Kirkot, kapakat ja korona

Koronan levitessä voimakkaasti Yhdysvalloista kantautui huutoja uskonnonvapauden puolesta.

Kun viranomaiset halusivat kokoontumisrajoituksin estää tartuntojen leviämistä, jotkin kristityt yhteisöt nostivat kamalan mekkalan.

Rajoituksilla oltiin muka karmealla tavalla rajoittamassa uskonnonvapautta. Valittajien idea oli, että jumalanpalveluksiin piti saada osallistua ilman rajoituksia, muutoin kyseessä olisi rikos ihmisten vapaata uskonnonharjoitusta vastaan.

Nämä uutiset palasivat mieleeni, kun kävimme ehtoollisella Järvenpään kirkossa.

Paikalla Järvenpään kirkossa oli kaksi pappia ja suureen kirkkotilaan otettiin kerrallaan neljä ehtoollisvierasta. Ehtoollista odotettaessa noudatettiin turvavälejä, oli maskit ja ehtoollisväen kirkkoon pääsyä sääteli ystävällinen avustaja.

Ehtoollinen oli eleetön, ulkoisesti ankea, vaatimaton ja karu - kuin korona-aikamme. Eleettömän ja meteliä pitämättömän suomalaisen uskonnollisuuden kuva.

Meillä on uskonnonvapaus, mutta kukaan ei näytä vaatineen, että korona-ajan rajoitukset eivät uskonnonvapauden nimissä saisi koskea uskonnollisia kokoontumisia. Kirkkoväki ja seurakunnat ovat toimineet rationaalisesti, ymmärtäneet tilanteen ja vastuullisesti noudattaneet ohjeita.

Usassa tietysti tilanne on kaikkineen kovin erilainen. Siellä on ollut vauhkoja uskonnollisia koronankieltäjiä ja monien uskonyhteisöjen taloudelliselle toiminnalle jumalanpalvelusten ylläpito liittyy kiinteästi rahallisen tulovirran ylläpitämiseen.

Suomen osalta on kuitenkin ollut kiinnostavaa verrata "uusia" ja "vanhoja" temppeleitä.

Kirkot ja seurakuntien toiminnat ovat olleet kiinni, mutta ravintolat, yökerhot ja kuntosalit ovat pitkään saaneet olla auki.

Jälkimmäisissä on kyse taloudellisesta toiminnasta ja ihmisten työpaikoista, mutta ei ainoastaan näistä.

Kuntosalien ja ravintoloiden mahdolliset taloudelliset tappiot valtiovaltahan olisi voinut korvata ja sulkea kaikki koronan leviämistiet, myös ravintolat ja kuntosalit.

Mutta ihminen ei elä ainoastaan leivästä.

Monelle ravintolat ja juottoloiksi kutsutut ravitsemusliikkeet eivät ole paheiden harjoittamispaikkoja; ne saattavat olla ainoita tilaisuuksia tavata toisia ihmisiä ja puhua omista iloistaan ja suruistaan ja suuren maailman asioista toisten ihmisten kanssa.

"Ulkona" tai kuntosalilla käyminen on myös mielenvirkistystä, osallistumista johonkin yhteisöön, yksinäisyyden torjuntaa.

Tähän ravintoloiden ja kuntosalien pitkään aukioloon verrattuna kirkollisten toimien sulkeminen ja voimakas rajoittaminen näyttäytyy erikoiselta.

Ihminen ei elä ainoastaan leivästä.

Kuten ravintolat, yökerhot ja kuntosalit - joissa käynee osin eri väkeä - kirkot ja jumalanpalvelukset tarjoavat yhteisön, lohdutusta, paikan nähdä ihmisiä. Tätä kokoontumista verkossa lähetetyt jumalanpalvelukset voivat korvata vain osittain.

Jos tätä koronaepidemiaa olisi eletty muinaisina aikoina, parisataa vuotta sitten, sitä pidettäisiin Jumalan rangaistuksena syntisille ihmisille. Nykyään ei ajatella näin, ei ainakaan yleisesti.

Onkohan kuitenkin nykyisenä aikanamme kuin unohdettu, että kirkko ja jumalanpalvelukset ovat tärkeitä ihmisille, jotka haluavat kokoontua ja rukoilla yhdessä itsensä, läheistensä, maan ja valtiovallan puolesta? Yhtä tärkeitä kokoontumisia kuin kuntosalit ja ravintolat.

On tulossa pääsiäinen. Tapaamis- ja kokoontumisrajoitusten kestosta ei ole tietoa. Jos perinteisiä jumalanpalveluksia ei voida järjestää, voisivatko seurakunnat järjestää pääsiäishartauksia ja jumalanpalveluksia ulkona, urheilukentillä, hautausmailla tai puistoissa? Ihminen kun ei elä ainoastaan leivästä.

