Kaiken maailman dosentit liittykää yhteen!
Eilisessä Yle A-Studiossa kommentoidessaan kariutuneita yhteiskuntasopimusneuvotteluja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esitti kollektiivista arvostelua Suomen yliopistojen dosenttikunnan osaamista kohtaan tavalla, joka herätti monissa katsojissa hämmennystä. Pääministeri totesi, että Suomesta löytyy liikaa kaiken maailman dosenttia, jotka kertovat mitä ei saa tehdä.
Pääministerin heitto saattoi olla ennalta harkitsematon, mutta kuvastaa valitettavan hyvin maan nykyisen hallituksen asennetta sivistykseen ja koulutukseen. Valtavia leikkauksia on tehty, vaikka ennen vaaleja käyntiin antamassa nuorisolle ties mitä koulutuslupauksia. Koulutuksen ja sivistyssektorin ahdinko näkyy konkreettisesti nyt maan yliopistojen käymissä YT-neuvotteluissa.
Keitä nämä yleisen vitsin kohteena olevat dosentit nyt sitten ovat? Dosentilla on professorin pätevyys ja osaaminen, mutta ei virkaa. Dosentuuria ei Suomen yliopistoissa saa helpolla. Dosentin arvon myöntäminen tapahtuu huolellinen prosessin jälkeen, jossa arvioidaan henkilön kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä opetustaito. Perinteisesti dosentiksi nimittämisen minimivaatimuksena on pidetty tieteellistä tuotantoa, joka vastaa laajuudeltaan ja laadultaan vähintään kahta väitöskirjaa, eli lähes kymmenen vuoden tieteellistä tutkimistyötä. Nykyisin Helsingin yliopistossa painotetaan sitä, että tutkimusten tulisi käsitellä vielä eriaihepiirejä.
Helsingin yliopiston dosenttina esittäisin maan johdolle toivomuksen, että jos viette meidän taloudelliset mahdollisuudet tehdä tutkimusta, niin älkää sentään vähätelkö meidän osaamista. Pääministeri on yhdessä työministeri Jari Lindströmin (ps.) kanssa varmasti tervetullut tutustumaan työllisyystilanteeseen yliopistoilla. Tunnelma ainakin Helsingin yliopiston käytävillä on tämän syksyn ollut hyvin alakuloinen. Tuhatta viittäsataa työntekijää koskevia YT-neuvotteluja on käyty ja tulokset siitä, että kuka saa jäädä ja kuka lähtee tulevat vasta ensi vuoden alussa.
Suuri osa meistä yliopistolaisista tosin on tottunut jo koko työuransa elämään jatkuvassa epävarmuudessa eräänlaisena nykyajan akateemisena proletariaattina. Meidän tutkimukset kyllä kelpaavat yliopiston tulokseen ja hyödyttämään suomalaista yhteiskunttaa, mutta elämämme jatkuvassa epävarmuudessa sen suhteen onko ensi syksynä töitä vai ei.
Suomi on nyt erittäin vaikeassa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Pienen maan ainut selviytymisen keino on panostaminen sivistykseen. Tarvitaan maailman huipputason tutkimusta ja opetusta. Tämä taso ei synny, jos koulutuksen resursseja jatkuvasti leikataan ja yliopistojen henkilöstön osaamista maan johdon taholta vähätellään. Päivystäville ja ei-päivystäville dosenteille on tarvetta myös tulevaisuuden Suomessa.
38 kommenttia
jalovaara poliitikoi.
On nähtävä mikä Suomen taloudellinen tila on. Kokonaistilanne on hyvin selkeä. Maamme on Euroopan heikoimmin kasvanut talous.
Samaten rakenteellinen rasituksemme on tuhoisa. Meillä 60% julkistaloutta, Ruotsissa kymmenen prossaa pienempi ja Virossa vain 40 % kansantaloudesta.
Meidän on siis aihetta panna toimeen ihan oikea laihdutuskuuri jos meinaamme saada taloutemme kuntoon. On muistettava mitä tässä tilanteessa merkitsee lause: ”No pain, no gain!”
