Kaksoispisteestä filosofiaan ja teologiaan

Pisaran piraus kielen kärkeen

Filosofiaa ja uskonoppia maiskuteltavaksemme – välimerkit välittävät.

 

Luinpa kerran ranskankielisen kirjan, noin puolen tuhatta sivua. Se käsitteli välimerkkien käyttöä.

Kirjan sanoma oli, että välimerkkejä voi käyttää vapaasti, niin kuin haluaa, mutta aina on muistettava, että joka kerta merkitys muuttuu.

 

Yhtenä esimerkkinä älykkäästä käytöstä mainitaan René Descartesin kuuluisa lause: ”Ajattelen, siis olen olemassa”, ranskaksi: ”Je pense, donc je suis” ja latinaksi: ”Cogito ergo sum.”

Aluksi Cartesius kirjoitti sanan ”siis” sisältämän olemassaolomme todisteeksi tarkoitetun loogiikan pelkällä kaksoispisteellä tyyliin: ”Ajattelen: Olen olemassa.”

Siispä siististi päättelemme, että kaksoispisteellä voi tehdä filosofiaa.

 

Descartesin siis -lauseen ajatuskuvio ei ole ensiesitys historiassa. Sama yhteys olemassaolomme ja kauniin filosofisen muotoilun välillä esiintyi jo kirkkoisä Tertullianuksella. Suomennoksessa mestarin tuote järjestyy pilkulla ilman niin -sanaa:

”Kristittyjen luottamus

on kuolleiden ylösnousemuksessa.

Kun uskomme sen,

me olemme olemassa.”

 

Lause kertoo, että uskoomme sisältyy luja toivo tulevasta. Usko kantaa ikuiseen olemassaoloon, ikuiseen elämään Jumalan luona taivaassa.

 

* * *

Tertullianuksen sitaatti kirjasta: Juha Pihkala. Johdatus Dogmatiikkaan. ISBN 951-35-5496-1 s. 238.

Käytin ajatelmaa hautauksessa lauantaina 9.5.2015.

Läntisen perinteen suuri kirkkoisä ja latinan kielen mestari Tertullianus kuoli kolmannen vuosisadan alkupuoliskolla.

* * *

Ruotsin aamuvirkun kuningattaren Kristinan opettaja Réne Descartes kuoli Tukholmassa 11.2.1650 j.Kr..

  1. ”Atte Kaleva kannusti imaameja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kalevan mukaan reaktiot ja pohdinta liittyen islamilaisten ääri-ilmiöiden torjuntaan pitää nousta islamilaisen yhteisön sisältä, jotta niillä olisi vaikutusta.”

    Pitää paikkansa. Muslimien hengellisillä johtajilla, jotka usein ovat myös poliittisia, on merkittävä vaikutus koko maailmanrauhan kannalta. Koraamia voi soveltaa myös rauhan puolestapuhumiseen:

    ”Peace is a Word Spoken by a Merciful God!”
    (Quran 36:58)

    Myös eräs lukemani teksti puhuu osuvasti rauhan perustasta islamissa:

    For many Muslims, Islam is peace. The word Islam derives from the trilateral root,
    salima, which means “to be safe, secure, and free from any evil or affliction.” The word salaam, peace, derives from the same root. Its meaning is clear in the taslim, or exchange of salutations of peace: al salam ‘alaykum, “may safety and peace abide with you.” Ultimately, however, the highest form of peace is that with God. One of the ninety-nine names with which God is referred to in the Quran is Al-Salaam, the peace, or “the author of peace, safety, and security” (Quran 59:23). A central theme of the Quranic revelations is surrender and nearness to God, and consequently to peace. As humankind came from God and is part of God, fitrah — the original human constitution — is defined as innately good and muslim (“the self-resigned one”) in nature, who is salim, “secure/free from evils of any kind.”

    On paljolti kiinni islamin opettajasta itsestään, millaista jälkeä hän jättää kuulijoihinsa. Politisoituneet muslimisaarnaajat valitettavasti osaavat kääntää profeetan perimätiedon tai Koraanin myös väkivaltaiseksi vastarinnaksi laillisia yhteiskuntajärjestyksiä vastaan.

  2. Jeesuksen ohje puolueettomuudesta “maailman” konflikteihin nähden on paras ja kuin raikas tuulahdus nykyisen maailman riitaisuuden ja eripuran keskellä.

    Hän sanoi, ettei hänen seuraajiensa “tulisi olla osa maailmasta.” Kiistely nykyisen “maailman” keskuudessa ei tuo voi koskaan tuoda pysyvää rauhan ja hyvinvoinnin tilaa ihmisyhteisölle.

    Ensimmäisen vuosisadan kristityt eivät osallistuneet aikansa poliittisiin ja sotilaallisiin kiistoihin.

  3. Atte Kalevan haastattelu oli tervetullutta puhetta asiasta, jossa useat läntiset journalistit, ja ns. asiantuntijat korostavat, kuinka Islam on runoutta, rauhaa ja rakkautta. Se oli tervettä kuultavaa myös siinä suhteessa, kuinka kirkollis-ekumeeninen puheenparsi pitää Allahia samana kuin kristinuskon Jumala on. Tässä kontekstissa Jahvelle jää vain Vanhan testamentin kovan ja kostavan Jumalan rooli. Upseeri puhui asiaa. Poliittinen Islam jihadisteineen on voimatekijä maailmassa ja se on melkomoinen uskonto.

  4. Sami Tammisalo kirjoitti mielenkiintoisia! Muun muassa näin:

    ”Politisoituneet muslimisaarnaajat valitettavasti osaavat kääntää profeetan perimätiedon tai Koraanin myös väkivaltaiseksi vastarinnaksi laillisia yhteiskuntajärjestyksiä vastaan.”

    Politisoituneille saarnamiehille kun juuri perimätieto ja Koraani itse asiassa konkretisoituvat ainoana oikeana yhteiskuntana.

  5. ”– Minulla on kyllä vaikeuksia ymmärtää sellaista uskonnollista kiihkoa, jossa uskotaan, että kun tapan muita ja asetun itse alttiiksi tappamiselle, pääsen paratiisiin. Eikö siinä edes ennen aseen laukaisemista tule kertaakaan mieleen, että entä jos tämä kaikki on vain keksittyä, Kaleva pohti.”

    Ihminen uskoo siihen, mihin haluaakin uskoa. Kun on taustalla kasvatus vihaan, on kokenut maassaan epäoikeutta ja maan hallinto pitää väen köyhyydessä, niin on helppo suunnata viha siihen mihin se on aina suunnattu ihmiskunnan historiassa; juutalaisiin ja kristittyihin. Tähän voidaan käyttää sitten Koraania tukena.

    Avain on mielenmuutos ja omien vikojen tunnustaminen eli parannuksen teko. Kuitenkin, ilman Kristusta vikojen myöntäminen ei tuo sovistusta eikä armoa, ja näin ollen sitä on vaikea jakaa muillekaan.

Kirjoittaja

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25