Kristittyjen vainot tänään, jakso 9: Uskollinen todistaja, Pohjois-Afrikka

Mitä jos Jeesuksen seuraaminen johtaa inhimillisten koettelemusten äärirajoille? Voiko usko silloinkin kestää? Tutustumme pohjoisafrikkalaisen Peterin puhuttelevaan ja rohkaisevaan elämäntarinaan.

Katso video!

Tilaa Open Doorsin Youtube-kanava!

Kristittyjen vainot tänään -ohjelmasarja: Mikä on vainotun seurakunnan tilanne eri puolilla maailmaa? Vierailemme muun muassa IrakissaSyyriassaKiinassaIntiassa ja Afrikassa. Annamme ajankohtaisen, kattavan ja inspiroivan kuvan vainotun seurakunnan haasteista ja myös onnistumisista. Kutsumme katsojia rukoilemaan vainottujen kristittyjen puolesta ja heidän kanssaan.

Lue lisää kristittyjen vainoista lähellä ja kaukana: https://opendoors.fi/worldwatchlist

Esitetty TV7:lla 2.2.2020

  1. Vaahtoranta: “Moraaleja” on kuitenkin monenlaisia. Kristilliselle moraalille on tyypillistä esimerkiksi heikomman puolelle asettuminen ja ihmiselämän kunnioitus, anteeksiantamisen ja uuden alun mahdollisuuden korostaminen.”

    Niinpä. Omituista vaan miten huonosti yo moraali sai Euroopassa kristinuskon ja kirkon vallan aikana Euroopasa käytännön sovelluksia? Oikeudenkäyttö oli raakaa ja anteksiantamatonta, heikkoja sorrettiin, ’noitia’ poltettiin, ihmisiä ruoskittiin ja kidutettiin ja häpäistiin ja kuolemanrangaistiin aivan mitättömistä syistä, ja rikkaat saivat vapaasti rikastua ja köyhät köyhtyä samalla kun kirkko ja sen ylipapisto itse rypivät rahassa.

    Aikamoinen sattuma. että ko Vaahtorannan vain kristinuskolle (väärin)omima normisto alkoi olennaisesti vaikuttaa vasta Valistusaikana ja tehostui sitten vielä työväenliikeen ja naisasialiikken vaikutuksesta vasta 1940-luvulta eteenpäin.

    • Kyllä, Jolkkonen kirjoittaa hyvin. Täyttä asiaa.

      Vähän kyllästyttää nämä ateistien vouhotukset vaan anti olla.

    • ”Ihmisellä on luonnostaan moraalinen tuntemus, sillä Jumala on sen sinne luonut.”

      Joo. Kaikenkattava ja kaikkivoipa argumentti. Kuten sekin, että ”meidän isä on vahvempi kuin teidän isä”.

    • Miten perustelet ne etuoikeudet, jotka kirkolla on? Miksi niitä ei saisi vastustaa? Ymmärrätkö, että kirkon tavoite ei suinkaan ole ”ajattelun vapaus”, vaan ihmisten sitominen kaikin käytettävissä olevin keinoin sen jäseniksi?

      Ko. sivuston kautta jo melkein 400 000 ihmistä on vastannut ”typerään haasteeseen”. Vauhti kiihtyy vielä hyvän aikaa ja lopulta seurauksena on tasapainotila.

  2. Kun täällä paljon heitellään käsityksiä kristinuskosta, niin sanon nyt vielä mitä kristinusko (sen mukaan miten itse olen sen omaksunut ja käsittänyt) EI ole.

    Kristinusko EI OLE moraalista ja eettistä käyttäytymistä sinänsä. Moraalisuus on lähtöoletuksena. Kristinusko ei painota sitä, koska ihminen luonnostaan halua olla hyvä.

    Kristinusko on ennen muuta sanoma Jeesuksesta syntien sovittajana. Mutta mitä oikein ja väärin tekemiseen tulee, kristinusko opettaa nöyrää suhtautumista omiin hyviin tekoihin ja rehellisyyttä nähdä itsessään myös puutteet.

    Marco Bjurström sanoi joskus että kristinusko opettaa ihmisen olevan syntyjään surkimus. Asiaa ei tarvitse ilmaista aivan noin, mutta näkemys on kuitenkin lähempänä totuutta kuin se, että kristinusko opettaisi moraalista käyttäytymistä.

