Kolminaisuus Siionin virsissä

Ruotsin puhdasoppinen kirkko väitti ensimmäisenä 1700-luvulla, että vakava ja kritiikinomainen piirre ruotsinkielisissä Siionin virsissä oli se, että Jeesus nostettiin esille kolminaisuuden kustannuksella. Historian vaiheissa tätä kritiikkiä on esitetty monilta puolilta. Pintapuolisesti tämä on puolet totuudesta. Kristuskeskeisyydestä on syytelty ja kiitelty yli parin sadan vuoden aikana. Sekä ruotsinkielisiä että suomenkielisiä versioita on ollut tässä tapetilla.

Yritän tässä selvennellä virsikokoelman suhdetta klassiseen kolminaisuusoppiin. Alkukirkon historiassa kolminaisuusoppi on syntynyt myöhään. Suurin osa teologeista ei näe missään kohdin Vanhassa testamentissa kolminaisuusoppia. Jotkut sanovat, että Augustinus 400-luvulla vasta loi siedettävän kolminaisuusopin. Roomassa oli jo 200–300-luvuilla esitrinitaarinen so. esikolminaisuusoppi. Raamatussa puhutaan vain kolmessa eri luvussa kolminaisuudesta; kastekäsky (Mt 28:17–20), apostolinen siunaus (2 Kor 13:13) ja suoraan Pyhästä Hengestä (1 Kor 12). Uudella ajalla liberaaliteologit (mm. Ritschl) eivät olleet kiinnostuneet kolminaisuusopista. He pitivät sitä vanhan kirkon jäänteenä.

Mutta Siionin virsissä on kuitenkin syvälle luotaavia ajatuksia. Herra pisti maapallon pyörimään ja siellä on Herra läsnä arkipäiväisenä ja maailmallisena. Kun Jeesuskin sanoi, hän on meidän kanssamme joka päivä. Pyhä Henki on meidän ihmisten välissä. Tästä näkökulmasta aukeaa tie veisaavaan mustaan kansaan. Pyhä Henkihän tekee arkisia ja hengellisiä töitä. Hän on läsnä meissä sosiaalisissa asioissa. Siis jos me veisaamme Siionin virsiä ja tulee esiin virren sanoissa jokin sosiaalinen tapahtuma. Me olemme veisanneet trinitaarisen kiitosvirren. Voi olla, että tällaisesta näkökulmasta me veisaavat körttiläiset olemme enemmän karismaattisisia kuin karismaattiset yltiöpietistit.

Ei ole mahdollista myöskään nostaa itseänsä esiin esim. siten, että ihminen ottaa henkilökohtaisesti Pyhän Hengen vastaan. Luterilainen ajatus on ihan päinvastainen. Kuka on ”minä”? Onko hän Jumala vai saatana? Ei ihmisellä ole mitään tekemistä päätöksen kanssa tai ainakaan Siionin virsien ajatuksin. Pyhä Henki tulee ilman ihmisen omia tekoja ihmiseen itseensä, jolloinka ihminen vanhurskautetaan vieraalla vanhurskaudella (iustitia aliena gratia). Pyhä Henkihän on Jumala. Siionin virsissä monissa kohdin ahdistunut ihminen elää salattua elämää Jumalassa. Tätä on Pyhän Hengen vaikutus. Jumalan läheisyys on Jumalan hirveä viha. Tässä on ekumeenisiakin ajatuksia. Mestari Eckardt ja Ristin Johannes katolisina ja ortodoksi Nikodemos Naksoslainen peilaavat Siionin virsien paradoksia. Kyllä olisi pidettävä mm. Mestari Eckhardtia körttiläisenä.

Juhani Elenius
Kirjoittaja on Herättäjä-Yhdistyksen Helsingin ja Uudenmaan avustava aluesihteeri

2 kommenttia

  • Jari Haukka sanoo:

    Hyvä Juha E,

    “Raamatussa puhutaan vain kolmessa eri luvussa kolminaisuudesta; ”

    Entä Jeesuksen kaste?

    “…ja Pyhä Henki laskeutui hänen ylleen näkyvässä muodossa, kyyhkysen kaltaisena. Ja taivaasta kuului ääni: “Sinä olet minun rakas Poikani, sinuun minä olen mieltynyt.” (Luuk 3:22), myös Matt., Mark., Joh.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Rauli Toivonen sanoo:

    “Jumalan läheisyys on Jumalan hirveä viha.”

    Miten tämän voi ymmätää sen valossa, että Raamattu painottaa niin kovasti Jumalan rakkautta? Esimerkiksi: “Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus”(1.Joh4:8).

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Herättäjä-Yhdistys
    Herättäjä-Yhdistys

    Herättäjä-Yhdistyksen säännöllisinä bloggaajina kirjoittavat Juhani Elenius, Jukka Hautala, Kalle Hiltunen, Simo Juntunen, Urpo Karjalainen ja Ulla Tuovinen. Lisäksi mukana on vierailevia kirjoittajia. Seuraa meitä myös www.facebook.com/herattaja ja www.twitter.com/HYhdistys.

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit