Haluan usein, jostain syystä, päästä keskustelemaan uskon peruskysymyksistä. Täällä keskustelut käydään omalla nimellä, niin pysytään yleensä asiassa. Silloinkin, kun mielipiteet menevät pahasti ristiin. Joten ajattelin uskaltaa kokeilla tätäkin aihetta.
Kasteesta yleensä syntyy tiukkoja keskusteluja. Mitäpä tuumaatte tuon kirjoittajan tekstistä, jonka löysin tänä aamuna? Olisikohan tuossa asiassa se keskeinen erimielisyys, melko hyvin kuvattuna, josta kiivaimmat erimielisyydet syntyy?
”Ei näin, rakas veli , että minä sellaista tietä ole sinulle osoittanut, että kaste antaisi sinulle vapauden tehdä syntiä, päin vastoin. Syntisi on annettu anteeksi ja olet saanut armon, sen vuoksi, että eläisit nyt uutta elämää, etkä tekisi enää syntiä. Kaste ja synnissä elämien eivät sovi yhteen. Kaste ei voi sinua auttaa, jollet kunnioita sitä ja pidä sitä puhtaana. Vaikka sinulla on kristillinen nimi, itse Kristuksen sinä olet hyljännyt, eikä sinulla ole muuta kuin kristillinen ulkokuori, jolla petät itsesi.”
Monet papit julistavat kansalle pelastusta, pelkän kasteen armon perusteella. Onko sitten tuon kirjoittaja erehtynyt?
Hänen tekstinsä kumoaa tuon ajatuksen täysin. Kertokaa ystävät, mihin perustuu se ”kasteen armo”, josta kirkossa hyvin usein kuulee puhuttavan?
En uskaltaisi väittää hölynpölyksi näitä asioita, vaikka olisin kuinka eri mieltä. Jotain kunnioitusta täyttyy kyetä uskovana osoittamaan, myös toisen uskolle.
Minä uskallan. Mutta koska sinä et uskalla sanoa hölynpölyksi minun esittämääni kantaa, niin ilmeisesti pidät mahdollisena, että se on oikea.
Minä sen sijaan EN uskaltaisi puhua Herrastamme sellaista, että vastasyntyneet olisivat hänelle perisynnin tähden ”vihan lapsia”, jotka hän laittaa kadotukseen, jos heidän vanhempansa eivät kastata heitä papilla. Ei, en todellakaan uskaltaisi antaa Hänestä sellaista väärää todistusta. Älä sinäkään, Pekka, anna.
No Jos Jeesus on kerran pelastuksen hankkija ja kaste kaiken tuon hyvän välittäjä(Room.6:3), niin eikö se silloin ole niin? Lisäksi kasteesta sanotaan myös: ”Ollen hänen kanssaan haudattuna kasteessa, jossa te olette herätetyt, uskon kautta, jonka Jumala vaikuttaa, joka voimallaan herätti Kristuksen kuolleista” (kol.2: 12). Kohdan mukaan kasteessa laitetaan synti hengellisesti pois. Kasteessa hengellisesti kuollut herää ja kasteessa Jumala vaikuttaa uskon. Näin siis kohdan mukaan.
Risto, olen ymmärtänyt, että ”vesi ja henki” ovat sanaparina konjuktio joka liittää ne yhteen, kuten voisi ajatella, esim. ”Äidinrinta ja maito”, eli ne kuuluvat yhteen. Niitä ei voi erottaa, jotta ymmärretään, mistä maidosta on kysymys.
Jos Uudessatestamentissa olisi erotettu ”vesi ja henki”, niin sanonta olisi ”vesi tai henki” Tuossa tapauksessa uudelleensyntymä voisi tapahtua vedestä tai hengestä.
Nyt kuitenkin on niin, että ”vesi ja henki” kuuluvat erottamattomasti toisiinsa.
”Jos joku ei synny vedestä ja hengestä” kuvaa selkeästi yhtä tapahtumaa, jossa synnytään vedestä ja hengestä.
Tämä ei ole minun mielipide, vaan selkeästi sanasta nouseva todellisuus.
Joh.3:5, puhutaan äidistä syntyneistä ja lihasta syntyneistä, joiden tulee syntyä uudesti ylhäältä ”vedestä ja Hengestä”. Kristillisessä ksteessa on siis elävä vesi. Sana antaa mitä lupaakin kasteessa. Vapaasti muistellen apt.2:38-39, kehotetaan synnintuntoisia ottamaan kasteen Jeesuksen nimeen syntien anteeksisamiseksi, niin he saisivat Pyhän Hengen lahjan. Teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu. Mielestäni, valtavaa kasteen evankeliumia pelastuksen osallisuudesta.
Risto, saat olla oikeassa. Minun pysymiseni syventymiseni Kirkon tunnustuksessa on kasvanut kaiken aikaa ja uskon vakaasti kuten olen monesti edellä kirjoittanut.
Pitäköön Jumala meistä kaikista hyvää huolta ja vieköön Hän meissä alkamansa työn päätökseen.