Korona ja riittävä uhri

”Bless you!” Oletko kuullut jonkun toivottavan sinulle ulkomaankielellä siunausta, kun olet aivastanut? Saksaksi toivotus kuuluu ”Gesundheit!”

Tapa on jäänteenä ruttoepidemioiden ajoilta. Sairastumisen ensimerkkinä saattoi olla aivastelu. Oli kaunista huomaavaisuutta toivottaa Jumalan siunausta. Se oli samalla kuin esirukous sen puolesta, ettei tauti olisi tarttunut tai ainakaan olisi kuolemaksi.
_ _ _
Entä muistatko lapsuudesta piirileikkiä: lasten piiri kiertää rinkiä kahden lapsen muodostaman portin alta ja laulaa laulua: ”Keisari seisoo palatsissa, niin musta kuin murjaani, valkea kuin varsa, se kun jää viimeseks’ ompi kuolemaks’!”

Sanan ”kuolemaks’” kohdalla portti putoaa äkisti kohdalle osuneen päälle kuin vankityrmäksi. Näin vangitut ottavat paikkansa portin takaa tarttuen hartioista edellistä portinpylvästä.

Ruton ajalta tämäkin leikki. Kaikki riensivät eristyksiin turvaan rutolta, keisari palatsiinsa ja kuka minnekin, neljän seinän sisään. Sairastumisen mahdollisuus koski kaikkia ihonväriin, ikään, sukupuoleen ja asemaan katsomatta. Niin Boris Johnson, Muti Merkel, kuin muutkin suurvaltojen johtajat ovat samassa asemassa kuin kuka tahansa meistä.

Corona-virus tempaisee kruunun päästä ja suistaa maahan, kuin Hieronymus Boschin maalauksessa kuninkaan, joka tarjoaa kultaansa kuolemalle, mutta tämä vain heristää tiimalasiaan, jossa hiekka valuu tyhjiin.
_ _ _
Tallinnassa Nikulisten kirkossa Berndt Notken työpajan Dance makabre -maalauksessa (1400-luvun loppu) kuolema on temmannut piirileikkiin kaikki ihmiset, erotuksetta.

Berndt Notke: Dance makabre (1400-luvun loppu, yksityiskohta kuolemantanssista).

Tätä piiritanssia me joudumme jälleen kaikki tanssimaan, vaikka meitä erottaa keskiajasta älyteknologia, kännykät, suoratoistopalvelut ja monet muut hienoudet.
Elämän perusasiat pysyvät, kuten ihmiselämän hauraus, ihmisen luomien järjestelmien haavoittuvuus, sekä luonnon suuruus ja arvaamattomuus. Satoja miljoonia vuosia vanhat virukset säilyttävät mutatoimalla jalansijansa ja kantavat edelleen kruunuaan valtakunnassaan, ihmisaistien tuolla puolen, mutta horjuttavat näkyvän maailman tasapainoa.
_ _ _
Viruksen todellinen, tappava luonne on avautunut vähitellen, eikä se missään nimessä ole paljastanut vielä kaikkia puoliaan. Odotettavissa on kuitenkin pandemian laantuminen, kun riittävän moni on sairastanut viruksen aiheuttaman taudin. Immuniteetti vaatii kuitenkin paljon sairastuneita, joista osa kuolee. He ovat tavallaan uhri, joka vaaditaan sairauden voittamiseksi.

Jotkut ovat Yhdysvalloissa puhuneet avoimesti riskiryhmiin kuuluvien uhrista, jotta talous pelastuisi – ja saaneet puheistaan moitteita. Mutta eri maissa joudutaan asettelemaan punnuksia vaakakuppeihin, halutaanko pelastaa ihmishenkiä ja pitkittää eristystä – kun toisessa vaakakupissa painaa talouden romahtaminen.