    ”Sen tähden et voi mitenkään puolustautua, ihmisparka, sinä joka tuomitset muita kuka sitten oletkin. Tuomitessasi toisen julistat tuomion myös itsellesi, koska sinä, toisten tuomitsija, teet samoja tekoja.” (Room.2:1)

    ”Olkaa nöyriä ja pitäkää kukin toista parempana kuin itseänne.” (Fil.2:3)

    ”kunnioittakaa kilvan toinen toistanne.” (Room.12:10)

    ”Niinpä tekin, kun olette tehneet kaiken mitä teidän tulee tehdä, sanokaa: ”Me olemme arvottomia palvelijoita. Olemme tehneet vain sen, minkä olimme velvolliset tekemään.” (Luuk.17:9-10)

    Tätä kristinusko opettaa. Ei moraalista käyttäytymistä, naapuriapua ja hyväntekeväisyyttä, vaikka siitäkin puhutaan. Painopiste on kuitenkin tässä. Kristinuskon oppi edellyttää niin pitkälle vietyä nöyryyttä, että mistään omista teoistaan ei voi ottaa pienintäkään kunniaa itselleen.

    Eli jos arvioidaan tai arvostellaan kristinuskoa, niin kiinnitettäköön huomio tähän. Eikä siihen ketkä ovat saaneet kunnian, tai keille tulisi antaa, mistäkin historian aikana. Tai keillä se kunnia on nykypäivänä oikeus ottaa.

    • Sai Weckhroth: Kristinukso ei siis ”…opeta moraalista käyttäytymistä, naapuriapua ja hyväntekeväisyyttä,”

      Niinpä. Sari W tuli todistaneeksi teologian tohtori Johannes Lehmanin turhautuneen toteaman, että kristinusko muutti Jeesuksen opin opiksi Jeesuksesta. Mitä JEESUS sanoikaan: (Matteus 25 :44-46)

      ”44 Silloin nämäkin kysyvät: ’Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?’ 45 Silloin hän vastaa heille: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.’

      46 ”Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta oikeudenmukaiset iankaikkiseen elämään.”

    • Saanen kiinnittää huomiota myös siihen, että kristinuskon mukaan minunkin lapseni olivat jo syntyessään syntisiä ja kadotettuja. Tämä synti heillä oli siksi, että erään kaukaisen maan kansan uskomusten mukaan joku söi väärästä puusta. Pelastuakseen heidän tarvitsisi vain omaksua tämän muinaisen kansan uskomusten pohjalta kehittynyt uskonto.

      Minä opetan, ihmiselämä on jotain aivan muuta, eikä (minkään uskonnon) syntiinlankeemustarinoista kannata välittää.

  3. Väite ”ei tunne kristinuskoa” näyttää olevan suosittu ”älyllinen” tai ”akateeminen” ateismin vastustamisen keino. Minusta se on yksinkertaisesti savuverho, jolla yritetään ohjata huomio pois siitä, mitä ateistit oikeastaan sanovat.

    Väitän, että ”uusateistit” ovat aivan riittävästi perehtyneet kristinuskoon. Ateistisen maailmankatsomuksen perustelemiseksi (miksi sitä muuten edes pitäisi perustella?) ei tarvitse tuntea syvällisesti uskontoja. Jos tarvitsisi, ateisimi olisi itse asiassa mahdotonta, koska kukaan ei pystyisi perehtymään syvällisesti kaikkiin uskontoihin, joiden jumaliin ei usko.

    Monimutkaiset teologiset ajatusrakennelmat eivät muuta kristinuskon perustaa millään tavalla. Se perustuu hyvin vanhoihin kertomuksiin siitä, mitä muinainen kansa kaukaisella maalla Jumalasta/jumalista ajatteli.

    • Risto Korhosella on oikeus mielipiteisiinsä siitä, mihin kristinusko perustuu, mutta se tietysti osoittaa samalla myös sen, kuinka hataralla pohjalla hänen oma ateisminsa on: luodaan ensin kristinuskosta kuva, joka on helppo kenen tahansa (myös kaltaiseni kristityn!) torjua, ja sitten hyökätään tuota kuvaa vastaan..

      Mikäs nimitys sillä filosofisessa keskustelussa olikaan..? Ai niin: olkinukke!

      Risto väittää: ”Ateistisen maailmankatsomuksen perustelemiseksi (miksi sitä muuten edes pitäisi perustella?) ei tarvitse tuntea syvällisesti uskontoja. Jos tarvitsisi, ateisimi olisi itse asiassa mahdotonta, koska kukaan ei pystyisi perehtymään syvällisesti kaikkiin uskontoihin, joiden jumaliin ei usko.”