Minua on aina kiinnostanut mitä hyötyä laajemmassa mielessä on kansakunnalle tai ihmiskunnalle esim. dogmatiikan alan tutkimuksista, missä tutkitaan ammoin eläneiden miesten mielipiteitä toisten ammoin eläneitten miesten mielipiteistä, jotka koskevat asioita, joista ei todellisuudessa voida pohjimmiltaan olla mitään todennettavissa olevaa mieltä…
Niinpä Salme,mutta filosofeilla ei tuon ole lisäksi valtion tukemaa oikeutta kerätä minulta veroja ja liittää minua jo vauvana yhdistyksiinsä…Seneca muuten, joka lausui käytännöllisesti katsoen kaiken saman minkä Jeesuskin, oli filosofi.
Lisäyksenä Salme kysyisin muuten: montako sotaa ovat muuten filosofit maailmassa aloittaneet ja johtaneet? Eli heidän hedelmistään te tunnette heidät.
Seneca siis yritti hilltä mm. Neroa. Sotaisat pakottivat hänet itsemurhaan. Yhtähyvin voit vastuuttaa minkä tahansa kritillisen maan lähellä valtionjohtoa tai edustuslaitoksissa istuneet piispat ko. maan käymistä sodista. Ja minä enl ausunut Matias Senecasta mitään mitä väitit. Laajensit maalitolppia.
Marcus Aurelius ei ollut varsinainen filosofi. Hitlerkin oli kastettu kristitty, jos noin leveällä pensselillä saa Matias maalata. Ja Seneca nimen omaan toki yritti Neron kanssa. ”Seneca: Lempeydestä (De clementia) (55–56) – kirjoitettu Nerolle, tarkoituksena painottaa lempeyden hyvettä keisarin ominaisuutena” Jospa maistaisit Matias uudelleen niitä Senecan oikeita hedelmiä.
Matias, pyysin sinua kileeitaitoasi arvostaen ’uudelleen’ maistaman Senecan oikeita hedelmiä, teit mielestäni täysin väkivaltaisesti Senecasta sodan kannattajan ja Neron väkivaltaan yllyttäjän vaikka totuus oli päinvastainen. Toki vedit yllä hieman takaisin. Aurelius tuli keisariksi jo 17 vuotiaana ja hänen oli tietysti mukauduttava asemansa vaatimuksiin. Ei nuori keisari ollut yksivaltias. Käytännössä hän oli 1. sijaisesti keisari 2. sijaisesti filosofinen ajattelija. Ja en ole väheksynyt teologista tutkimusta sinänsä, esim. eksegetiikka on tarpeellista joskin siinäkin turhan paljon vatvotaan jo vanhentuneita tutkimuksia; kun rajallista aihetta on tutkittu jo vuosisadat alkaa olla aiheista pulaa ja eteenpäin ei minusta päästä ellei uskalleta myös laajentaa paradigmaa esim. yhteiskunnallisuuden ja eritoten heprelaisten mysteereitten tutkimuksen suuntaan. Mitä ei vielä ole juurikaan tehty. Hyvät joulunalustat Matias.
”Kysymys ei ole uskalluksesta, vaan järjen käytöstä, kun mietitään mikä menetelmä antaa tuloksia.” Pakko kommentoida vielä tätä eli miten ihmeessä voidaan tietää millaisia tuloksia saadan kohteista ja joita ei ole edes kunnolla määritelty saati joista ei ole mitään tutkimusta tehty? Ei,kyllä minä aavistan ettei noita uskalleta tutkia kun pelätään mihin päädyttäisiin. Vaikapa toteamaan että Ut.n kirjoitusten takana olivatkin paljolti juuri gnostikot.
”Pienen maan ainut selviytymisen keino on panostaminen sivistykseen. ” blogisti
Voihan se näinkin olla. Yleensä kukin näkee oman alansa säilyttämisen ainoana keinona maan selviytymiseen esim. ”Pienen maan ainut selviytymisen keino on panostaminen terveydenhoitoon” tai ”Pienen maan ainut selviytymisen keino on panostaminen talouteen” tai ”Pienen maan ainut selviytymisen keino on panostaminen vientiin” tai ”Pienen maan ainut selviytymisen keino on panostaminen yrittäjyyteen” tai ”Pienen maan ainut selviytymisen keino on panostaminen maatalouteen” jne.
Mikä sitten lienee se pienen maan tärkein selviytymiskeino? Jotain kuitenkin tarttes tehdä.
Ilmoita asiaton kommentti