Kääriäisen näkemykset huolestuttavat

(Johanna Korhonen & Sari Roman-Lagerspetz) Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen vastasi (Kotimaa24 1.11.) kritiikkiin, jota olemme esittäneet Kirkkohallituksen toiminnasta suhteessa lähetysjärjestöihin. 

Oli surullista saada tietää, että naisten ja seksuaalivähemmistöjen syrjintä on kirkossa ja lähetystyön kokonaisuudessa toisarvoinen asia, vain ”yksi kymmenien joukossa”, eikä siihen sen tähden ole syytä kiinnittää ainakaan vakavaa huomiota.

Oli huolestuttavaa kuulla, ettei Kirkkohallituksessa ilmeisesti pidetä tärkeänä allekirjoitettujen sopimusten yksityiskohtaista noudattamista. Ymmärsimme Kääriäisen vastauksista, että järjestöjen ilmaisemat syrjivät toimintaperiaatteet eivät ole kokonaistarkastelussa merkityksellisiä, kun järjestöt kuitenkin samaan aikaan tekevät myös hyvää, ja huomio pitäisi Kääriäisen mielestä kiinnittää mieluummin tähän hyvään. 

Erikoisena pidämme Kääriäisen tapaa ottaa virkamiehenä kantaa siihen, mistä asioista luottamushenkilöt saavat ja eivät saa olla kiinnostuneita, sekä millaisin sanoin meidän on sopivaa havaintojamme kuvailla. 

Hänen kehotuksensa ”tutustua huolellisesti esimerkiksi kirkolliskokouksen päätöksiin” emme tulkitse koskevan meitä, koska juuri niihin olemme huolellisesti tutustuneet. Niiden noudattamista edellytämme myös lähetysjärjestöiltä, jotka ovat sopimuksessa vakuuttaneet näin tekevänsä. Kääriäiselle huomautamme, että nyt ei ole lainkaan puhe avioliitoista, vaan työsyrjintä-nimisestä rikollisuuden alalajista.

Surullisinta Kääriäisen asennoitumisessa oli, että haastattelunsa perusteella hän tuntuu kantavan enemmän huolta syrjivien järjestöjen taloudesta kuin syrjittyjen ihmisten kohtalosta kirkossa ja maailmassa. Odotamme kiinnostuneina tietoja järjestöjen Kirkkohallitukselle antamista vastauksista. 

Johanna Korhonen

Sari Roman-Lagerspetz

Luottamushenkilöitä, Vantaa 

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. ”Ikävää on, että nämä lähetysjärjestöt myös vahvistavat kirkkomme nimissä sellaista kristillistä yhteisöllisyyttä lähetyskohteissa joissa niissäkään seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset eivät voi tämän ”yhden asian” takia tulla osallisiksi niistä kymmenistä hyvistä asioista, jotka hyvä seurakuntayhteys voi parhaimmillaan tuoda mukanaan. ”

    Sarin kanssa voi olla monesta asiasta samaa mieltä, ko kirjoituksessa. Viimeinen kappale on kuitenkin jotenkin harhaanjohtava. Mitä näyttöjä Sarilla on esittää ja todentaa tämä asia.

    Ei kai se ole mitään syrjintää jos opettaa kuten kirkon antamat dokumentit ITSE opettavat. http://evl.fi/evlfi.nsf/Documents/A62BEB619D717FF8C225757B003313FF/$file/Kirkko-ja-rekisteroidyt-parisuhteet-mietinto-1-2009.pdf

  2. Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan kähetysjärjestojen linjaukset parisuhdekysymyksessä vastaavat kirkon linjauksia.
    Järjestöillä on täysi oikeus javelvollisuus opetaa parisuhdekysymyksestä kuten kirkko opettaa.
    Lähetysjärjestöillä ei kuitenkaan ole oikeutta syysllistyä työsyrjintään, kuten kirkolla itselläänkään ei ole tilanteessa, jossa henkilön parisuhde ei vastaa kirkon opetusta.

    Asia ei oikeastaa ole ongelma kun muistetaan että luterilainen kristitty kyllä tietää, ettei kirkon työntekijät muissakaan asioissa kykene itse täydellisesti elämään kuten heidän tulee opettaa. Eihän kukaan kristitty kykene.

  3. Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan kähetysjärjestojen linjaukset parisuhdekysymyksessä vastaavat kirkon linjauksia.
    Järjestöillä on täysi oikeus javelvollisuus opetaa parisuhdekysymyksestä kuten kirkko opettaa.
    Lähetysjärjestöillä ei kuitenkaan ole oikeutta syysllistyä työsyrjintään, kuten kirkolla itselläänkään ei ole tilanteessa, jossa henkilön parisuhde ei vastaa kirkon opetusta.

    Asia ei oikeastaa ole ongelma kun muistetaan että luterilainen kristitty kyllä tietää, ettei kirkon työntekijät muissakaan asioissa kykene itse täydellisesti elämään kuten heidän tulee opettaa. Eihän kukaan kristitty kykene.

  4. Sari Roman- Lagerspetz kirjoittaa: ”Ainakaan minulla ei ole tiedossa mitään sellaisia järjestöjä tai muitakaan yhteisöjä jotka eivät tee yhtään mitään hyvää.”
    Tulkaa kaikki –liike on tällainen yhteisö. Se on tuonut kirkolliseen keskusteluun ja toimintaan vain riitaa ja hyökkäyksiä kirkon normaalia toimintaa vastaan. Suurin osa liikkeen jäsenistä ei ilmeisesti vieläkään tiedä, että kirkkomme tekee lähetystyötä nimenomaan lähetysjärjestöjen kautta. Ellei niitä ole, ei ole lähetystyötäkään.
    Ihmettelen sitäkin, millä oikeudella Sari Roman- Lagerspetz ylipäänsä on vaatimassa lähetysjärjestöiltä mitään selvityksiä. Vantaalla kirkkovaltuusto päättää lähetysjärjestöjen avustusmäärärahojen myöntämisestä. Sari Roman- Lagerspetz ei ole kirkkovaltuutettu. Hän oli kyllä vaaleissa ehdolla mutta häntä ei valittu.
    .

Kirjoittaja

Vierasblogi
Vierasblogi
Kotimaan Vierasblogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia Kotimaa.fi:ssä. Jos haluat kirjoittaa, ota yhteyttä Kotimaan toimitukseen...