Kristuksen täydellisen siunauksen rajoittaminen!
Rajoittamisella viittaan uskovien yhteyksiin, joissa ei kielletä, vastusteta uskossa oloa eikä uskoontuloa. Tämä uskoontulo-ilmaus on uustestamentillinen ja yleisin sana Jeesuksen seuraamisen alusta.
On suorastaan säälittävää kun evankeliumin julistajat johdattavat kuulijansa vajavaiseen, jopa mitään antamattoman evankeliumin omistamiseen
38 kommenttia
Martti,
Jokainen kulttuuri ilmaisee asian, eli Raamatun ilmoituksen sen omilla sanoilla, termeillä ja kulloinkin käytetyllä kielellä. Itse Asia pysyy täysin samana.
Ei ole vaikea todeta. Voi alottaa vaikka kielillä, joita hallitsee ja laajentaa vähemmän tuttuihin kieliin. Alkukielen ilmaisut, sanat, ovat tarkistettavissa ja niiden merkityksen tarkistus on tämän päivän tekniikalla helppoa.
On mielipiteitä ja eri perusteilla oikeutettavissa. Tulla uskoon, olla uskossa, uskovainen, mm. ovat käsitteitä jotka ovat kaikilla ymmärtämisen tasoilla käsitettävissä. On yleisesti tiedossa, että on uskovia pappeja ja uskonnollis-liberaali-pappeja.
Mitä on usko? Kristillisen uskon ydin on luottamus Jumalan lupauksiin. Keskeinen lupaus on se, että usko Kristukseen tuo syntien täydellisen anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän Jumalan yhteydessä. Usko Kristukseen merkitsee uskoa kahteen, ehkä kolmeenkin, asiaan. Nuo kaksi tärkeintä ovat: 1)Ristinkuolemallaan Jeesus Kristus sovitti kaikkien aikojen kaikkien ihmisten kaikki synnit. 2)Jeesus Kristus nousi todellisesti kuolleista ilmestyen muutaman viikon aikana useasti oppilailleen ennenkuin siirtyi taivaalliselle valtaistuimelleen Isän Jumalan rinnalle. Tuo kolmas on sitten se, että Jeesuksen ohjeet hyvään elämään ovat todet ja oikeat. Uskova ihminen on siis se, joka uskoo todeksi kohdat 1. ja 2. sekä yrittää suunnata elämäänsä Jeesuksen ohjeiden mukaan. Siinä kukaan ei täysin onnistu, siksi juuri tarvitaan syntien anteeksiantamusta. Se, miten edellä kuvattuun uskoon on päädytty on aivan toisarvoinen kysymys, teitä uskoon on kovin monenlaisia. Ns. uskoontulo merkitsee tapahtumaa, jossa ihmisen vakaumus muuttuu siten, että sellainen, joka ei usko Kristukseen alkaakin uskoa häneen. Tämmöinen muutos voi olla äkillinen tai se voi olla pitempi prosessi. Aina usko on kuitenkin lahja Jumalalta.
”Uskoontulo” on himmeä käsite. Kuin huone, jonne astutaan. Mutta koska huoneessa on ovi, sieltä myös lähdetään, kun huone käy liian pieneksi (ihminen kasvaa).
Kaikelle elävälle on tyypillistä kasvu, myös uskolle. Mielestäni on hedellmällisempää tarkastella uskon kasvun näköalaa, kuin sitä milloin joku on uskoon tullut. Jos kasvua on selkeästi havaittavissa, niin minusta se millä tavalla ”uskoon on tullut” on sivuseikka. Usko kun ei voi kasvaa, jollei se ole elävää.
Joh. 6:
29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt”.
Hebr. 11:
6 Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.
Jeesus painottaa, että usko on Jumalan teko, jonka Jumala saa aikaan niissä jotka hänen tykönsä tulevat ja jotka tulollaan nöyrtyvät myöntämään, että Jumala on. Jumala palkitsee Häntä etsivät ja antaa heille uskonsa. Uskon määrä ei ole olennaista, vaan uskon kohde. Tässä kaiken alussa, uskoontulossa ”sinapinsiemenestä” kasvaa puun kokoinen, usko, joka siirtää ”vuoria”.
Usko on työtoveruutta Jumalan kanssa. Se Voima, mikä tässä työtoveruudessa vaikuttaa on Jumalan työ.
Tätä Jumalan työtä uskovassa aletaan oitis rajoittamaan, niin ettei vain tulisi vaikutelmaa, että olemme suunniltamme. Ollaan, kuitenkin, kovasti sitä mieltä, että sakramentalinen autuutus EI RIITÄ, vaan on tultava uskoon. Tätä kuvataan tässä yhteydessä usein tuhlaajapojan paluuna, mikä voidaan ymmärtää luopion paluuna vai onko se (vain) lapsikasteen armoon paluuta?
