Lutherin reformaattorin työuran vaiheet supertiiviisti
Avoimen yliopiston reformaatiokurssilla koin tarvetta selvittää itselleni Lutherin reformaattorin työuran olennaiset vaiheet suhteessa ajan historian muihin tapahtumiin mahdollisimman tiiviisti ja ymmärrettävästi. Kirjaanpa lopputuloksen myös tänne blogiin. Ehkä tästä on iloa vaikkapa peruskoulun ja lukion uskonnon- ja historianopettajille?
Laatiessaan latinankieliset teesit vuonna 1517 Martti Luther oli 33-vuotias augustinolaismunkki ja Wittenbergin yliopiston eksegetiikan professori, joka osallistui kirjoituksellaan melko tavanomaiseen tiedeyhteisön debattiin. Luther siis suuntasi teesit aluksi oppineille, ei tavalliselle kansalle. Tämä helposti hämärtyy, kun Lutherista puhutaan eräänlaisena oman aikakautensa Che Guevarana. Andrew Pettegreen mukaan vasta Lutherin päätös kirjoittaa v.1518 kansankielellä maallikoille “Saarnoja armosta ja aneista” oli reformaation ratkaiseva, käänteentekevä hetki.
Lutherin merkittävä tukija oli Saksin pikkuvaltion syvästi uskova vaaliruhtinas Fredrik III eli Fredrik Viisas. Lutherilla meni kuppi nurin, kun alaikäisenä Mainzin arkkipiispan viran itselleen ostanut Albrecht Brandenburgilainen myi aneita Paavi Leo X :n suostumuksella ja rahat jaettiin näiden kahden kesken. Lutherille ripittäytymään tulleet alkoivat sanoa, ettei heidän tarvitse enää katua mitään, koska ovat ostaneet täysaneita. Luther lähetti aneteesinsä myös saksan korkeimmalle kirkolliselle virkamiehelle eli tälle Albrechtille, joka ei niistä pitänyt, vaan toimitti ne paavin virkamiesten tutkittaviksi. Vajaan vuoden päästä Luther sai kutsun tulla selittämään sanomisiaan Roomaan, mutta Fredrik Viisas puuttui peliin ja päätti, että asia hoidetaan Augsburgin valtiopäivillä syksyllä 1518. Kardinaali Cajetanus odotti Lutherilta Augsburgissa katumusta ja anteeksipyyntöä, mutta Luther odotti akateemista keskustelua anekaupan perusteista. Syntyi yhteentörmäys ja asia jäi ratkaisematta. Saksan keisarin Maximilian I :n kuolema vei vähäksi aikaa huomion pois Lutherin asiasta, mutta kesällä 1520 Luther sai paavilta pannauhkauksen - ja poltti sen julkisesti. Luther joutui kirkonkiroukseen. Wormsin valtiopäivillä 1521 Luther totesi, ettei voi peruuttaa sitä, mitä on kirjoittanut, jollei kirjoituksia osoiteta vääräksi pyhällä Raamatulla tai ilmeisillä järkisyillä. Keisari julisti miehen lainsuojattomaksi ja vaaliruhtinaan lähipiiri järjesti hänet piiloon Wartburgin linnaan. Lutherilta julkaistiin vuosina 1518-1525 kaikkiaan 1455 saksankielistä painotuotetta ja uusintapainosta. Hänen hovikuvittajanaan toimi Lukas Granach vanhempi.
Kun talonpojat alkoivat lukea kansankielistä, Lutherin saksaksi kääntämää Raamattua (josta otettiin hänen elinaikanaan yli 400 painosta!) he alkoivat esittää siihen vedoten rajuja uudistusvaatimuksia: maaorjuudesta tuli luopua, metsästys- ja kalastusoikeuksien pitäisi olla vapaita ja veroihin ja päivätöihin tuli saada helpotuksia. Keväällä 1525 talonpoikaiskapinat kärjistyivät sodaksi. Jopa satatuhatta talonpoikaa sai lopulta surmansa. Lutherin alkuperäinen käsitys siitä, että kuka tahansa ymmärtää oikein Raamatun selvää sanaa, ja että puhtaan evankeliumin saarnaaminen tekee ihmisistä automaattisesti moraalisia, osoittautui vääräksi. Luther alkoi kirjoittaa katekismusta, painotti kunnollisen koulutuksen ja kansanopetuksen merkitystä sekä alkoi vaatia esivallan kunnioitusta.
Lähteet:
Pettegree, Andrew. The Book in the Renaissance, Yale University Press, 2010.
Podcast Yle Radio 1: Reformaation historia, osa 1/3 - Luther ja Saksa
Bagchi, D. (2016-08-31). Printing, Propaganda, and Public Opinion in the Age of Martin Luther.
