≡

Kirotaanko vai siunataanko?

          Olen pitkään siunannut Israelia. Alussa se oli tapa niin kuin monella on. "Kun Raamattu niin sanoo". Nyt ymmärrän kuinka tärkeää se on muutenkin siunata. Israelilla olisi jotain annettavana ihmisille, joita uhkaa ilmastopakolaisuus. Toiset joutuvat lähtemään jos asuinalue joutuu merenpinnan alapuolelle, toiset joutuvat lähtemään kun viljely ei tuota satoa ja maanravinne köyhtyy, sateet viivästyvät, sää on arvaamaton. Niin, mutta ne ihmisoikeudet? Israel on paha! Onko? Emme näe omaa pahuutta sillä se ei ole suoranaista vaan välikäsien kautta syntynyttä. Pahuus loppuu yhteistyöllä ja jakamalla tietotaitoa, eikä syyttämällä ja kieltämällä toisten oikeus olemassaoloon. Olemme kironneet maapallomme. Nyt taistelemme niistä asioista joka Jesajan kirja 24 luku kuvaa jatkuen aina lukuun 27. Jesajan kirja kuvaa kärsimystä, joissa ihmisoikeus on sanan helinää tulevaisuudessa. Jatkamme kirousta kunnes ihmiskunta on pieni. Vasta sitten palamme ylistämään Jumalaa uudelleen. Mutta voiko profetiaa muuttaa siten, että yhtä äkkiä ihmiskunta tulisikin yhteistyökykyiseksi ja ymmärtää siunauksen tärkeyden? Alkaisi siunata toinen toisia ja hyödyntämään toisten osaamista yhteiseen hyväksi? Eikö se olisi parasta ihmisoikeuksien ajamista? Jokainen meistä on riippuvainen siitä, mitä luonto antaa meille. Kahvi on sanottu loppuvan, kuten myös kaakaokin. Juomavettä on niukasti kuivilla alueilla. Monien kasvien viljely on tulossa mahdotonta. Miksi emme sitten siunaa toinen toistemme mahdollisuuksia tuottaa hyödykkeitä, jotta ihmiskunta voisi yhteissovussa elää omilla alueilla? Samalla korjata ilmastomuutoksen suuntaa ja estää kiroavaa massamuuttoa. Maa on nyt saastunutta jalkojemme alla.

        Kun 1990-luvulla Jugoslaviassa alkoi sisällissota. Aloin pohtimaan syytä sille miksi. Wikipedia tiesi kertoa, että taustalla on ollut toisen maailmasodan keskitysleiritapahtumat ja 1970-luvulla tapahtuneet kansannousun kukistamiset ja 1980-luvulla Kroaattien ja Serbien kahnaus. Yhtenä syynä kuulin kauan sitten, että tapahtumat usean sadan vuoden takaa oli yksi syy sodan synnylle. Toki vanhatkin haavat kaivetaan polttoaineeksi syylle saada kahnaus aikaseksi. Ja tänäkin yhä otamme antisemitismin raaka-aineeksi, vaikka ei ole mitään näyttöä yhden heimon aiheuttavan yksinään kaikki ihmiskunnan onnettomuudet. Mutta nyt on vaan puhdistettava joku pois.  Etnisyyden puhdistus on ollut aina ihmiskunnassa osana historiamme, mutta tosiasia on ettei kukaan meistä ole puhdasta jotain heimoa. Itse määritän itseni karjalaiseksi yhden osan suvusta lähtiessä sieltä evakkoon, mutta tosiasia on, että voi löytyä viikinkiäkin ja muuta heimon verta suonistani. Moni heimo muuttaessa samoille asuinalueille, sekoittuivat ihmiset uudeksi heimoksi. Kuten esimerkkinä savolaiset ovat hämäläisten ja karjalaisten risteymäheimo. Identiteetti määräytynyt ihmiskunnan alusta alkaen toisia erottavaksi. Sen kertoo jo Abraham aikainen teksti. Pyrkiä erottua jostain omaksi, pois epäpuhtaasta. Tänäkin jopa Somessa me hyljeksitään erilailla ajattelevia ja samaistutaan samalla tavalla ajattelevaan, kunhan ei ole eri kuppikunnassa oleva. "Pyi, pois se minusta, jos olet katolinen".  Ideologiatkin ovat yksi niistä erottamisen keinoista. Nyt joku taistelee uskovia vastaan, koska ei usko, eikä ateismi ole uskonto. Ei ole, mutta se on ismi siinä kuin uskontokin, aate, ideologia. Nämä kaikki mainitsemat tavat erottua toinen toisistamme paremmaksi ryhmäksi johdattaa jopa oman heimon kasvaessa ristiriitaan, jossa jopa eri kristilliset kirkkokunnat ovat nyt.

