Kulttuurisota

Onko kulttuurisota jo alkanut? Tätä kysyy HS:n toimittaja Saska Saarikoski (HS 13.10.). Toki joka sukupolvella on ollut omat kulttuurisotansa; Salamasota, Lapualaisooppera, ”20 perhettä”, Rauhanmarssit, Koijärvi, Kettutytöt – viimeksi tänä syksynä opiskelijat valtasivat Porthanian pariksi viikoksi vastalauseena kaavailluille säästöille. Se ei kuitenkaan saanut samaa huomiota kuin legendaarinen Vanhan valtaus.

Kulttuurisodat käydään nyt mediassa. ”Kumous on muuttanut mediaa, tuonut julkisuuteen uudenlaisia ajatuksia ja luonut tilanteen, jossa eivät kiistele ainoastaan mielipiteet vaan myös tosiasiat.” Saarikoski kuvaa USA:n tilannetta, jossa presidentinvaalikamppailussa vastapuolta mustamaalataan heistä keksityillä perättömillä väitteillä.

Media on pitänyt itseään tähän saakka riippumattomana totuuden edustajana ja arvostellut yhteiskunnan ilmiöitä. Nyt luottamus tiedotusvälineisiin on pudonnut. ”Erityisen vähän valtamediaan luottavat konservatiivit”, jotka pitävät sitä liian liberaalina. Sosiaalinen media ja verkkoyhteisöt ovat tuoneet mediayhteiskunnan sisällissodan uudelle tasolle. Saarikoski tunnustaa kaipaavansa entistä aikaa, jolloin ääneen pääsivät vain ”järkevät ja hyvin käyttäytyvät ihmiset.”
_ _ _
Päivän Hesarin kolumnissaan Elina Grundström arvostelee hallitusta epäuskottavan pyöreästä tasaluvusta - säästettävästä 10 miljardista eurosta – jonka perusteella on päätetty ajaa alas köyhimpien vanhusten asumistuet ja maan parhaan yliopiston määrärahat – siis ajaa alas?

Grundströmin mukaan leikkaustarve on ravistettu hihasta. Numeropohjainen säästöpolitiikka ei tuo toivoa vaan lamaannusta. Hän viittaa Paavo Haavikon lausumaan: ”Tässä maassa tieto on eksaktia, mutta se ei pidä paikkaansa.”
_ _ _
Suomalaisen poliittisen järjestelmän balanssi on järkevä. Vasemmisto jakaa hyvinvointia, jonka hankkiminen on oikeiston tehtävä. Vasemmistopuolueet huolehtivat siitä, että kaikki saavat tarvitsemansa ja etteivät hyvinvoinnin erot revähdä liian suuriksi. Oikeiston roolina on huolehtia siitä, että yhteiskunnassa on taloudellista toimeliaisuutta, työtä, vientiä ja siten jaettavaa. Tosiasiassa roolit eivät ole näin pelkistettyjä ja välissä on vielä poliittinen keskusta.

AY-liike tuo kokonaisuuteen oman ulottuvuutensa, ammattiryhmien edun puolustamisen. Nykyisessä vapaan kaupan ja liikkuvuuden tilanteessa se saattaa estää vientiyritysten kilpailukykyä. AY-liike on saanut taisteltua teollisuuden palkat ja lomaedut niin kilpailukykyisiksi, että ne voittavat kilpailussa useimpien kilpailijamaiden palkat. Yritykset eivät ole kannattavia. Vienti ei vedä. Ei ole jaettavaa. On otettava velkaa 5 mrd vuodessa. Kasvunäkymät ovat huonot seuraavat 20 vuotta. Velkaa on kohta 100 mrd.
_ _ _
Minkälaiset leikkaukset ja tuottavuuden parannukset tästä kuvasta syntyvät? Lisävelan ottotarpeen poistuminen, vuodessa 5 mrd – johon mm. turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja kotoutus tuovat lisää painetta – sekä entisen velan takaisinmaksu arviolta 20 vuoden aikana, kohtuulliset 5 mrd vuodessa. Nämä tekevät yhteensä 10 mrd säästö- ja tuottavuustarpeen. Hihasta ravistettua? Mitkä luvut Grundström ravistaisi?
_ _ _
Talouden vertailukohtana on pidetty huippuvuotta 2007 ja on haluttu pitää kiinni tuolloin saavutetusta hyvinvoinnista. Kyllä Suomessa oli elämää myös esimerkiksi vuonna 2000, jolloin budjetti oli nykyistä alhaisempi. Onko siis perusteltua tavoitella vuoden 2007 tasoa vai selvitäänkö vähän kevyemmällä yhteiskunnalla?
_ _ _
Kun olen historian harrastaja tekee vielä mieleni ottaa kantaa Grundströmin väitteeseen, että J.V. Snellman olisi antanut suomalaisten vaikka nääntyä suurina nälkävuosina (1865-68), kuin ostaa viljaa velaksi ulkomailta.