22 kommenttia
Martti oli varmasti niin innostunut käännöksen tuomista mahdollisuuksista, ettei hän voinut tajuta sitä, että Raamatulla voi perustella minkä asian oikeutusta tahansa. Siihen ei tarvita muuta, kuin se, että otetaan vain osa Raamatun kokonaisuudesta huomioon ja silloin voi aivan helposti saada Jumalallisen auktoriteetin mille tahansa opetukselle. Hyvä esimerkki tästä on se väite, että Jumala on rakkaus. Josta on tehty se johtopäätös, ettei Hän voi ketään tuomita kadotukseen. Missään Raamatun kohdassa ei kuitenkaan tämmöistä luvata. Vastaavia porsaanreikiä on aina etsitty ja löydetty, joilla monet väärinkäytökset on saatu näyttämään oikeutetuilta ja jopa Jumalan tahdon mukaisilta.
Raamattu on etsivälle tie pelastuksen lähteelle! Raamattu on tukijalle elämäntyö! Raamattu tukee kaikkea mahdollista sopivasti luettuna, mutta olen varma, että väärinkäyttäjä tietää käyttävänsä väärin pyhiä asioita. Se pätee ihmisten edessä, mutta Jumala tietää kaiken, Hänellä on tekijänoikeus Raamatun sanaan.
Kiitos! Hyvä kooste,
Kyllä, kristikunta on pahasti pulassa Fides Sola uskonsa kanssa minkä takia tarvitaan koko ajan selitystä toisen perään.
Kaima kun ymmärtää latinaa, ni voisi kertoa mitä se emmoinen on, niin pääsisi pulasta.
Juurin noin. Luther-narraatiossa on paljon selvittämätöntä kutenesim.tapaus Alexis. Fredik Viisas oli ruusuristiläinen ja ehkäpäsiksi Lutherinvakunasa on Ruusu-Ristin tunnus, eräiden muurareiden mukaan Luther olisi myös ehkä ollut vihitty aikansa vapaamuurariuteen jouluyönä 1520 15 päivää sen jälkeen kun oli polttanut paavin pullan. (James Dewar: The Unlocked Secret, sivu 29)
Luther kuvaa Ruusu-risti vaakunaansa 8. kesäkuuta 1530 kirjoittamassaan kirjeessä näin:
”Kaiken keskuksena on musta risti luonnollisen värisen sydämen sisällä. Sillä joka sydämestään uskoo, on vanhurskas … Tämän sydämen tulee olla valkoisen ruusun sisällä, jotta näkyisi, että usko tuo mukanaan iloa, lohdutusta ja rauhaa … siksi ruusu on valkoinen eikä punainen; sillä valkoinen on henkien ja enkelien väri. Tämän ruusun tausta on taivaansininen, sillä sielun uskon tuoma ilo on tulevan taivaallisen riemun alkua … Ja tätä taustaa ympäröi kultainen rengas, sillä taivaan autuus jatkuu ikuisesti, ilman loppua ja on kaikkea iloa ja omaisuutta arvokkaampaa, niin kuin kulta on malmeista arvokkainta ja jalointa..” http://www.LUTHER.de.
”Luther todisti fides sola opistaan, talonpojat raakoja, aateliset ahneita, ja lisäksi yleinen moraalittomuus päässyt valtoihinsa. Lisäksi köyhien auttaminen hyväntekeväisyydessä väheni. Näistä syistä Luther mietti Wittenbergin jättämistä askeleissaan taakseen.” Pekka Väisänen.
Taivas maan päällä… On tosiasiassa osattava erottaa oppi elämästä, vaikka joku saattaa myös muuta väittää. Luther tosiaan hämmentyi ihmisten perusluonnosta, sillä, hän toi heille Evankeliumin loiston ja Kristuksen Armon, mutta he jatkoivat vain itsekkäitä menojaan. Moraalittomuus ei siis syntynyt Lutherin opeista, ikäänkuin sitä ei olisi ennen Lutheria ollut.
Kirkko oli ajautunut lahjontaan ja anakeuppaan sillä tasolla, ettei paremmasta väliä. Luther nosti kissan pöydälle ja antoi kansalle Leipää omalla kielellä, mutta ei se ihmisestä parempaa tehnyt, päinvastoin, kuten käy aina, kun Jumalan Sanaa oikein maailmassa julistetaan, eli synti paljastuu. Kun synti paljastuu, niin käy aina niin, että toiset kiiruhtavat pois Jumalan Valon läheltä, kuten Kain teki, sillä ylpeytensä esti taipumusta Jumalan tahdon alle. (Jumalan määräämään Uhriin)
Maailma on edelleen pahan vallassa. Evankeliumin saarna saa aikaan sen, että jossain syntyy luottamus Jumalaan, mutta samalla ei voida välttyä myöskään siltä, että monet kompastuvat loukkaus Kiveen, jonka Jumala on maailmaan asettanut.
”Minkä te olette alusta asti kuulleet, se pysyköön teissä. Jos teissä pysyy se, minkä olette alusta asti kuulleet, niin tekin pysytte Pojassa ja Isässä.” 1.Joh.2:24
10+ Kiitettävä arvosana.
Ilmoita asiaton kommentti