Nyt on tikun nenässä julkisen sektorin eläkeyhtiön johto. Kuka seuraavaksi? Jokainen koulua käynyt varmaan muistaa miten jotkut yläluokkien pojat ja tytöt ottivat välitunnilla silmätikukseen jonkun alaluokkalaisen ja saatuaan tämä itkemään siirtyivät kiusaamaan seuraavaa. Ja jos joku osoittautui kovemmaksi tapaukseksi, panoksia lisättiin kunnes toinen murtui tai osoittautui murtumattomaksi. Media toimii samalla tavalla. Tämänkin syksyn aikana on teilattu ministeri ja muutama yritysjohtaja, joita tuskin moni tänään enää muistaa, kun uutta verta jo haetaan areenalle. Ja suuri yleisö hihkuu innosta kuin muinoin Rooman Colosseumilla, keskiaikaisen kaupungin teloituspaikalla tai espanjalaisella härkätaisteluareenalla.
En tässä ota kantaa siihen, onko joku konna vai ei. Kun syyllisiä etsitään, on hyvä pitää mielessä aina, että jokaisen konnaksi julistetun varjossa itsensä kuiville onnistuu nostamaan iso joukko sellaisia, jotka yhtä hyvin tai paremmin voisivat olla kivittäjien maalitauluina. Ja sankareiksi voi nousta sellaisia, jotka sanansa ja toimenpiteensä oikein ajoittamalla onnistuvat asettumaan syyttäjien riviin sieltä mihin paremmin kuulisivat. Kivittäjien maalitauluksi joutunutta ei kukaan asetu puolustamaan, vaan kaikki jäävät sopivan etäisyyden päähän katsomaan, miten käy. Ja jos kivitetty sitten jääkin henkiin, ystävät ilmoittautuvat taas ystäviksi.
Jokainen – ja tämän tiedän lähes 30 vuoden omakohtaisella kokemuksella -, joka on toiminut tehtävässä, jossa ollaan vastuukantoasemassa tekemisissä palvelussuhteeseen liittyvien etujen määrittelemisen kanssa, tietää, että ihminen on arvostelukyvyttömimmillään silloin, kun on kyse hänen omien palkkaetujensa lisäämistoiveista. Suurimmat johtajatkaan eivät ole tässä muita parempia. Siksi on tärkeätä, että etujen määrittelyllä on pelisäännöt ja etujen määrittäjien asema on vahva ja riippumattomuus taattu. Riippuvuussuhteiden pitää olla läpinäkyviä ja ne pitää minimoida ja päätöksenteon kontrollin tulee oikein järjestetty. Päättäjien on hyvä osata lukea rivien välitkin, jos ja kun näihin halutaan puuttua ja järjestelmiä ja organisointia muuttaa. Eikä tämä tietenkään koske vain Kevaa.
Voi hyvänen aika. Media tekee juuri sitä, mitä sen kuuluu tehdä. Pelkkä ajatus siitä, että media vaikenisi tällaisesta ahneudesta, on kertakaikkiaan sietämätön ja tarkoittaisi demokratian menettämistä.
En ihan oikeasti ymmärrä, missä maailmassa elät.
”Media tekee juuri sitä, mitä sen kuuluu tehdä.” Risto Voipion viesti taisi olla se, että yhden henkilön ahneuteen tarttumalla media päästää sata muuta rohmuajaa kuin koira veräjästä. Pitää puuttua koko ilmiöön eikä vain sen yksittäisiin edustajiin.
Juuri näiden yksittäisten henkilöiden kautta puututaan kokonaisuuteen. Mikään, mikä ei liity konretiaan, ei johda koskaan mihinkään. Tarvitaan ohjausta ja rangaistuksia, jotka opettavat ihmisiä kantamaan valinnoistaan vastuun.
Tällaisiin väärinkäytöksiin pitäisi saada kertakaikkiaan nollalinja. Ja kyllä, ahneus on väärinkäytös tuossa asemassa riippumatta siitä, rikotaanko lakia vai ei. Kun on paljon saanut, täytyy myös paljon ymmärtää. Ymmärrykseen kuuluu myös yleinen käsitys kohtuudesta.
Matti Virtanen. Kaikella ystävyydellä totean:, ette ollut ymmärtänyt kirjoitustani miltään osin.
Mitä en ymmärtänyt. Aivan kuin esittäisit, että vastuu on jollain muulla kuin tolloilijalla itsellään. Vai mitä tarkoitat?
Jos nyt on tästä kuuluisasta Kevasta kysymys, niin eikö kukaan ihmettele niiden vastuuta, jotka näitä etuja myöntävät. Vai onko johtaja itse päättänyt ottaa itselleen auto-, asunto-
ym. etuudet. Jos on, se saattaa kyllä olla väärin ja jopa lainvastaista, mutta jos ne on myöntänyt esim. Kevan hallitus, eiköhän se ole niiiden myöntämisestä vastuussa eikä virkamies? Jos näin on, on tyhmän hallituksen erottava eikä virkamiehen. Olenko ihan väärässä?
Onhan Kevan tj. ollut kohtuuton, mutta se on maan tapa, ja siitä hengestä ovat osallisia kaikki.
Mikä on ollut AKT:n tapa käydä neuvotteluja, mikä Finnairin henkilökunnan?…. Catering-porukan toiminta tukilakkouhkauksineen oli mielenkiintoinen tapaus.
Ihmisten kovuus tulee ilmi yhteiskunnan kaikilla tasoilla.
Maan tavasta olemme todella osallisia me kaikki. Kumman kauan se onkin jatkunut, vaikka tietoa on ollut iät ajat. Eli Suomi on korruptoitunut maa vankkoine hyväveliverkostoineen. Mutta itsehän eduskuntaan jengin olemme valinneet. Ainahan siellä vasta sitten herätään, kun joku homma menee aivan överiksi. Saas muuten nähdä, muuttuuko mikään tämänkään jälkeen.
Mutta Jorma Ojalan kommenttia ällistelen. Miiksi puhut ylipyöreästi ihmisten kovuudesta Finnairin yhteydessä kun ko. henkilökunta vain halusi samat edut kuin muutkin tämän raamisopimuksen puitteissa saivat. Heille tarjottiin 20%:n palkanalennusta samaan aikaan kun johdon liksoista ei puhuttu mitään. Ja palkankorotuksia ei ko. joukko ole saanut vuosikausiin toisin kuin muut! Taloustalkoissa jatkuvasti. Kannatais seurata medioita niin sieltä se selviää.
Lainvastaisesti catering-porukan työehtosopimusta yritettiin muuttaa.
Ei nää asiat nyt ihan niin simppeleitä ole kuin hurskaasti kauhistelet.
Niin, minä en pidä eettisenä sitä, että kiristämällä saadaan etuja, joita muuten ei olisi varaa maksaa.
Muistan vielä joulun, jolloin STTK:n Jorma Reini uhkasi katkaista sähköt Etelä-Suomesta…. Aina voi vaatia, ja mafiatyyliin voi vaatia vielä enemmän. Pekkaspäivät on tästä yksi surullinen muisto.
Paperiteollisuus näytti ensimmäisenä, että ajat ovat muuttuneet.
Emme enää elä suljetussa taloudessa.
Ymmärrän ajatuksesi raamisopimuksesta. Mielessäni onkin monen vuoden kehitys.
Finnairin henkilöstön edut ovat korkeammat kuin muiden yhtiöiden, kun vanhoina aikoina valtion yhtiössä siihen oli varaa.
Nyt ei maan lakikaan merkitse ay-väelle mitään, eikä koskaan tarvitsekaan, kun on kanttia vaatia ja pistää tukilakkojen kautta vaikka koko valtakunta kiinni. Voitto on väliaikainen, alenee se palkka vielä enemmän kuin 20%, kun ala tavalla tai toisella kuolee.
Olisi varmaan hyvä verrata johtajien palkkapottia matkustajahenkilöstön ja teknisen henkilöstön palkkapottiin – kun sieltä medioista ne faktat selviää. Liikevaihtoo9n vertaamalla näkee, kuinka paljon kukin potti kannattavuuteen vaikuttaa.
Finnairissa on näistä tapeltu vuosikausia, ja peräänantamattomuus tullee johtamaan koko yhtiön myyntiin tms. Se ratkaisu ei varmaankaan tule näkymään isompana tilipussina. Se tulee merkitsemään irtisanomisia, mutta viehän KLM ja Lufthansa mukavasti perille.
Hyvä kirjoitus Voipiolta.