Lähetystyö nousee Jumalan olemuksen toteuttamisessa koko maailman hyväksi

Nieten kumipuuviljelmä on niin suuri, että sen työntekijöitä varten plantaasin alueella oli 19 eri kylää tai pientä kaupunkia. Siihen aikaan kun kävin siellä, noissa 12 kylässä toimi luterilaisen kirkkomme seurakunta ja vielä yhdessä saarnapaikka. Vierailin noissa sen mukaan kuin tilaisuutta tuli. Eri kerroilla oli mahdollista järjestää eri määrä vierailuja eri kylille papillisia tehtäviä tekemään. Ennätykseni oli 11 messua yhden viikonlopun aikana.

Maanantai 06.01.2020
Loppiainen eli Epifania
Jeesus, maailman valo
1. lukukappale: Jes. 49:5-7

Epifania tarkoittaa ”Jumalan kirkkauden ilmestyminen”.

Alkukirkon juhlakalenteri oli sama kuin juutalaisilla. Sen määräsi ylimmäinen pappi vuodeksi kerrallaan. Jerusalemin temppelin hävityksen 70 jKr. jälkeen juutalainen yhteisö organisoitiin uudelleen. Valittiin ylirabbi eli juutalaisten paavi tehtävää hoitamaan.

Näin mentiin eteenpäin. Pitkään sekä juutalainen että kirkon kalenteri olivat yhtenevät.

Epifania oli ensimmäinen sellainen kirkon kalenterin juhla, jota synagogissa ei vietetty. Tämän 6.1. juhlan viettäminen tuli ajankohtaiseksi, kun evankeliumin julistus oli mennyt Egyptissä valtavasti eteenpäin, mutta ikivanha egyptiläinen jumalien kirkkauden ilmestymisen juhla 6.1. toi useinkin takapakkia, kun ihmiset vanhan tapakulttuurin vaikutuksesta taantuivat kristinuskon käsittämisessä.

Kirkko ei kuitenkaan jäänyt toimettomaksi, vaan teki eteenpäin vievän lähetysstrategian linjauksen. Päätettiin vallata tuo juhla kristinuskon käyttöön. Näin juhlan sanoma muutettiin evankeliumia eteenpäin vieväksi. Alettiin puhumaan siitä, että todellinen Jumalan kirkkauden ilmestyminen tapahtui Jeesuksessa Kristiksessa.

Kuusi kohtaa otettiin Raamatun aineksesta valaisemaan tämä Jumalan kirkkauden ilmestymistä: 1) Jeesuksen kaste, 2) Jeesuksen syntymä, 3) Viiniin ihme Kanaan häissä, 4) Leivän ihme, 5) Beetlehemin tähti ja 6) Itämaan tietäjät.

Tämä tapakulttuurin olemukseen iskeminen käännytti kansan niin, että runsas sata vuotta myöhemmin egyptiläinen eli koptilainen kirkko oli jo kasvanut voimakkaaksi kansankirkoksi. Kansan enemmistö oli jo kristittyjä.

Egyptiläinen koptilais-ortodoksinen kirkko pitää perustajanaan ja ensimmäisenä paavinaan evankelista Markusta, joka kärsi marttyyrikuoleman 25. päivänä huhtikuuta vuonna 68.
Nykyinen paavi on Tawadros II, koptiksi Ⲡⲁⲡⲁ Ⲁⲃⲃⲁ Ⲑⲉόⲇⲱⲣⲟⲥ ja arabiaksi البابا تواضروس الثاني‎. Hänet vihittiin paaviksi 18. marraskuuta 2012. Hän on kirkon 118. hengellinen johtaja.

Epifania on lähetystyön hedelmä, mutta myös merkittävä väline.

Jumala on koko maailman Jumala

Lähetystyö ei ole vain ihmisen touhua, vaan sen lähtökohtana on Jumalan oma olemus ja hänen antamansa ilmoitus. Raamatun sanasta käy ilmi, että hän on koko maailman Jumala. Hän on luonut taivaan ja maan. Hän on tehnyt myös jokaisen ihmisen. Me olemme hänen suunnittelemiaan ja tekemiään. Tästä luomisesta seuraa, että jokainen ihminen on arvokas. Kukaan ei ole tullut sattumalta eikä vahingossa, vaan kaikella on tarkoituksensa.