Kun ihmiset tulivat uskoon Pietarin saarnan vaikutuksesta, tuo uskoon tulo ilmaistaan Apt. 2: 41 Jotka siis mielellänsä (asmenos kr., ilolla, vapaaehtoisesti) hänen sanansa ottivat vastaan, ne kastettiin; ja sinä päivänä lisääntyi lähes kolmetuhatta sielua. (Biblia 1776, KJV)
On paljon teologisesti ”oikeaa” pönötystä ja raamatullisesti väärää, minkä johdosta mm. tämä 41 jakeen asmenos-sana on jätetty pois. Koska pelastuksen riemulla täytetty uskoontullut on liian voimakas todistus Evankeliumin voiman laajuudesta. Ikäänkuin sanotaan, että palataan oikeaan armoon sekä ymmärretään vanhempaa veljeäkin. – Rajoitetaan Kristuksen täydellisen siunauksen paketista löytyvää, avautuvaa Pyhän Hengen vaikutusta.
Meidän ei tarvitse luottaa tunteisiimme. Jokainen Kristukseen kastettu pelastuu, riippumatta hähen tunteista. Luotamme Jumalan antamiin lupauksiin, ei omavanhurskauteemme. Kuljemme kohti Golgataa ja Pääsiäisen riemua! Sieltä löytyy pelastus, ei meistä itsestämme.
Rakas Herra Jeesus Kristus, minä tunnen syntini; ne polttavat, kalvavat ja kauhistavat minua. Mihin on minun paettava? Minä katson sinuun, Herra Jeesus Kristus, ja uskon, vaikkapa heikosti, sinuun; minä pidän kuitenkin kiinni ja olen varma siitä, että olet sanonut: Joka minuun uskoo, hän on saapa iankaikkisen elämän. Vaikkapa nyt omatuntoni onkin raskautettu ja syntini minua kauhistuttavat ja vapisuttavat, niin sinä olet kumminkin sanonut: poikani, ole turvallisella mielin, sinun syntisi ovat anteeksi annetut ja sinulla on oleva iankaikkinen elämä ja minä tahdon herättää sinut viimeisenä päivänä. Aamen!
Monilla Kristityillä on nykyään pelkästään laillinen suhde Herraan. Monet uskovat sanovat aivan oikein: ” Minä olen ottanut vastaan Jumalan lupauksen pelastuksesta USKON kautta Kristuksen lunastustyöhön, kun Hän kuoli ristillä meidän edestämme. Olen pelastettu olen uskova.
Onko sinulla kaipauksen paikka? Onko sinulla salainen paikka, jossa vietät läheisyyden hetkiä Herrasi kanssa ? Onko sinulla huone, jonne voit mennä yksin olemaan Hänen kanssaan ja huutaa: ”Isä, haluan enemmän kuin pelkän lainmukaisen sopimuksen Sinun kanssasi. Haluan Sinun läsnäolosi elämääni!”
Älä jatka lakiuskon polulla. Siirry rakkausen tielle. Juuri sitä meidän Herramme haluaa meiltä tulevassa rajuilmassa!
Juha Heinilä 13.04.2022 20:17 Reijo, minulla ei ole itsessäni mitään aihetta ylpeillä. Luotan, että armollinen Jumala on Jeesuksen ristin veren tähden minulle armollinen. Siunattua pääsiäistä teille!
Juha,
Ei minulla eikä sinulla ole aihetta ylpeillä, uskon sen!
Kommentoin sinulle sinun kommenttiisi. Voit vastata siihen mitä luettavissa on, jos haluat.
Eli huomioin pitkän urasi tällä foorumilla, en haastaakseni sinun ylpeyttäsi tai nöyryyttäsi. Ne kummatkin tulevat esille ilman meidän omaa mielipidettä itsestämme.
En puutu enkä väheksy kenenkään uskovan uskoa. Se voi kuitenkin olla joskus koteloituna, puun ja kuoren välissä, rajoitettuna (ei-helluntalaisena, huom. huumori) jne.
Syy, miksi Jeesus käski odottamaan Jerusalemissa, ennen ”lähetystyöhön” lähtemistä, johtuu Voimasta tai sen puutteesta. Itse olen elänyt lähes kymmenen vuotta hengellisesti kuivaa aikaa, kunnes vaimoni kanssa halusimme siitä pois. Tämä halu kuultiin ja meidät täytettiin ikäänkuin uudelleen Pyhällä Hengellä. Aivan tähän päivään asti halu todistaa on sisällämme. Näin totean 30 vuotta uudistumisemme jälkeen. Siis minulla on mihin verrata.
”Uskoontulo-ilmaus on uustestamentillinen ja yleisin sana Jeesuksen seuraamisen alusta.” Suomenkielinen ilmaus on toki käännös kreikan verbin πιστεύω muodosta ja sellaisena Uuden testamentin tulkintaa. Se miten uskoontulo eri kristillisissä ryhmissä ymmärretään, on taas suomenkielisen ilmauksen tulkintaa. Siunauksen ja ’oikean uskoontulon’ välinen yhteys on myös asia, josta on oikeutetusti monia mielipiteitä.
Ilmoita asiaton kommentti