Aikoja on vaikea verrata toisiinsa. Katastrofeja kieltämättä pahensi rahareformi 1865, jossa Suomi sitoi tuoreeltaan vasta perustetun oman valuuttansa markan kultakantaan. Antolainausta supistettiin ja markka revalvoitui 20%. Monet yritykset ja talonpojat tekivät konkurssin, kun lainat oli maksettava takaisin kalliimmalla.

Snellman oli vuodesta 1863 Senaattori ja finanssitoimituskunnan päällikkö, jonka tehtävänä oli raha-asioiden hoito. Tietoa nälkäkatastrofin laajuudesta alkoi tulla vähitellen kuvernöörien ja pappien raportoimana. Vanha ja sairas kenraalikuvernööri Rokassovski ei enää ryhtynyt toimiin nälkätilanteen helpottamiseksi. Uusi kenraalikuvernööri Adlerberg astui tilalle 1867 kesällä ja ryhtyi omalta osaltaan toimiin. Kuopion piispa Frosterus oli monella tavalla määrätietoinen avun tarpeesta raportoimisessa ja avun pyytämisessä.

Oulun kuvernööri Alfthan pyysi 1867 kuntien edustajat koolle syksyllä avun tarpeen kartoittamiseksi ja jakamiseksi. Snellman sähkötti Raahen kauppiaille syyskuussa 1867 viljan tuomiseksi maahan, mutta Kauppaseura ei toiminut näin. Syyskuun lopulla Snellman neuvotteli suuren lainan, jolla ostettiin 40 000 tynnyriä viljaa ulkomailta. Viljaa ei kuitenkaan saatu tätä määrää ja aikainen talvi jäädytti meren ennen viljalastien tuloa. Kymmenesosa viljasta saatiin Ouluun kahdella höyrylaivalla ennen jäitä ja se helpotti tilannetta hieman. Seuraava kevät oli pahin. Huhti-toukokuussa 1868 kuolleita oli 30 000. Vasta 12. toukokuuta 1868 jäiden lähdettyä Snellmanin ostama vilja saapui Helsingin satamaan. (Tarkemmat yksityiskohdat nälkäkatastrofista ja sen hoidosta selviävät artikkelistani ”Piispa R.V. Frosteruksen muistiinpanot vuosien 1854 ja 1865 valtionkalentereissa. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 89-91, Jyväskylä 2002. S. 197-225.)

Nälkäkatastrofiin vaikutti ennen kaikkea epätavalliset säät, useiden kesien kylmyys, mutta myös maatalouden murros. Karjataloudesta oli siirrytty enemmän viljan viljelyyn. Viljaa taas oli 1800-luvun alkukymmeninä alettu yhä enemmän polttaa viinaksi. Maatalouden ja ruokatuotannon kriisinkestävyydestä ei ollut pidetty huolta.

20 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Pelkästään kaikkien lallilisten verojen tulouttaminen ja viinaongelman ratkaiseminen toisi 13 miljardin tulot/säästöt. Kumpikaan ei kiinnosta nykyhallitusta-tietenkään-bisnes rules!

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

      Ja Sipilä ja Stubb peukuttavat, kun VM:n virkamiehet jyräävät hallintarekisterit lakiin, ehkä siitä hyötyy muutama hyvin varakas kepuministerikin…

      Tuo Pekka Särkiön mainitsema Elina Grundströmin kolumni muuten kannattaa lukea, piristi heti aamusta!

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Seppo, laillisten verojen tulouttaminen lienee hallituksen tavoite. Mitä tulee alkoholin haittojen vähentämiseen, niin eikö ministeri Rehulan johdolla ole tarkoitus julkistaa uusi alkoholipoliittinen ohjelma? Alkoholin haittojen vähentäminen on kansanrerveydelle ja kansantaloudelle aivan välttämätöntä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      ”Alkoholin haittojen vähentäminen on kansanrerveydelle ja kansantaloudelle aivan välttämätöntä.”

      Tuossa arvokkaassa työssä kantavat uljaasti – kristillisen lähimmäisenrakkauden innoittamina – kortensa yhteiseen kekoon myös Valamon luostarin munkkiveljet.

      Ensimmäinen satsi on jo tynnyreissä kypsymässä, lisää pukkaa ja kansanterveys kiittää..

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Hullu mies syö enemmän kuin tienaa. Koska tuloja ei ole ole niin kaikki nurina valtion ja julkisen alan säästöistä on turhaa.

    Ammattiyhdistysliikkeet ovat nostaneet keskiluokkien tulotason niin korkealle että suomaliset tuotteet eivät enää mene kaupaksi.