      Eihän se näin mene. Länsimaissa riittää, että tuntee suurten maailmanuskontojen perusteet ja erityisen hyvin oman kulttuurinsa valtauskonnon. Siis riittää, että on ollut koulun uskontotunneilla hereillä ja vähän aktiivisemmin perehtynyt siihen, minkä keskellä itse elää.

      Perustelematon maailmankatsomus (ateistinen erityisesti) on uskontojen täyttämässä maailmassa henkistä laiskuutta. Se on kuin perustelematon poliittinen kanta: fiiliksellä mennään ja itselle sopivan porukan mukana.. Mahdollista, mutta ei kovin suurta kunnioitusta herättävää.

      Kyllä piispa Jolkkonen taisi osua aivan napakymppiin.

    • ”Mikäs nimitys sillä filosofisessa keskustelussa olikaan..? Ai niin: olkinukke!”

      Ja kun kristitty luo ateismista kuvan, joka on helppo kenen tahansa torjua, se ei ole olkinukke vaan … ? Kristityn usko on vakaalla pohjalla, koska … ?

      ”Siis riittää, että on ollut koulun uskontotunneilla hereillä ja vähän aktiivisemmin perehtynyt siihen, minkä keskellä itse elää.”

      Minä täytän nuo vaatimukset. Uskallan jopa väittää, että tunnen oman kulttuurini valtauskonnon paremmin kuin enemmistö ev.lut. kirkon jäsenistä. Onko maailmankatsomukseni (uskonnottomuus, humanismi) oikein perusteltu?

      ”Perustelematon maailmankatsomus (ateistinen erityisesti) on uskontojen täyttämässä maailmassa henkistä laiskuutta.”

      Outo väite, eikä kuulu tähän keskusteluun. Tietenkin jokaisella on omat perustelunsa sille, mitä maailmasta ajattelee. Jolkkonen vain tuntuu kaipaavan erityisen hienostuneita perusteluita ateismin oikeutukselle.

      Ja kristityillehän (joihin monet mielellään laskevat mukaan kaikki kirkkoon kuuluvat) riittää perusteluksi ”Koska Jumala”. Autuaita ovat henkisesti ahkerat;)

    • Jolkkonen muuten varsin luultavasti viittasi ”uusateisteilla” Dawkinsiin, Harrisiin jne. Olisi mukava kuulla, miten on selvitetty heidän vaatimaton tietämyksensä kristinuskosta.

    • Ja mitä tarkoitetaan ”kristinuskon tuntemisella”? Tulee mieleen vanha intiaanien sanonta: Te valkoiset puhutte Jumalasta, mutta me puhumme Jumalalle. Ja kovin on höttöisen lapsellisia näkemyksiä ja uskomuksia täällä kommenttien ketjuissa. Ja paatosta. Enkä suoraan sanottuna ymmärrä piispan halua valjastaa kirkkoon kuulumattomien ateistienkin lukusuuntausta oman mielensä mukaiseksi. Se valtako/vallanhalu sen saa aikaan. Kyllä se taitaa harmittaa…

    • Minäkin arvelen, että valta ja vallanhalu näyttelevät merkittävää roolia myös nykypäivän suomalaisessa kirkossa. Historiallisesti sen merkityksestä tuskin kellään on epäilystä.

      Mutta tuosta katsomuksen perustelusta vielä. Jolkkosen käsitys näyttää olevan, että ollakseen ateisti oikeilla perusteilla, pitäisi tuntea hyvin kristinusko. Tätä en hyväksy, ja väite on minusta suoraan sanottuna höperö. Silti olisi mukavaa, jos joku haluaisi tuota väitettä jotenkin loogisesti perustella.

    • Risto Korhonen: ”Jolkkonen muuten varsin luultavasti viittasi “uusateisteilla” Dawkinsiin, Harrisiin jne. Olisi mukava kuulla, miten on selvitetty heidän vaatimaton tietämyksensä kristinuskosta.”

      Tätähän on selvitetty. Uusateistien höykkäysten ja ivailun kohteena ovat olleet erityisesti amerikkalaiset fundamentalistikristityt.

      Jos kristinuskosta ryhdytään tekemään johtopäätöksiä tämän perusteella, osuu yhtä hyvin maaliin kuin kuvittelussa, että Al-Qaida edustaa aitoa islamia..

      Se, että on akateemisesti sivistynyt omalla (ehkä varsin kapealla) luonnontieteen alalla, ei kerro vielä mitään akateemisen ihmisen yleissivistyksen tasosta tai uskontojen tuntemisesta.

      Tämä pätee (muutettavat muuttaen) luonnollisesti myös meihin teologeihin..

