Kulttuurin sisältöä hahmotetaan

Kirkkovuoden aikana on toteutettu kirkon tehtäviä ja pohdittu aikaansaannoksia. Muistamme hyvin, kun reformaation hiippakunnallinen pääjuhla oli 31.10.2017 Kuopion tuomiokirkossa. Ajankohtainen tapahtuma on myös Viron 100-vuotisjuhla, joka pidettiin Kuopion keskusseurakuntatalossa 24.2.2017 klo 18.00 alkaen. Ohjelma oli monipuolinen.

Sunnuntaina 25.2.2017 oli Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan jumalanpalvelus Kuopion Tätilässä klo 12.00 alkaen. Samassa paikassa oli myös Itä-Puijon asukasyhdistyksen yhteislaulutilaisuus klo 17.00 alkaen. Molemmissa tilaisuuksissa oli puhetta Viron 100-vuotistapahtumista. Yhteislaulutilaisuudessa laulettiin ohjelman alussa asiaan kuuluva hymni.

Opilliset kysymykset ja musiikki ovat kiinnostaneet tunnetusti Martti Lutheria. Hän on pohtinut myös   lukutaidon merkitystä sivistyksen kannalta. Lukutaito saavutetaan yleensä kouluissa, joissa opiskellaan erilaisten ohjelmien mukaan. Musiikkikasvatus syventää ”opillista sanomaa”. Martti Lutherin ”teesiajatteluidealla” on käyttöä koulutusta arvioitaessa.

”Kouluteesinä” on tässä hyvinvointiin vaikuttava ilmaisu:  ”Lähikoulut ovat arvovalinta.” Väittämän ”antiteesi” on toteamuksen vastakohta.  Mikä se olisi päätöksenteossa, kun mietitään ”oppilaiden parasta”?  Koulukysymyksissä on tulkintaeroavuuksia: näkemykset eivät kohtaa, vaikka kysymys on oppilaiden hyvinvoinnista. Nyt keskustellaan vilkkaasti, miten olisi meneteltävä eettisesti oikein kiusaamistapauksissa.

Eroavat käsitykset lähentyvät ”luovassa ilmapiirissä”. Tässä palautetaan mieliin katolisen ja luterilaisen kirkon ekumeeninen juhlatilaisuus, joka oli Lundin tuomiokirkon jumalanpalveluksessa lokakuussa 2016. Tapahtuman järjestyminen on vaatinut osapuolten ”asioiden sisäistämistä”. Luterilaisuuden juhlavuonna on kiinnitetty huomiota ”opillisiin lähtökohtiin”.

Asianosaisten kuuleminen ja henkilökohtainen tapaaminen auttavat yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Mikael Agricolaa tarvittiin rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Päätöksenteossa kokemuksesta on hyötyä, kun ollaan ”vastakohtatilanteissa”.

Ratkaisuilla vaikutetaan hyvinvoinnin ja kotoutumisen kysymyksiin.   Käsitteiden sisältöä on mietittävä syvällisesti. Usein todetaan, että lähipalveluista huolehditaan. Lähikouluja karsitaan kuitenkin melko helposti. Kysytäänkin aiheeseen liittyen, miten turvataan lähikoulut koulutusjärjestelmässä. Päättäjien on arvioitava toimintaansa: ”Mitä tarkoitamme lähipalveluilla?”

Tehdyt ratkaisut ovat yhteydessä arvoihin. Toiminnasta vastaavien on arvioitava päätösten seuraukset. On tehtävä valintoja, jotka turvaavat myönteisen kehityksen.  Lasten ja nuorten hyvinvointi on riippuvaista siitä, miten koulutuspalvelut on järjestetty. Onko lähikouluja tarjolla? Miten pitkään lapset ja nuoret joutuvat viettämään aikaa päivittäin koulukyydeissä? Miten turvallinen ja koulutusmyönteinen ilmapiiri yhteiskunnassa yleensä vallitsee? Kysymysten ja vastausten on löydettävä toisensa.

Kun tuetaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä, vähennetään syrjäytymisvaaraa, lievennetään haittoja ja ehkäistään sosiaalisia ongelmia. Yhteiskunta on vastuullinen, kun se huolehtii lähikoulujen turvaamisesta. Lähikouluratkaisut vaikuttavat lasten ja nuorten kasvuun myönteisesti.

Koulutuksen laatua arvioitaessa on ratkaistava kysymys, miten koulutuspalveluja koskeva päätöksenteko suuntaa kehitystä tulevaisuutta kohti. Huoltajia on tuettava kasvatustehtävässä. Viestintävälineissä on tuotu kiinnostavasti esille niin sanottu ”lasten sote” -käsite, johon tulisi päätöksenteossa paneutua. On mietittävä tarkoin perheitä koskettavia asioita.

Yhteiskunnassa on toimittava oikeudenmukaisesti perustarpeiden tyydyttämiseksi. On turvattava sellainen järjestelmä, joka tyydyttää palvelujen tarvitsevien fysiologisia ja turvallisuuden tarpeita. Yhteenkuuluvuuden ja rakkauden sekä itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttäminen ovat myös tärkeitä.

Edellä lueteltiin reformaation aiheeseen liittyviä asioita, jotka ovat ”kouluteesejä”. Esitetyt ajatukset ja pohdinnat on tarkoitettu yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun, päätöksentekoon ja arvostuksiin. Toiminnan laatua tähdentävät ratkaisut tukevat hyvinvoinnin kehittymistä, mikä on yhteiskunnan tavoite.

 

Hyvää Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää.

 
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

Vilmi Veikko
Vilmi Veikkohttp://www.veikkovilmi.fi
VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.