    Alemman palkkaluokan edustajia AY liikkeet eivät enää ole olleet pitkään aikaan, vaikka ne niin väittävätkin olevansa. Nyttenkin viimeksi SAK:n johtajat nostattivat palkkojaan melkein samalla summalla kuin pienituloisimmat saavat yhtensä tuloa kuukaudessa. Maatalouseläkkeisiin nähden jopa melkein puolitoistakertaisesti näiden eläkeen määrän verran. Maatalouseläkkeiden keskiarvohan on noin 500 – 600 euroa kuukaudessa.

    Todellinen köyhälistö nykyisin ovat pienyrittäjät, jotka tekevät pitkää päivää ja hyvä kun saavat tonnin kuussa tuloa. Toisaalta nämä kokevat että on parempi työllistää itsensä kuin olla yhteiskunnan avun varassa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Oikein kirjoitat, Matias. Tämän hetken huono-osaiset eivät yleensä löydy ay-liikkeen puolustamista ryhmistä. Ahtaalla näyttävät olevan pitkäaikaistyöttömät, silpputyön tekijät, monet pienyrittäjät ja maanviljelijät. Heitä yhdistää halu tulla toimeen työllistämällä itsensä. Tätä joukkoa tulee olemaan jatkossa paljon enemmän, kun digitalisointi syö työpaikkoja. Yritysten perustaminen ja uudet liikeideat ovat koko yhteiskunnan tulevaisuudelle välttämättömiä. Tarvitaan niiden puolesta puhujia ja rohkaisijoita.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Maatalousyritäjillä on suurella osalla esim. metsätuloja eläkkeellä olemisen aikanakin. Maataliustuissa ei ole tarveharkintaa joten työtön tukee pienestä korvauksestan veroin satojen metsähetaarien miljonääri-omistajia.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pentti sanoo:

    ”Oikeiston roolina on huolehtia siitä, että yhteiskunnassa on taloudellista toimeliaisuutta, työtä, vientiä ja siten jaettavaa.” Oikeiston ja taloudellisen toimeliaisuuden samastaminen on mielestäni perusteetonta. Varsinkin oikeiston samastaminen työhön ja sen tulosten jakamiseen on sitä. Sen verran epätaloudellista toimettomuuta on maahamme luotu ja niin paljon on verokikkailujen avulla onnistuttu jättämään jakamatta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Martti, kriittinen kommenttisi on oikeutettu ja oma kuvaukseni oikeiston ja vasemmiston rooleista vahva yksinkertaistus. Eräs syy ongelmiin on, etteivät nämä roolit toteudu. Oikeiston rooteliin kuuluva tehtävä luoda yrityksiä ja sijoittaa pääomaa työpaikkojen luomiseen ei toteudu riittävällä tavalla. Finanssimarkkinat tuntuvat olevan usein houkuttelevampi sijoituskohde kuin yrityksen oma toimiala. Tosin ay-liike ja vasemmisto ovat osasyyllisiä kun työllistäminen on tullut kalliiksi ja huonosti kannattavaksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Oikeisto ja vasemmisto ovat poliittisia nimityksiä. Pätevätkö ne enää työmarkkinoilla ja talouselämässä? Työntekijäjärjestöissä ainakin on myös oikeistolaisia. Uskoakseni vasemmistopuolueilla on puolestaan kannattajinaan myös yrittäjiä, siis työnantajia.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Martti, juuri politiikassa oikeiston ja vasemmiston roolijako tuntuu vielä toimivan kuvaamallani tavalla, vaikka työmarkkinoilla ja talouselämässä kuvio on sekoittuneempi, kuten toteat. Politiikan vaikutus talouselämään on kuitenkin kuvaamani: oikeisto kantaa huolta talouden kasvusta ja vasemmisto sen oikeudenmukaisesta jakamisesta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Kantaako oikeisto huolta talouden kasvusta vai omaisuuksien arvosta? Sitä olen miettinyt jo jonkin aikaa. Nykyisen hallituksen toimia pitävät useat asiantuntijat taloutta ainakin pitkällä tähtäimellä heikentävinä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Martti Pentti :”Kantaako oikeisto huolta talouden kasvusta vai omaisuuksien arvosta? Sitä olen miettinyt jo jonkin aikaa.”

    Terveisiä kasinotalouden 90-luvun ”reality-maailmasta”: ”Kymmenkunta ay-miestä otti SKOP:sta velkaa ja pani pelipöytään miljoona per ukko. Rahoilla ostettiin osakkeita ja jäätiin odottamaan, että miljoonat alkaisivat poikia. Jukka Ruusamo SKOP:sta lupasi, että varmasti poikii. Kun kurssit romahtivat ay-miehet hätääntyivät. He vaativat, että lainanantaja SKOP korvaisi heidän riskisijoituksensa tappiot.