Jumalan rakkaus kuuluu jokaiselle ihmiselle. Jokainen on hänelle merkittävä. Kaikki ovat hänen silmissään arvokkaita. Todellinen ihmisarvon perusta siis on Jumalan luomistyö.

Ja nyt sanoo Herra,
hän, joka teki minut palvelijakseen kohdusta alkaen
palauttaakseen Jaakobin luokseen
ja kootakseen Israelin suojaansa
– olen siis ollut Herralle arvokas
ja minun Jumalani on minun voimani –

Nykyaikana on tapana korostaa yksittäisen ihmisen osuutta eri tapahtumissa. Tällöin helposti unohtuu, että tarvitsemme toinen toistamme. Vaarana on mieltä rasittava yksinäisyys. Raamatun sanoma puhuu yhteisöllisyydestä ja yksittäisestä ihmisestä sisäkkäin. Raamatun maailmassa yksittäisen ihmisen turva ja arvokkuus pääsevät oikeuksiinsa yhteisön jäsenenä.

Yhteisöllisyys on pelastuksen olemus

Jesajan kirjan sanomassa puhutaan koko Israelin kansasta yksilönä. Koko kansaa kokonaisena kansana sinutellaan. Yksittäinen ihminen saa elämänsä merkityksen ja mielekkyyden olemalla osallinen yhteisestä Jumalan armosta.

Jumala on luonut kansansa. Jumala pitää koko kansasta huolta, ja juuri siitä syystä jokaisesta kansansa jäsenestä. Jumala on valinnut kansansa, joten jokainen Jumalan valittu elää tästä samasta valinnasta.

Lähetystyö tulee mielekkääksi. Koska Jumala on koko maailman Jumala, niin kaikkien ihmisten kaikkialla on päästävä tästä samasta armon kutsumuksesta osalliseksi. Kenenkään ei pidä joutua olemaan ulkopuolella, vaan kaikkia kutsutaan yhteisen elämän osallisuuteen, kirkon yhteyteen.

Evankeliumin valo on tarkoitettu kaikille. Jeesus ei sanonut että on hän olisi vain joidenkin harvojen valo, vaan hän sanoo:

”Minä olen maailman valo.” Joh. 8:12.

Jumala puhuu lupauksestaan sellaisin sanoin, että samalla puhutaan sekä kokonaisesta kansasta Jumalan valittuna että erityisestä Jumalan pelastusen tuojasta, Messiaasta, annetaan profetia meidän Vapahtajastamme.

Yhden ihmisen, Jeesuksen, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa, tekemä pelastustyö tulee esiin kokonaisen kansan kutsumisessa evankeliumin valoon. Jumalan olemukseen kuuluu, että Jumalan rakkaus kuuluu kaikille, siksi myös lähetystyötä on tehtävä kaikkien kansojen keskuudessa, että kaikki ihmiset kaikkialla pääsisivät Jumalan sanan kirkkauden ilmestyksestä osallisiksi ja pääsisivät elämään Jumalan kansan jäseninä, Jumalan lapsen turvallisessa hoidossa.


näin hän sanoo:
– Ei riitä, että olet minun palvelijani
ja saatat ennalleen Jaakobin heimot,
tuot takaisin Israelin eloonjääneet.
Minä teen sinusta valon kaikille kansoille,
niin että pelastus ulottuu maan ääriin saakka.
Näin sanoo Herra, Israelin Pyhä, kansansa lunastaja,
tälle kaikkien halveksimalle, muukalaisten
inhoamalle,
itsevaltiaitten orjalle:
– Kuninkaat saavat vielä nähdä!
He nousevat osoittamaan kunnioitusta,
ruhtinaat heittäytyvät maahan edessäsi.
Herran tahdosta näin tapahtuu,
hänen, joka on uskollinen,
Israelin Pyhän,
hänen, joka on sinut valinnut.

  1. Yllä olevista epifanian aiheista toinen, Jeesuksen syntymä, siirrettiin kolmesataluvun puolessa välissä jouluun.

    Neljäs aihe, leivän ihme, siirrettiin paastonajan neljänteen sunnuntaihin, jolloin Jumalan ihmeestä puhuva painotus vaihtui Jeesuksesta Eämän leipänä, joka antaa itsensä ”murrettavaksi”, jotta maailma saisi pelastuksen ravinnon.

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25