Jumalan työn hedelmä

Kuvassa kukkia Mengin opiston puutarhasta. Jumalan rakkaus on niin suuri, että hänen hyvyyttään verrataan niin valtaisaan puutarhaan, joka on kuin suunnaton metsä.

Cantate, laulakaa -sunnuntain Vanhan testamentin teksti on valtaisasta runoteoksesta Jesajan kirjasta. Koko Jesajan kirjahan on suuremmoinen runoteos, vain muutamia lukuja lukuunottamatta.

SUNNUNTAI 10.5.2020
4. sunnuntai pääsiäisestä, latinalaiselta nimeltään Cantate
Taivaan kansalaisena maailmassa
Ensimmäinen lukukappale: Jes. 32: 15-20

Lukukappaleemme on Jumalan suurten tekojen ylistystä. Pyhä Henki puhuu meille Herramme valtaisista teoista. Hänen voimansa ja hyvyytensä tulevat julki ylistettävänä elämän uudistuksena aina täyteen kukoistukseensa asti.

Pyhän Hengen työ luomisesta uuteen luomiseen

Luomisessa kerrotaan, että Pyhä Henki liikkui vesipilven mukana, ikään kuin käytti pilviä ratsunaan, vettä työkalunaan, elämän luomisessa, kasvien, eläinten ja ihmisen.

Jokainen autiomaan lähellä asunut ymmärtää tämän kuvauksen erittäin läheisesti. Kuivan kauden aikana maa kuivuu, palaa karrelle, tulee harmaaksi, autioksi, kuin kuolleeksi. Kaikki on autiota ja tyhjää.

Kuivan kauden lopulla sade saapuu, vettä alkaa satamaan, elämä herää kuivaan maahan, kasvit nostavat päätään, ja onkaloistaan kuumuutta paossa olleet eläimet tulevat esiin. Keitaan ihmisetkin saavat riemuita, kun valtaisa kukkaisloisto täyttää niityt ja kumpareitten helmat. Elämä säihkyy loistoaan. Ilo ja riemu täyttävät mielen. Kaikki on kuin uudelleen luotua.

Luomiskertomuksen kuvaus elämän synnystä autioon maahan on aavikon lähistön asukkaalle jokaisen sadekauden suuri ihme, kuin kevään koittaminen Suomessa tai muuttolintujen paluu saaristoon hiljaisen talven jälkeen.

Pyhän Hengen toiminta veden välityksellä tulee esille Raamatussa useammankin kerran. Kaikkein selvimmin sillä on kosketuskohta meihin jokaiseen pyhän kasteen toimituksessa. Kasteessa itsesssään kuollut ja tuomittu ihminen oletaan elämän yhteyteen Jumalan lapseksi, kaikista syytöksistä vapaana, täysipainoiseen elämän yhteyteen Jumalan hyvyydestä osalliseksi.

Kaste antaa uuden luomisen, uudestisyntymisen, uuden elämän alun.

Pyhä Henki toimii kasteen välityksellä. Hän tulee elämäämme kasteen vedessä ja esillä pidetyssä Jumalan sanassa. Pyhä Henki antaa itsensä, oman läsnäolonsa, oman työnsä meidän hyväksemme kasteen suurena lahjana. Meistä tulee Jumalan omia, Valkeuden lapsia. Luomiskertomuksen: "Tulkoon valo", toistuu meidän elämämme hyväksi ja me siirrymme pimeydestä valkeuteen: "Ja katso, valo tuli."

Näin on oleva, kunnes meihin tulee korkeudesta henki.
Silloin autiomaa muuttuu hedelmätarhaksi
ja tarhat ovat laajoja kuin metsät.

Armon lapset riemuitkaamme

Elämä Jumalan lapsena on armosta elämistä. Me tulemme vanhurskaiksi eli siis Jumalalle kelpaaviksi yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden. Omat ansiomme eivät riitä, omat kykymme eivät vie perille, omiin tekomme eivät meitä auta ikuisuuden edessä.

Augsburgin tunnustus sanoo:

IV Vanhurskautus

Samaten seurakuntamme opettavat, että ihmiset eivät voi tulla vanhurskautetuiksi Jumalan edessä omin voimin, ansioin tai teoin, vaan että heille annetaan vanhurskaus lahjaksi Kristuksen tähden uskon kautta, kun he uskovat, että heidät otetaan armoon ja että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, joka kuolemallaan on antanut hyvityksen synneistämme. Tämän uskon Jumala lukee edessään kelpaavaksi vanhurskaudeksi (Room. 3 ja 4). (Room. 3:21 ss; Room. 4:5)

Tämä Jumalan vanhurskaus eli Jumalan edessä kelvolliseksi julistaminen on alusta loppuun yksistään Jumalan omaa työtä. Hyvyydessään hän suo meille täydet lahjansa. Luottavaisin mielin saamme heittäytyä hänen armollisten ja turvallisten käsivarsiensa varaan. Saamme uskoa koko elämämme hänen haltuunsa.

Mielemme täyttää ilo Herrassa ja rauha sydämessä.

Silloin autiomaassa asuu oikeus
ja vanhurskaudella on majansa hedelmätarhojen keskellä.
Ja vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha

Elämä Jumalan luottamuksessa

Koska uskomme on lahjaksi annettu ja perimmältä olemukseltaan Jumalan Pyhän Hengen teko meidän elämässämme, niin siksi usko myös on voimallinen. Jumalan työ tulee esille siinä, mitä uskosta seuraa käytännön elämään. Arkiset askareemme saamme tehdä turvallisesti Jumalan hyvyyden hoidon varassa.