    Kaikki Ruusamon asiakkaat eivät olleet TVK:n virkamiehiä, mutta koko porukka oli tavalla taikka toisella ostamassa ja myymässä työrauhaa. Tässä tapauksessa tappiot yritettiin panna maksuun TVK:n jäsenille. Herrat perustivat Rapap Oy-nimisen yhtiön.” jne. [Esko Seppänen: Punapääoman romahdus]

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Vesa Häkkinen sanoo:

    Pekka: nyt näyttää siltä, että toistat hallituksen ääntä ja etenkin sen antamia lukuja ynnä trendien suuntia. Ne kaikki on kuitenkin kyseenalaistettu erittäin korkeasti arvostettujen talousasiantuntijoitten toimesta sekä kotimaasta että ulkomailta. Näiden asiantuntijoitten väitteitä en ole kertaakaan kuullut edes yritettävän kumota tosiasioilla. Ainut, mihin vedotaan, ovat valtionvarainministeriön laskelmat, jotka siis on kyseenalaistettu. Tai sitten sorrutaan asiantuntijan mustamaalaukseen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Vesa, kukaan asiantuntija ei kiistä Suomen talouden velkaantumisvauhtia tai kasvavaa kestävyysvsajetta – sosiaali ja terveysmenojen kasvua väestön ikääntyessä ja työllisten osuuden laskiessa. Postauksessa yllä esittelemässäni Saska Saarikosken kuvauksessa USA:n kulttuurisodasta on kyse mm. tosiasioiden kieltämisestä. Samaa tapahtunee meilläkin? Kevään eduskuntavaalien alla Vasemmistoliiton pj suositteli Kreikan Syritza-puolueen linjaa, velkaantumisen lisäämistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Häkkinen sanoo:

      Kukaan ei kiistä velkaantumisen nykyistä vauhtia. Sen sijaan hallituksen esittämiä tulevaisuuden lukuja on kyseenalaistettu tuhka tiheään. Ja etenkin on kyseenlaistettu se, mitä johtopäätöksiä pitäisi tehdä. Eräs keskeisistä kysymyksistä on ollut se, pitäisikö tässä vaiheessa elvyttää (ottaa lisää velkaa) vai vähentää julksia menoja (yrittää vähentää velanottovauhtia).

      Mielestäni on valitettavaa – ja hallituksen uskottavuuden kannalta huonoa – politiikkaa se, että ensimmäistä vaihtoehtoa vakavasti perusteleville ei vaivauduta vastaamaan muutoin, kuin sanomalla ettei se käy. Miksei? Hyviä esimerkkejä on annettu monia. Ja siitäkin on esimerkkejä, miten tuo jälkimmäinen ei ole toiminut. Sitä minä vain.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    ”Seppo, laillisten verojen tulouttaminen lienee hallituksen tavoite.”

    Harmaan talouden tutkimusrahoja vähenettiin…

    ” Mitä tulee alkoholin haittojen vähentämiseen, niin eikö ministeri Rehulan johdolla ole tarkoitus julkistaa uusi alkoholipoliittinen ohjelma?”

    ’Oikeisto torppasi juuri hiljatain viinamainnonnan vähetämisen.

    Alkoholin haittojen vähentäminen on kansanrerveydelle ja kansantaloudelle aivan välttämätöntä.

    Niin olisi, mutta sen ympärillä olevalla viinabisneksellä on liian suuri lobbausvoima. Esim. maatalous saa 10 prossaa tuloistaan viinatehtailta. Sipilä on kepulainen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Seppo, on todella suuri vahinko, jos ja kun alkoholiteollisuuden lobbaajat saavat vaikutettua lieventävästi hallituksen toimiin rajoittaa alkoholin mainontaa ja myyntiä. Alkoholihaitat ovat kansantaloudelle vuodessa samaa luokkaa kuin hallituksen tavoite säästää ja lisätä tuottavuutta, siis 10 mrd €. Puhumattakaan alkoholin aiheuttamista inhimillisistä kärsimyksistä, mukaan lukien suoraan ja välillisesti alkoholin aiheuttamat tuhannet kuolemat. Alkoholin saatavuus, hinta, mainonta ja (oluessa) tilavuusprosentti ovat tutkitusti keinot vähentää alkoholihaittoja. Ilman tämän keinovalikoiman käyttöä Suomi kulkee ontuen yhä kosteampaa tulevaisuutta kohti. Samalla sote-menot kasvavat. Tämän rinnalla maatalouden menetykset vähentyneestä ohran myynnistä panimoille ovat pienempi paha.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Olen Pekka Särkiö kanssasi ko. asiasta tasan-samaa mieltä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Tuula Hölttä. Se Rapap tulee sanoista Rahaa paperista. Joillain veijareilla oli sellainenkin yhtiö kuin Notareal. Se muodostettiin englannin sanoista not a real eli tavallaan kerrottiin jo mistä on kyse.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.