         Toisia kiroava asenne ei ainoasta lisää ihmisten välisiä jännitteitä, se myös tuhoaa elinympäristömme. Rikkailla on enemmän mahdollisuuksia kuin köyhällä ja enemmän oikeuksia ajaa omia etuja yli muiden ihmisten oikeuksienkin. Sekin on oma "heimo", joka on pyrkinyt erotumaan hyveelliseksi.  Siunataan kaikkia, jotta kukin "heimo" ei tulevaisuudessa keksi syytä sille miksi jokin ihmisryhmä ei saa ruokaa ravinnoksi tai vettä juotavaksi. Kilpavarustaudumme nyt asein, sillä tiedämme sisimmässämme että nurkan takaa odottaa ihmiskunnan pullonkaula taas kerran. Siinä ei ole ihmisoikeuksista kyse, vaan taistella oikeuksista elää. Vain voittaja ylistää Jumalaa ja ne ovat monista heimoista lähtöisin. Kauppasota on yksi hyvä polttoaine ja ilmastomuutos tuo toisen polttoaineen saadaksemme syyn pyyhkiä jonkun maapäältä.

YouTubesta  Netafim:n video viljelyteknologiasta vuodelta 2012:

[embed]https://www.youtube.com/watch?v=2eiSPVIIw7c[/embed]

1 kommentti

  • Antti Hämäläinen sanoo:
    10.06.2019 21:02

    Katja. “. Olemme kironneet maapallomme. Nyt taistelemme niistä asioista joka Jesajan kirja 24 luku kuvaa jatkuen aina lukuun 27. Jesajan kirja kuvaa kärsimystä, joissa ihmisoikeus on sanan helinää tulevaisuudessa. Jatkamme kirousta kunnes ihmiskunta on pieni. Vasta sitten palamme ylistämään Jumalaa uudelleen”.

    Jotkut pitävät tätä Jesjan kirjan kohtaa apokalyptisenä tekstinä, toiset jo toteutuneena sanana, mutta aivan oikein, puhut siitä niinkuin se onkin, eli vielä toteutumaton profeetallinen sanomaa. Minustakin tämän sanan tutkimisen aika on nyt, ja kannattaa kyllä tässä yhteydessä korostaa sitä, että lopulta elämä voittaa vaikka ihmiskunnan synnin tekemisen hinta Raamatun mukaan tulee olemaaan kaamea.

    Tiedämme, että tämä on vielä toteutumatonta profetiaa, koska tämän profetian esim. jakeen Jesaja 24:6 toteutuminen on tullut mahdolliseksi vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun atomiase kehitettiin ensimmäiset ydinpommit räjäytettiin Hiroshimassa ja Nagashakissa. Ennen tätä mitään tällaista ei olisi voinut oikein kuvitellakaan. Olisi tietysti onnellista nähdä, että maailman johtajat, joiden vastuulla ydinaseen käyttäminen on, olisivat toisenlaisia. Nyt ne kuitenkin ovat sellaisia, joiden ainakin minä pysytyn kuvittelemaan johtamaan ihmiskunnan kannalta tuhoisaa sotaa.

    Ilmoita asiaton kommentti