Valinnat ovat vaikeita modernille ihmiselle, kun hän on tähän asti joutunut vaikeimman valinnan eteen päättäessään esimerkiksi uuden autonsa lisävarusteista tai etelänlomakohteesta. – Talous on ollut pitkän nousukauden aikana kuin jumala, joka on mahdollistanut kaiken. Nyt sen pelastaminen vaatii ihmishenkiä. Kuoleman valta näyttää perivän voiton taloudesta.
_ _ _
Keskiajan ihmisellä oli jotain, mikä monilta tänä aikana puuttuu, nimittäin usko Jumalan valtakuntaan ja sen kuoleman voittavaan mahtiin.

Nyt poikkeusaikana seurakunnat tuovat tätä hyvyyden voimaa sinne, missä sitä tarvitaan. Seurakunnat ovat joutuneet ottamaan välttämättömän digiloikan. Kodeissa eristyksissä elävät ihmiset pelkojensa, kysymystensä ja epävarmuuden keskellä seuraavat tyhjistä kirkoista striimattuja jumalanpalveuksia. Osallisuus ja yhteys toteutuvat näinkin.

Jotain kyllä puuttuu. Emme pääse kiirastorstainakaan Herran pyhälle ehtoolliselle. Monet kaipaavat tätä hengellistä ateriaa ja sen tuomaa yhteyttä Kristukseen ja seurakuntaan. Piispat ovat ohjeistaneet ehtoollisen muistamista kun emme muuten pääse siitä osallisiksi, esimerkiksi seuraavan rukouksen sanoin:

”Herra Jeesus, uskon, että olet läsnä sakramentissasi ja tahtoisin ottaa sinut siinä vastaan kuin juhlavieraan. Koska juuri nyt en voi, rukoilen sinua: tule silti luokseni Vapahtajana, syntien anteeksiantajana, lohduttajana. Tahdon seurata sinua, Jumalan Karitsa, minne ikinä minut vietkin, ja rakastaa sinua yli kaiken, ja lähimmäistäni niin kuin itseäni. Ole ylistetty, Herra Jeesus Kristus! Aamen.”
_ _ _

Nyt hiljaisella viikolla seuraamme Jeesuksen kärsimystietä aina ristin juurelle ja tyhjälle haudalle saakka. Piikkikruunulla kruunattuna kipujen miehenä hän antaa itsensä uhriksi – ainoaksi riittäväksi uhriksi – maailman elämän puolesta: Hän kukistaa kuolemallaan synnin ja kuoleman vallan. Ylösnoussut Kristus on kulkenut edellämme uuteen elämään. Hän on pukenut yllemme uuden pääsiäisasun, voittajan puvun, jotta mekin seuraisimme häntä kuoleman halki ikuiseen elämään (Gal 3:27):

”Mutta kun katoava pukeutuu katoamattomuuteen ja kuolevainen kuolemattomuuteen, silloin toteutuu kirjoitusten sana: – Kuolema on nielty ja voitto saatu. Missä on voittosi, kuolema? Missä on pistimesi, kuolema? Kuoleman pistin on synti, ja synnin voimana on laki. Mutta kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta! ” (1 Kor 15:45-56).

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Kiitos blogista. Muistan nuo leikit hyvin vaan enpä tiennyt niiden historiaa.

    ”Elämän perusasiat pysyvät, kuten ihmiselämän hauraus, ihmisen luomien järjestelmien haavoittuvuus, sekä luonnon suuruus ja arvaamattomuus. ” Niinhän se vaan on.

    Mutta meidän pääsiäisemme ihmeellinen sanoma, josta saamme iloita

    ”Ylösnoussut Kristus on kulkenut edellämme uuteen elämään. Hän on pukenut yllemme uuden pääsiäisasun, voittajan puvun, jotta mekin seuraisimme häntä kuoleman halki ikuiseen elämään (Gal 3:27):”

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Keski-Lahden seurakunnan vs. kirkkoherra 4.3.2024-30.8.2024. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.