Loitsun voima

Kirkko ja kaupunki -lehti siteerasi artikkelissa ”Ehkä ei ole tahdonalainen juttu, uskooko vai ei” muun muassa järjestökentällä talouspäällikkönä työskentelevää älykkö Aleksi Harmokiveä  (Luin nettiversion 28.2.2021): ”Onko uskottavampaa ajatella, että on olemassa jokin taho, joka on luonut tämän kaiken? Vai onko uskottavampaa, että maailmankaikkeus on alkanut alkuräjähdyksessä ja edennyt epätodennäköisten sattumien kautta siihen pisteeseen, että Harmokivi istuu keittiössään syöttämässä puolivuotiasta tytärtään ja pohtimassa maailmankatsomustaan?

Vastaus on, että jälkimmäinen skenaario on uskottavampi.”

Hahmottelen seuraavassa vastausta väitteisiin, joita fiksu Harmokivi ei esitä. Artikkeli muistutti minua silti siitä, että useat ajattelevat alkuräjähdys-ajatuksen syrjäyttävän luomisajatuksen kokonaan.

Oletus, että Jumalan, ollakseen olemassa, täytyisi löytyä kosmoksen fysikaaliselta jatkumolta sen kaikkein merkittävimpänä ja ensimmäisenä toimijana, on höpsö. Tähän höpsötykseen Harmokivi ei syyllisty. Jumala ei ole olio olioiden joukossa. Hän on olemisen perusta. 

”Ajatus siitä, että alkuräjähdysteoria jotenkin korvaisi Jumalan on sikälikin hassu, että koko teorian alun perin esittänyt Georges Lemaitre oli paitsi kosmologi, myös katolinen pappi. Brittiläinen tähtitieteilijä Fred Hoyle taas piti koko alkuräjähdysteoriaa pseudotieteenä, koska se hänen mukaansa muistutti liikaa luomisen ajatusta.” Ajatus luomisesta ja big bang -teoria eivät sulje toisiaan pois. Molemmat ovat levollisesti voimassa yhtäaikaa ja rinnakkain.

Puhe alkuräjähdyksestä ei selitä fysikaalisen todellisuuden olemassaoloa. Harmokivi ei sano, että koska ymmärrämme tieteellisen tutkimuksen nojalla jatkumon isosta paukusta tähän päivään, jumala-oletus tulisi täysin turhaksi. Occamin partaveitsi, joka leikkaa liian monimutkaiset rönsyt pois, löytyy Ilmeisesti hänen kylppärinsä peilikaapista: ”fysikalistinen skenaario on hänestä vain uskottavampi, ei tarvitse olettaa tuntematonta tekijää tuntemattoman olemassaolemisen taakse”. Tyyliin: Wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen.

Pitäytyminen vain olemassaoloputken sisäiseen selitykseen on minusta maaginen temppu, jonka avulla jotkut ajattelevat saavansa olemassaolon haltuunsa. Sille nimetään alkupiste evoluution salliman ymmärryksen avulla ja sitten toistetaan tieteellisen tutkimuksen ja teorianmuodostuksen avulla tarkentuvaa kehityskertomusta. Käärmeenpuremaa hallitaan laulamalla käärmeen syntyloitsua.

Alkuräjähdysloitsun toistamisella, olkoon räjähdyksiä ja suppuun kutistumisia sitten vaikka äärettömän pitkä aioonien sarja, olemassaolo jää edelleen täysin, kokonaan ja tykkänään selittämättä. Multiversumienkaan olettaminen ei päästä pälkähästä. Fysikaalisten prosessien tarkimmatkaan kuvaukset eivät selitä niiden olemassaoloa. 

(Olen keskustellut tästä sepustuksesta kolmen arvostamani ja tavallisesti asioista hyvin perillä olevan henkilön kanssa. Lainausmerkeissä olevat sanoitukset tulevat heiltä. Nimiä en kuitenkaan paljasta, ettei someräntää roiskuisi heidän tupiinsa.)

Pekka Y Hiltunen

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
    • Kelpaa jos7kun tehdään älyllinen itsemurha ja looginen hyppyri. Jos opetetaan/katsotaan/uskotaan että kaikella täytyy olla aiheuttaja täytyy myös Jumalalla olla aiheuttaja.

  1. Huomaatko Seppo mitä siitä seuraa mikäli katsotaan, että Jumalalla täytyy olla aiheuttaja. Eikö looginen johtopäätös ole silloin täysi mahdottomuus. Mihin loogisesti silloin asetat tuon perimmäisen aiheuttajan, joka Aristoteleen mielestä on ensimmäinen, liikkumaton liikuttaja. Mutta kuinka Hän voi olla liikkumaton, kun koko universumi liikkuu? Se tietenkin tuntuu ihmeelliseltä, että ihmisjärjen tavoittamaton Jumala pelkällä sanallaan tekee kaiken tämän.