24 kommenttia

  • Tarja Parkkila sanoo:

    ” Ihminen ei elä ainoastaan leivästä. ”

    Tämä on tyhjän puhujien väite, kyllä ihminen elää leivästä, ja jos vielä vettä on lähistöllä niin taas jaksaa jatkaa matkaa.

    Sensijaan…. Jos pyytää leipää nälkäänsä, ja siihen toinen antaa tyjiä sanoja, kuten ,’ Ota kristus vastaan, Kristus auttaa ja pelastaa.’ pidän sitä avun ulkoistamisena kuolleelle henkilölle, joka ei todellakaan tule avuksi leivän nälkään, eikä täytä vatsaa.

    Ollaan siis kiitollisia kun meillä velä leipää on, jopa runsain mitoin… toistaiseksi. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu, jos vain napisemme.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Tarja, puhut tosia!

      Ihminen Elää syömällä ja juomalla Kristusta. Se ei ole ehtoollista, vaan Jeesuksen pelastajanaan sisään ’nielaisua’. Eli ihmisen uskoontulo, uudestisyntyminen on Pyhän Hengen työ, eli näkymätön todellisuus, välttämättömyys.

      Jos Jeesus ei ole sisäisesti ihmisessä, hänen ainoa ravintonsa on leipä, fyysisesti ravintona ja kulttuurilliset nautinnat. Näillä pärjää, juuri-ja-juuri kuolemaan asti.

      Mielestäni Tarja-Liisakin voisi syventyä tähän, mikä on yhtä kuin ”vain yksi sinulle on tarpeen”. Se Yksi ei ole tunnetta ja ravintoa, vaan näkymätöntä ruokaa, salaista mannaa, mikä ei sitten Jeesuksen sovitustyön ole ollut salattua.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Samuel Kettunen sanoo:

      Se on ehtoollinen syvimmillään, Jeesus: ”niin usein kuin syötte ja juotte tästä (kalkista, maljasta.)”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Mänttäri: ”Ihminen Elää syömällä ja juomalla Kristusta. ”

      Eikös tuo ole antropofagiaa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Kimmo,

      Juuri tällaisten käsitysten oikaisemiseksi on Paavalin kehotus:

      2.Kor. 4:18 meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.

      Raamatussa on esikuvallista ja todellista, eikä siitä tarvi heittää hattua kumpaa ne kulloinkin on.

      Kehotus syödä ja juoda häntä, ei ole ajallista, konkretiaa.

      On muttamia kehotuksia näkyvään tekemiseen, ehtoollinen ja vesikaste, jotka ovat uskoontulleen työtoveruuden osoitus, vaikkeivät tekoina tuota mitään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      ”Se on ehtoollinen syvimmillään, Jeesus: “niin usein kuin syötte ja juotte tästä (kalkista, maljasta.)”

      Jeesus: Loukkaako tämä teitä? (siis lihan syönti ja verenjuonti…)…

      Ettekö te ymmärrä e t t e i l i h a mitään hyödytä vaan n e s a n a t, jotka minä teille sanon, n i i s s ä on henki ja elämä’.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Seppo,

      Tunkeuduit Itse Asiaan! Miksi ihmetellä ja veistellä sitä, mikä selventää olennaisen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Samuel Kettunen sanoo:

      Liha on ihmismieli, turmeltunut halu ja käsitys. Liha ei auta, vaan tarvitaan juuri ne Jeesuksen opetukset ja sanat, joilla Hän myös asetti kasteen ja ehtoollisen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Liha on ihmismieli, turmeltunut halu ja käsitys. Liha ei auta, vaan tarvitaan juuri ne Jeesuksen opetukset ja sanat, joilla Hän myös asetti kasteen ja ehtoollisen.

      Siinä oon van se,että Jeesus tarkoiti tuosa kohtaa selvääkinselbemmin juuri sitä lihaa jonka hän asetti syötäväksi eli omaa lihaansa!!! Kun opetuslapset tätä kauhistelivat hän selitti, että lihan syöminen ja veren juominen on häne OPETUSTENSA sulattamista ja omaksumista, ei hänen henkilöänsä jotain ihme mystistä syömistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Miksiköhän odotamme kirkolta aloitteita, joita se ei kykene tekemään. Sen sijaan meillä on itsellämme on koko ajan mahdollisuus mennä sinne missä ihmiset on ja kutsua mukaan ystäviä. Voi mennä yhdessä hiihtämään ja vaikka laavulle paistamaan makkaraa. Siinä samalla voi jutella hengellisiä ja vaikka rukoilla ja laulaa yhdessä. Ne mahdollisuudet meillä yhä on ja on ollut koko ajan. Nuo hienot tapahtumat jää ainoastaan siksi toteutumatta, että odotamme niiden toteuttamista kirkolta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Markku Hirn sanoo:

