Maailmankirjat sekaisin
”Maailmankirjat sekaisin”
Lienee tuttu sanonta: ”On yhdeksää lajia hulluja ja sekapöhköt päälle”! En todellakaan muuta motiivia voinut keksiä translain hyväksymisessä? Mieleeni tuli myös kuuluisa ”Kansainvälinen” Forssan puoluekokous v. 1903. ”Ei muuta johtajaa ei luojaa, kuin kansa kaikkivaltias”. Aivan uutena asiana olen kuullut, että Vihreät edustaisivat ”piilokommunismia”eli Marxsilaista ihmiskäsitystä ?
Yhdestä asiasta olen aivan 100 % varma. Ev.lut.kirkko, jolla pitäisi olla Raamatullinen ymmärrys Jumalasta, Luojana , Johtajana, on gnostilaisen harhaopin vallassa. Kirkko, ”kaiken hyväksyvässä rakkaudessa” hyväksyy kansamme marssimaan sateenkaarilipun perässä.
”Minä uskon Jumalaan, Isään, kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan.” Translain johdosta laulan: ”Sanomaa Herralta me julistamme, ei ihmisjärki johda taivaaseen. Vie järki väärään suuntaan matkallamme, vain sana näyttää tietä autuuteen. Ei senkään johdatusta ymmärrä ihminen ilman Pyhää Henkeä.” Siionin kannel 385:6
Jukka Teininen
”gneesioluterilainen”
Forssa
9 kommenttia
Tosiaan maailmankirjat ovat sekaisin kun kirkon opin kaikkivaltiaat Jumalat kaksi ihmistä, kaksi miestä, Pyhä Henki kaverinaan, eivät tunnu välittävän yhtään mitään planeetamme ihmisistä.
Seppo Heinola. Olet väärässä. Olen jo aikaisemmin todennut, että kukaan ”kirkkoherra Kihlman” ei ole vastustanut lasten yötyön lyhentämistä tai kieltämistä. Joten älä jatka väärän tiedon levitystä ja papiston mustamaalausta. Voit itse tarkistaa asian netistä, jossa on julkaistu aikakauden papiston matrikkeli: http://www.skhs.fi
Kysymyksessä oli pappi, mutta tuolloin tehtailija ja pankkimies Alfred Kihlman, joka valittiin edustajaksi tuolloisille – hyvin epädemokraattisille – säätyvaltiopäiville. Tuolloinen äänestyssysteemi oli sellainen, että kukin neljästä säädystä päätti ensin oman kantansa enemmistöpäätöksellä keskustelun jälkeen. Siitä tuli säädyn yhteinen päätös. Sitten säädyt äänestivät keskenään. 3 säätyä voitti yhden ja jos äänet uhkasivat mennä tasan 2-2, soviteltiin. Tietenkin pyrittiin kompromisseihin ja laajaan yhteisymmärrykseen. Lopullinen päätösvalta oli nimittäin keisarilla Pietarissa ja häneen saatettiin vielä yrittää vaikuttaa esittelevän virkamiehen ja neuvonantajien kautta…
1800-luvun loppupuolen suomalaisessa yhteiskunnassa oli monia karmeita käsityksiä ja tämä näkyi eri tavoin KAIKISSA valtiopäiväsäädyissä uudistusmielisyyden rinnalla. Jos papisto kokonaisuudessaan olisi edustanut vain mustaa taantumusta, pappeja ei olisi kyllä eduskuntauudistuksen jälkeen 1907 valittu eduskuntaan. Esimerkiksi talonpoikaissääty vastusti aviottomien lasten perintöoikeuksien laajentamista, koska sen pelättiin johtavan moraalin rappeutumiseen. Aivan kuten tänä päivänä, liike-elämän edustajilla oli tietenkin omat ja itsekkäät intressinsä. Lapsityötä pidettiin muuten osittain normaalina vielä toisen maailmansodan jälkeen. Lasten tehdastyö loppui siinä vaiheessa, kun työläisten ammattitaitoa alettiin arvostaa enemmän kuin halpaa työvoimaa. Onneksi.
Kirjoittaja
Jukka Teininen
Saarnaaja (eläk.) Hengellinen työ Forssan Ev.lut. Srk Kirkkokuoro 1966 - 1978 Lähetyssihteeri 1975-1998 Forssan ev.lut. Srk oto Lähetystyön kannatusrenkaan ja Forssan Kristillisen Työväenyhdistyksen perustamiset 1996 Kirkon saarnalupa 1978-1995 .Piispa Kortekankaan peruutus 02.08.1995 Seppo Suokunnaksen ”tarpeettomuuslausunnon”avulla.(haamukirjoittaja) SLEY:n saarnalupa 1987 Seppo Suokunnaksen tekemä ”hyllytyspäätös” 08.05.1996 Taloudellinen tappio kirjoista 2.500 mk SRK-mestarin sijainen 1.8.1978-31.03.1985 Forssa ev.lut. Suomen Kristillisen Työväen liitto oto saarnaaja 1979- Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys piirisihteeri 1990-eläkkeelle 1.2.1995 - Concordia r.y yhdyshenkilö 1995- Luther-säätiön perustamisasiakirja säädekirja 27.10.1999 Perustajajäsen. Luther säätiö , toimintavaltuutettu 2001-? Kirkkovaltuuston jäsen 1979-1982 Seurakuntaneuvoston jäsen 1983-1986 , 1995-1998
”Forssan puoluekokous v. 1903. ”Ei muuta johtajaa ei luojaa, kuin kansa kaikkivaltias”.”
Tuo Teini sen kauhistelema Forssan kokous sysäsi käyntiin kehityksen, joka oli aloitettu työväestön toimesta jo 1879 jolloin lopetettiin alle 12 v. lasten yötyö, ja joka sitten lyhensi 2-14 tuntiset (leipomoissa jopa 16 t) työpäivät 12 tuntisiksi, antoi vuosilomat ja viimeksi 5 päiväisen työviikon sekä palkat, joiden ansiosta työläisenkään ei enää tarvinnut mennä kerjuulle. Lapsityövoiman käytön estämistä yötöissä vastusti muuten rajusti eräskin kirkkoherra Kihlman… Ja muita uudistuksia ylipäätään pappissääty ja sittemmin kirkko.
Ilmoita asiaton kommentti