Leikintätieteiden maisteri

Kerran näin Hesassa paikallisjunassa nuoren miehen, jonka paidassa luki: "Leikintätieteiden maisteri". Kysyin häneltä, että onko hän ajatellut jatko-opintoja aina tohtoriksi saakka? En enää tarkkaan muista hänen vastaustaan ja reaktiotaan. Taisi hän ainakin hiukan hymyillä.

10 kommenttia

  • Pekka Väisänen sanoo:

    Nuorina kuten varhaisemmin olemme useat nimenomaan kouluttautumassa leikintätieteisiin aloitetusta koulusta huolimatta.

    Oppiminen lapsena on nopeaa kuten pienien pettymysten jääminen taka·alalle kun muuten onnistumisten kokemuksia syntyy kuten vastavuoroisuuttaa hyväksymisessä aina rakkauskokemuksiin asti missä asiassa kaverisuhteet edellisessä ovat ensimmäisiä hyvää tarkoittavista vanhemmista huolimatta.

    Leikintätieteiden Maisteri aina 20.nen, 30.en välille tulisi olla oiva tavoite. Harvoin siihen ylletään kun raadollisuus elämässä turhan usein vie voimat kuin ilon.

    Kiitos blogistille tästä hyvästä sanasta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Isät saavat tuon arvonimen, kun kuulevat lasten sanovan, ettei ole mitään tekemistä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Aikuiset unohtavat usein sen että leikkiminen on lapsille usein vakava asia. Aikuiset saattavat pitää lasten leikkiä teatterina niin kuin lapset eivät olisi tosissaan. Jokaisella ikäkaudella on omat leikkinsä läpi elämän. Aikuisten pelleilyt ja muut lapsellisuudet eivät ole leikkimistä. Leikkiessä eletään ” niin kuin tämä olisi totta”-maailmassa. Esimerkiksi voi ottaa hyvän kirjan lukemisen, elokuvan katsomisen ja vastaavaa. Tärkeätä on että kysymystä siitä että onko tämä totta tai leikkiä , ei saa tehdä koska sellainen kysymys rikkoo leikin lumouksen.

    Ihminen joka elää vain kovassa todellisuudessa ilman kykyä leikkiä, on vaikeuksissa etsiessään lepopaikkaa elämän kovuudesta.

    Leikkitieteen maisteriuus on hieno asia jos henkilö osaa mitä lupaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Elämässä kohtaa usein etenkin alkoholistien parissa eriomaisia selitystieteen maistereita. Mutta löytyy heitä eksegeeteistäkin…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    ”Ei se enää kanna huolta Ken käy aurinkoista puolta Jaksaa rakastaa Sataa taikka pakastaa.” Kesäkeitto/The friendly touch, C-kasetti, 1990.

    Aina tilanne ei tietysti ole näin hyvä ja tunnu näin hyvältä. Siksi:

    Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi, ja ”heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen.” 1. Piet. 5:6-7.

    Jeesus on armon aurinkomme, joka paistaa aina täydeltä terältään, pilvien takanakin! Ei Jeesuksen rakkaus muutu eikä puutu!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Minulla muuten olisi oikeus opiskella teologian tohtoriksi, koska sain pro gradustani aikoinaan magna cum laude approbaturin. Pääaineeni Helsingin yliopistossa oli Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Eräs kaveri, joka opiskeli Kauhajoen evankelisella opistolla samaan aikaan kuin minä koulutetuksi hierojaksi, kertoi joskus minulle, kun hän opiskeli myöhemmin psykiatrian erikoissairaanhoitajaksi, että jollakin tunnilla, ehkä filosofian, opettaja oli kysynyt kaikilta oppilailta, ketä historiallista maailmassa elänyttä henkilöä he arvostavat ja ihailevat kaikista eniten. Ystäväni oli vastannut rohkeasti kaikkien kuullen, että Jeesusta Kristusta. Kuulemma opettaja oli sen jälkeen katsellut häntä vähän ihmeissään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Siksi meidän on päivittäin vartuttava uskossa, armossa, Hengessä ja kaikissa Hengen hedelmissä. Tarvitsemmehan mekin jatkuvasti Hengen pyhittävää armoa, jotta uskomme kasvaisi ja rakkautemme lisääntyisi. Onkin varsin lohduttavaa ja iloista, että Herra itse on profeettojensa kautta antanut niitä äsken mainitsemiamme lupauksia, että hän tahtoo antaa Pyhän Henkensä kaikille niille, jotka uskossa Kristukseen ovat hänen armoliitossansa. Emmekö mekin näiden totuuden Jumalan lupausten rohkaisemina avaisi suumme tähän uskon rukoukseen: “Rakas taivaallinen Isä, anna meille Pyhä Henkesi, että me hänen armostaan uskomme pyhän sanasi, elämme pyhästi tässä maailmassa, ja sen jälkeen saisimme elää iankaikkisesti.” Aamen, niin on tapahtuva.

    F. G. Hedberg, Ainoa Autuuden Tie, s. 97, Sley-kirjat, 1987.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Kristus on tähtesi kuollut ja herätetty ja että hänen kuolemallaan on Jumalan viha lepytetty ja Isä sovitettu sinun kanssasi.

    Martti Luther, Laki ja evankeliumi, s. 103, Sley-Kirjat Oy, 1983.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Jumala antaa omilleen kaikkea, mitä he tarvitsevat, ei kaikkea, mitä he haluavat. God gives to His own people everything they need not everything they want.

    Ilmoita asiaton kommentti