      Lopputulos ratkaisee: ymmärtääkö niin paljon itselle vierasta ilmiötä / traditiota, että voi kiihkottomasti ryhtyä dialogiin ja arvostaa toista, vaikka olisikin eri mieltä.

      Sellaista kutsutaan perinteisesssä kielenkäytössä sivistykseksi.

    • Jos kristinuskosta ryhdytään tekemään johtopäätöksiä tämän perusteella, osuu yhtä hyvin maaliin kuin kuvittelussa, että Al-Qaida edustaa aitoa islamia.

      Amerikoissa vastakkainasettelu on vahvaa ja suosittua. On luonnollista, että siellä vastapuolina ovat ”taistelevat ateistit” ja fundamentalistikristityt. Asia, jota tosiasiassa käsitellään, ei tästä muutu. Vastakkain ovat usko ja epäusko, tai uskonnollisuus ja uskonnottomuus.

      Se, että on akateemisesti sivistynyt omalla (ehkä varsin kapealla) luonnontieteen alalla, ei kerro vielä mitään akateemisen ihmisen yleissivistyksen tasosta tai uskontojen tuntemisesta.

      Totta. Yleissivistyksen taso tai uskontojen tuntemus ei kuitenkaan ole edellytys sille, että voi päätyä ateistiseen/uskonnottomaan maailmankatsomukseen. Perustellusti.

      Lopputulos ratkaisee: ymmärtääkö niin paljon itselle vierasta ilmiötä / traditiota, että voi kiihkottomasti ryhtyä dialogiin ja arvostaa toista, vaikka olisikin eri mieltä.

      Tämä pätee kokolailla kaikkeen ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Kiihkoton dialogi ja arvostaminen ovat uskonasioissa usein hyvin vaikeita. Kannttaisiko ajatella näin:
      Ihmisten pitää aina kunnioittaa toisiaan, onhan kaikilla yhtäläinen ihmisarvo. Vakaumukset ja mielipiteet voivat ja saavat olla erilaisia. Niistä keskusteleminen ja jopa väitteleminen ovat ihan ok, eikä niitä pidä sekoittaa lähimmaisen ymmärtämiseen.

  4. Yhteiskunta jatkaa maallistumistaan ja kirkko jakaantumistaan.
    Maailmankatsomukset ja ihmiskäsitykset ovat aina olleet tietynlaisen totuus käsitteen varassa ja sen verran voidaan Kristinuskosta sanoa, että sen varsinainen focus on kuolemanjälkeisen elämän odotus, jota ei voida empiirisesti todistaa ja siksi puhutaan uskosta. Kristillisyys toimii tämän uskon ohjaamana myös näkyvässä elämässä ja ihmisiä, jotka näin uskovat ovat yhdessä kirkko, ja sen vakaumus pohjaa ilmoitukseen jonka lähes kaikki Suomessa tuntee riittävän hyvin käsittääkseen, että siinä Jumala pelastaa Jeesukseen turvautuneet ihmiset kuoleman jälkeiseen elämään. Näin siis vakaasti uskotaan kirkossa.
    On myös ihmisiä, jotka uskovat, että tämä ilmoitus ei pidä paikkaansa, ja heillä on joku toinen totuus käsite, jonka mukaan ihminen toimii, ihminenhän toimii aina uskonsa mukaan, nihilistikin uskoo, ettei ole mitään mihin uskoa ja toimii tästä käsin. Jokainen käsittää, että yhteiskunnan rakentaminen ja rauhan edistäminen on kaikkien etu. Jokainen voi kuitenkin lukea historiasta, kuinka ihminen on aina tuhonnut toisiaan ja vaikka meillä on tietoa miten hommat pitäisi hoitaa, niin emme saa hoidettua. Se ei ole ateistien, eikä Kristittyjen syy. Syyllinen tappamiseen ja väkivaltaan löytyy aina ihmisestä. Jumala ei käsittääkseni ole tappanut vielä yhtään ihmistä. Jeesus muuten vapauttaa ihmisen ensimmäiseksi juuri uskonnollisuudesta. Totuus tekee vapaaksi.

Kirjoittaja

Open Doors
Open Doorshttp://opendoors.fi
Open Doors on vuonna 1955 perustettu kansainvälinen avustusjärjestö, joka toimii vainottujen kristittyjen auttamiseksi yli 60 kohdemaassa. Open Doors Finland ry toimii osana maailmanlaajuista Open Doors –järjestöä. Toiminta Suomessa käynnistyi keväällä 2015. Tutustu historiaamme: http://opendoors.fi/historiaa