      Ne jotka tuntevat kutsumuksekseen keskustella hengellisistä ihmisten kanssa voivat tehdä sitä missä vain. Mutta kaikki loput , ne jotka eivät tunne julistamista kutsumuksesi ja kaipaavat sellaista rasvintoa jota ei saa vain leivästä. Kyllä heille kokoontumisia on hyvä järjestää. Nyt kun kevät on tulossa ehkä ulkoilma olisi parempi paikka kun suljettu kirkkotila.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Pekka,

      Ei ole ”kirkkoa”, vaan on Seurakunta, ek-klesia, muusta (samanlaisesta) joukosta uloskutsuttujen, uskoontulleitten, eli pyhien yhteys/yhteisö.

      Itseasiassa kirkolta voi odottaa tekoja, koska se on ihmisen ”teko”. Kirkko on tämä maailma, Augustinuksen, sekalainen seurakunta-opin mukaan. On siis sama vaadimmeko toimenpiteitä kirkolta tai valtiolta.

      Seurakunnan tehtävä on pelkästään julistaa iankaikkisesta elämästä ja, että sen voi viettää taivaassa tai helvetissä.

      Ajallisten asioitten hoidon tunto on ihmisessä ja mikä toimii lähes pelkästään itsekkyydestä, olemassaolemisen ja ajallisen aseman turvaamiseksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Kirkosta lohdutusta ? Mihin ? Tässä tilanteessa tarvitsemme voimaa, jota on meissä itsessämme, kestääksemme loppuun (kuolemaan ?) asti. Tämä on kuin sotaa, vaikka vihollinen on näkymätön. Antakaamme voimaa niille, joilta sitä puuttuu. Ja leipää, joilta sitä puuttuu. Kirkon koreat kuoret eivät ketään auta.

    Koskaan ennen ei ole ollut kaikenlaisia vempaimia, joilla pitää yhteyttä muihin. Silti valitetaan. Aina jostain.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Samuel Kettunen sanoo:

      Paljosta katoavasta hyvyydestä täynnä oleva valittaa silti ja tahtoo lisää. Se ken valittaa syntejään, hänelle on luvattu armo, jota ei rahalla voi ostaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Kiviranta sanoo:

    Oman lisänäköalansa tähän tuo se, että ainakaan alkuvaiheessa erilaiset säädökset eivät sellaisenaan koskeneet uskonnollista toimintaa. Esim. pääministeri jossakin haastattelussa rajoitusten alkuvaiheessa joutui toteamaan, että hallitus ei ole lausunut mitään hautajaisten ja muistotilaisuuden osallistujamäärästä. Kirkossa vain otettiin kanta, että näitä pitää seurakunnissa esimerkin vuoksi noudattaa viimeisen päälle. Kirkkoon voidaan ottaa vain se rajattu määrä, vaikka tilaa olisi kuinka paljon. Niin kuin kokemus Järvenpään kirkosta kertoo. Eikä ole kyse pandemian vähättelystä tms, vaan sen löytämisestä, miten voidaan terveysturvallisesti toimia niissä tiloissa, jotka ovat.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Pekka Kiviranta. Hiippakuntien sisäiset soveltamisohjeet taitavat kuitenkin olla keskenään erilaisempia kuin virallisesti annetaan ymmärtää. Eikä kysymys ole pandemiatilanteen alueellisista eroista. Keine Regel ohne Ausnahme väittävät saksalaisetkin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jori Mäntysalo sanoo:

    Kyllä nimenomaan on ainakin KD:n suunnalta vaadittu, että samat rajoitukset eivät saisi koskea kirkkoja kuin muita toimijoita. Sinänsä siis kirkkojen sulkemista ei ole esim. Päivi Räsänen vastustanut, vaan sitä että valtio voisi siitä päättää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Jori, KD ei päätä luterilaisen kirkon ja sen hallinnon tekemistä linjauksista. Sillä on toki puolueena poliittinen intressi profiloitua kristillisten yhdyskuntien puolestapuhujana.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Reijo Mänttäri.”Ei sääntöä ilman poikkeusta”.

    Blogiin sen verran, että pandemian voi Raamatun mukaan edelleenkin tulkita Jumalan puhutteluksi meille, vaikka se onkin tieteellisesti selitettävissä ja jotenkin hallittavissa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Voinet miettiä näkökulmia ihan itse.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kiitos hyvästä kirjoituksesta! Lopussa esitetty idea on hyvä. Pääsiäinen on myös sen verran myöhään, että sääkin olisi luultavasti otollinen ulkoilmatilaisuuksien järjestämiseen.

    Ilmoita asiaton kommentti