Kerran vielä pojat. Nyt kun jalkojemme alla oleva maa, hengittämämme ilma ja vesikin halutaan ”tuotteistaa ja brändätä” taloudellista voittoa tuottaviksi sijoituskohteiksi, joiden vuokriin, logistiikkaan tms. veroina tai ”kokonaisvaltaisina palvelumaksuina” kulminoituvan taloudellisen voiton tuotteita tarvitsevat joutuvat maksamaan, niin mitä mieltä ”tuotevalvontavirasto” on kyseisestä kehityksestä. Alla kuvaus ”tempusta” ja miten se tehdään:

”17.1.2017 | Uutiset, Verotus Keskusverolautakunta katsoi ennakkoratkaisussaan 51/2016 (11.11.2016, lainvoimainen), että carried interest -tuottoa sisältäneitä suorituksia tuli kyseessä olevassa tilanteessa verottaa niiden oikeudellisten muotojen mukaisesti.

Ennakkoratkaisun hakija oli pääomasijoitusalan yrittäjä A, joka tulisi holdingyhtiönsä C Oy:n kautta perustettavan B Oy:n (”Yhtiö”) osakkaaksi. Ennakkoratkaisussa esitetyn mukaan A työskentelisi Yhtiössä ja toimisi myös sen hallituksen jäsenenä. Yhtiön on tarkoitus perustaa kommandiittiyhtiömuotoinen rahasto D Ky (”Rahasto”), jonka vastuunalaiseksi yhtiömieheksi Yhtiö tulisi. Yhtiön osakkaina olisi myös neljä muuta kokenutta sijoitusammattilaista, ja perustajaosakkaat sijoittaisivat yhdessä Rahastoon myös omia varojansa. Rahaston äänettömiksi yhtiömiehiksi tulisi pääasiassa institutionaalisia sijoittajia.

Yhtiö hallinnoisi Rahastoa, ja korvauksena tästä johtuvista kuluista Rahaston on tarkoitus maksaa Yhtiölle puolivuosittainen hallinnointipalkkio. Palkkio olisi prosenttiosuus Rahaston sijoitussitoumuksien määrästä ja myöhemmin Rahaston salkussa olevien kohteiden hankintamenosta.

Rahasto jakaa mahdollisesti saamansa tuoton sijoittajille ja Yhtiölle pääasiassa siten, että Yhtiölle ja sijoittajille palautetaan ensisijaisesti näiden sijoittama pääoma vuosikorolla lisättynä (ns. aitakorko). Yhtiön ja sijoittajien aitakorko ei olisi välttämättä sama. Mahdolliset jäljelle jäävät tuotot jaetaan Yhtiölle ja sijoittajille ennalta sovitussa suhteessa (todennäköisesti Yhtiölle 20 % ja sijoittajille 80 % pääomanpalautuksen ja aitakoron ylittävästä määrästä).

Yhtiön saama sijoitetun pääoman ja sille maksetun aitakoron ylittävä osuus olisi ns. carried interest -tuottoa (”CI-tuotto”). Ennakkoratkaisun mukaan Yhtiö jakaisi saamansa CI-tuoton edelleen osinkoina mm. A:n holdingyhtiö C Oy:lle.

A hakija haki Keskusverolautakunnalta ennakkoratkaisua siitä, verotetaanko Yhtiön Rahastosta saamaa voitto-osuutta (jossa mukana CI-tuottoa) sen oikeudellisen muodon mukaisesti voitto-osuutena ja vastaavasti siitä, verotetaanko holdingyhtiö C Oy:n Yhtiöltä saamaa osinkoa (jossa mukana CI-tuottoa) sen oikeudellisen muodon mukaisesti osinkona.

Keskusverolautakunta katsoi ennakkoratkaisussaan, että kummassakin tapauksessa tulo verotetaan sen oikeudellisen muodon mukaisesti siten kuin tuloverolaissa ja elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa säädetään.” (https://uutishuone.pwc.fi/carried-interest-tuoton-verotus/)