Seurakuntalaisten määrä vähenee, jumalanpalvelukset eivät vedä väkeä ja kirkot autioituvat. Mitä tehdä isoille kirkoille Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, kun niiden ylläpitoon ei riitä rahaa?
Pohjoismaissa luterilaisia kirkkoja on jo myyty nimelliseen hintaan muun muassa serbeille, egyptiläisille ja venäläisille. Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa katolisia kirkkoja on siirtynyt esimerkiksi afrikkalaisten protestanttiseurakuntien käyttöön.
Kiinteistönvälittäjien mukaan kirkon ihmiset lännessä eivät ole juuri kiinnostuneita kirkkojensa uudesta elämästä. Heille riittää, että ongelmakiinteistöstä päästään eroon. Grynderi näkee kirkon arvon eri tavalla kuin pappi. Kaupunkien keskustoissa paraatipaikoilla sijaitseville kirkoille riittää kysyntää.
Suomessakin olisi syytä miettiä periaatteita kirkkojen uusiokäytölle. Jatkuuko kirkon elämä temppelinä? Annetaanko se esimerkiksi afrikkalaisen tai ukrainalaisen seurakunnan käyttöön helluntailaistemppeliksi tai ortodoksiseksi kirkoksi? Jos vain raha ratkaisee, päädytään ehkä samaan kuin Montrealin keskustassa, jossa Pyhän Apostoli Juudaan kirkosta tehtiin ”suomalainen” terveyskylpylä (spa finlandais).
Aatteellisesti aika kestävä valinta olisi, jos kirkosta tehtäisiin köyhien ruokala tai kirjasto. Näin on tehty Pohjois-Amerikassa. Suvaitsevaisuutta osoittaisi, jos kirkko jatkaisi pyhänä tilana toisen suuren monoteistisen uskonnon islamin käytössä.
Takana ovat toivottavasti ajat, jolloin kirkko vain suljetaan ”tarpeettomana” ja muuttuu sitten klubiksi, elokuvateatteriksi tai varastoksi. Kaikki muistavat Neuvostoliiton, mutta kyllä kirkkoja profanisoitiin meilläkin. Viimeisin kulttuuribarbarian ilmaus taisi olla goottilaisen Lutherkirkon muuttaminen yökerhoksi Helsingin Fredrikinkadulla.
Jyrki Härkönen :”Aatteellisesti aika kestävä valinta olisi, jos kirkosta tehtäisiin köyhien ruokala tai kirjasto.”
Jos toivoa voi, niin toive on kirjasto Valamon luostarin kirjaston mallin mukaisesti. Siellä olen etsinyt vanhoja ikoneita esittelevistä kirjoista tietoa antikvariaatista löytämästäni ja ”kaikkien taiteen sääntöjen mukaan” puupohjalle v. 1791 valmistuneesta ikonista, jonka väritys viittaa ilmeisesti Siperiaan ja kirjoitellut Valamo-logolla varustetulle kirjepaperille mm. Anna Ahmatovan runoja. Kun eteen tuli paluu evl.kirkon kirjoihin, se tuntui kuin katkelmalta Ahmatovan runoa, jossa hän kirjoittaa ”Tänään palaan sinne missä olin keväällä. En vihastu, en sure, astun vain pimeyteen, samettiseen, syvään…”
Yökerho, baari, ravintola tai pizzeria olisi hyvä. Kirkot kun usein tuppaavat olemaan melko keskeisillä paikoilla, joten niistä saisi muotoiltua hyviä liiketiloja. Kalliilla paikalla oleva tontti kannattaa laittaa tuottamaan. Vanhoissa kirkoissa vaan tuo katto on turhan korkealla, joten lämmityskulut eivät liene mitenkään pienet.
Vanhat rakennukset kannattaisi suosiolla lanata maan tasalle ja rakentaa tilalle modernimpaa ja energiatehokkaampaa ja tarkoituksenmukaisempaa.
Muistakaamme, että Isä Aurinkoinen räjäytti Kristus Vapahtajan kirkon maan tasalle luodakseen yleisöä ilahduttavampaa ja ajan trendiin paremmin soveltuvaa ympäristöä. Kristus Vapahtajan kirkko on rakennettu uudelleen vanhojen piirustusten mukaan.
Kristus Vapahtaja kirkkoa käsittääkseni rakenneltiin rikkailta puolipakolla kerätyillä lisäveroilla ja antamalla kirkolle lupa tuoda maahan verovapaata tupakkaa, ellen ihan väärin muista. Hyvähän se oli saada papisto mukaan legitimoimaan tulevaa harvainvaltaa, mikä valitettavasti näkyykin nykyvenäjällä kirkon toiminnassa.
Ajattelin ihan hyötynäkökohtaa, kirkot ja hautausmaat ovat jääneet todella keskeisille ja kalleille paikoille. Valtavan tontin myyminen keskustan läheltä riittäisi varmasti rahoittamaan vaatimattomamman ja modernimman palvontapaikan rakentamisen jonnekkin vähän syrjemmälle.
Jos tilalla ei ole suuri käyttöaste, niin olisi sekä taloudellisesti että ekologisesti tehokkaampaa usean tahon alkaa käyttämään samoja kokoontumistiloja.
Hautausmaat ovat kanssaongelma, sillä monessa kaupungissa painitaan sen kanssa, minne keskusta-alue sopii laajentumaan. Eipä vissiin löydy kaupunkia, jossa ei olisi hautuumaata aivan kivenheiton päässä keskustasta kalleimmalla tonttimaalla.
keskustan hautausmaiden kanssa samassa tilasarjassa painivat puistot
Järkevää olisi muuttaa nämä kirkon järjettömän tuhlailun ja pröystäily- ja vallanhimon tyydyttämismonumentit konserttisaleiksi, teattereiksi, taidemuseoiksi, muiksikin museoiksi ja kirjastoiksi.
Tai myös vastaaottokeskuksiksi ja asunnottomien yömajoiksi.