    • Ei Aristoteleen ole tarvinnut olla oikeassa. Perimmäinen liikuttaja on pelkkä olettamus, kaikki on voinut olla/on liikkeessä aina.
      Minusta järkevin selitys maailmankaikkeudessa olevalle esim. älylle on se, että se on osa jumaluutta jota on kaikessa ja joka on eri muodoin ollut aina. Siis panteistinen tai panen-teistinen näkemys.
      Antropomorfistinen jumala-kuva perustu mielestäni esiteologiseen erehdykseen, joka lienee noussut eräiden epifanioiden väärintulkinnoista. (Vrt. moderni Gargo-kultti)

    • Ehkä tuota perimmäistä liikuttajaa kannattaa etsiä juutalaisista teksteistä, mitä mieltä he ovat asiasta. ”Kaikki on voinut olla/on liikkeessä aina” ei sisällä todistusta itsessään. Se on olettamus, koska se ei ota huomioon aikaa ja sen suuntaa. Eilinen on mennyt eikä paluuta ole. Aika ei ole ikuista ei myöskään universumi, koska se on ajan kahleessa. Se, että äly olisi osa jumaluutta ja jota olisi kaikessa eri muodoissa ei oikein vakuuta, kun katsoo maailman menoa. Jumala on tosin antanut meille järjen. Vahinko vaan, että me käytämme usein sitä itseämme vastaan. Se, että Jumala tuli ihmiseksi ei liene myöskään niitä helpommin uskottavia asioita.

    • Kosti, aika on vain ihmismielen illuusio, se on nopeuden suhde matkaan, jolloin täytyy olla olio jonka nopeus voidaan mitata. Puhtaassa energiassa ei ole nopeudeltaan mitattavaa oliota eikä siis aikaakaan.

    • Kosti, tuntemastamme maailmankaikkeudesta suurin osa on pelkkää tyhjyyttä ja tyhjyydessä ei ole aikaa. Kun ei ole mitään mihin liikettä, nopeutta ja matkaa voidaan verrata. Aika on siis funktio. Jos funktiolla ei ole tekijöitä ei ko funktiota ole.

    • Seppo, Planck-satelliitin mittausten perusteella pimeän energian osuus maailmankaikkeuden massaenergiasta on 68,3 %. Pimeän aineen osuus on 26,8 % ja tavallisen aineen 4,9 %. (WP)
      Edellisen perusteella vaikuttaa siltä, että se mikä näyttää tyhjyydeltä ei sitä ole. Pimeä energia, kuten myös pimeä aine pumattakaan näkyvästä aineesta eivät ole levossa, vaan koko ajan liikkeessä tavalla tai toisella. Mielestäni tämä on puhtaasti loogisesti pääteltävissä. Toteat, että tyhjyydessä ei ole aikaa. Tuon tekstisi perusteella on pääteltävissä, että tyhjyys on siis ikuista ja maailmankaikkeudessa on ikäänkuin kuplia, joita voitaneen kutsua ”ajan saarekkeiksi”. Ei kuulosta oikein loogiselta.

    • Kosti, siellä missä on liikkuvia hiukkasia, joiden liike voidaan mitata, siellä on aikaa.
      Suurin osa maailmankaikkeudesta pimeinekin energioineen on kuitenkin hiukkasten ulkopuolella pelkkää tyhjää. Ja tyhjässä jos ei ole mitään liikkuvaa ei ole aikaakaan.

    • Seppo, oman tietoni mukaan on löydetty kaksi galaksia jossa ei ole ollenkaan pimeää ainetta. Ne eivät ole kuitenkaan ajan ulkopuolella, koska ne on havaittu ajassa. Entäpä tuo olettamasi tyhjyys. Onko se rajattu, ettei sinne pääse mikään hiukkanen. Mikäli sinne yksikin löytää tiensä, olettamasi tyhjyys on ajassa, jossa se on jokatapauksessa. Mihin muuhun tulokseen reaalimaailmassa on vaikea päästä. Tosin ikuisuus voi olla ajassa, mutta aikaa ei voi olla ikuisuudessa.

  2. Samuel Kettunen. Sekä luonnontieteet, historia että teologia ovat viimeisten 500 vuoden aikana nostaneet esiin paljon sellaista, mikä on johtanut tai jopa pakottanut Raamatun uuteen tulkintaan. Ei minua evoluutioteoria ja 14 miljardin vuoden ikäinen universumi miellytä. Niille ei taida olla luonnontieteellisiä vaihtoehtoja. Kreationismi kun on näennäistiedettä.

Kirjoittaja

Hiltunen Yrjänä Pekka
Hiltunen Yrjänä Pekka
Uskontojen suhde toisiinsa on kiinnostanut minua teinipojasta asti. Näitä suhteita pähkäilin myös työkseni kirkon virkamiehenä. Toinenkin hankala suhde kiinnostaa, uskontojen suhde niitä promoaviin instituutioihin, mikäli tuommoista eroa nyt ylipäätään voi tehdä. Silti. Muutama ajatus näistä pyörii mielessäni ja koetan niitä saada ne kiinni, ennen kaikkea itselleni. Jos ajatuksen saa kirjoitettua, se on toden näköisesti olemassa, jolloin sen voi joko hylätä tai kehittää sitä, jopa löytää jotakin uutta. En kuitenkaan pidä kiirettä. Ja saa nähdä kertyykö juttua. Kun ja jos ei kerry, lopetan.