Silloin saamme heittää pois kaikki maalliset murheemme. Saamme elää rauhallista ja hiljaista elämää Jumalan turvallisen huolenpidon rakkaudessa.

Ei edes kuolema voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta. Jumala on ikuinen, siksi hän tukee meitä kaikessa aina taivaan ikuisuuteen asti.

Siitä kasvaa levollinen luottamus,
turvallisuus, joka kestää iäti.
Minun kansani saa asua rauhan niityillä,
turvallisissa asuinpaikoissa, huolettomilla leposijoilla.

Tässä Cantate, Laulakaa -sunnuntain ihana enimmäinen lukukappale

Jes. 32: 15-20

Näin on oleva, kunnes meihin tulee korkeudesta henki.
Silloin autiomaa muuttuu hedelmätarhaksi
ja tarhat ovat laajoja kuin metsät.
Silloin autiomaassa asuu oikeus
ja vanhurskaudella on majansa hedelmätarhojen keskellä.
Ja vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha.
Siitä kasvaa levollinen luottamus,
turvallisuus, joka kestää iäti.
Minun kansani saa asua rauhan niityillä,
turvallisissa asuinpaikoissa, huolettomilla leposijoilla.
Metsää kaatuu lakoon, kaupunkeja sortuu maahan,
mutta te onnelliset, te saatte kylvää
kaikkialle, missä vesi kostuttaa maan,
saatte päästää härkänne ja aasinne
vapaasti kulkemaan laitumilla.

79 kommenttia

  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    Mitä on Lihan tahto ?

    Onko lihan tahto sitä, että välillä tulee nälkä, liha tarvitsee ravintoa, ja koska ruuan ostamiseen tarvitaan rahaa, on pakko puhua sitä, mistä saa palkkaa. ” Kenen leipää syö, sen lauluja laulaa. ” Rakkaudella ja hengellä ei elä.

    Minulle kukaan ei maksa palkkaa, joten saan olla sitä, mitä sydän sanoo. Olen vapaa etsimään tosiasioita. En ole orjatyöläinen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Tarja

    Hyvä kysymys ja myös hyvä oivallus siitä miten tuo sanonta ei enää oikein meidän aikanamme kerro kunnolla mistä siinä on kysymys.

    Kirkon työntekijänä näen velvollisuudekseni edistää juuri aidon totuuden sanomaa. Evankeliumin vapatuttava voima nimittäin tulee esille juuri totuuden sanan rohkealla esilläpitämisellä. ”Totuus tekee teidät vapaiksi”, sanoo Jeesus.

    Juuri tuossa muodossa ilmausta ”lihan tahto” ei esiinny Raamatussa. Hakukone antaa vastauksen 0 jaetta löytyi.

    Sen sijaan sana ”liha” esiintyy monessa yhteydessä mekityksessä ”ihminen”. Tämä tavallinen perusmerkitys kuvaa juutalaista ajattelua missä ihmisen teot ja hänen ruumiillinen ja henkinen toimintansa ovat kaikki yhtä todellisuutta. Varsinkin kreikkalaisessa ympäristössä missä ruumis ja sielu pantiin toistensa vastakohdaksi, tämä ihmisen ruumiillisen puolen korostaminen ihmisen kokonaivaltaisena persoonallisuutena on ollut terve korostus. Niinä uskontunnustuksemme sanat, että uskomme ”ruumiin ylösnousemisen” on sanatarkasti kääntäen,”lihan ylösnousemisen”.

    Paavalin kielenkäytössä sanalle tulee myös lisäpainotus ihmisen Aadamin perintönä ollevaan syntiinlangenneeseen tilaan ja meidän taipumukseemme tehdä syntiä eli siis toimia Jumalaa vastaan. Selittävä käännös tällöin voisi olla ”Jumalasta poispäin pyrkivä minämme” tai ”syntiin vetävä persoonallisuutemme puoli”, ”lankeemukseen taipuva luontomme” tms.

    Otan muutaman jakeen Paavalin Roomalaiskirjeestä kuvaamaan tätä.

    7:14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.

    7:18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;

    7:25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.

    Tässä on huomattava että Pyhä Paavalikin, suuri apostoli, joka oli pyhittänyt koko elämänsä evankeliumin palvelukseen, toteaa että tämä synnin vallan vaikutus hänessä yhä edelleenkin on voimallinen, niin että hän ei suinkaan pysty tekemään kaikkea sitä mitä hän Jumalan Hengen vaikutksesta haluaisi tehdä.

    Tästä Paavalin tarkasta huomiosta on peräisin oppi-isämme Lutherin lause, että olemme samaan aikaan sekä ”syntisiä että vanhurskaita”, ”simul iustus et peccator”,.

    Tällä hän tahtoo sanoa, että niin kauan kuin elämme tässä maailmassa olemme yhä edelleen itsessämme syntisiä, mutta Jeesuksen armon ja laupeuden tähden olemme kokonaan armahdettuja ja tämän Jumalan hyvyyden ja rakkauden tähden kokonaan synnit anteeksi annettuina vapautettuja ja toivoa täynnä. Mikään ei voi enää meitä soimata, kun meidät on vapautettu kaikista synnin syytöksistä Jumalan lapsen täyteen rauhaan ja vapauteen saakka.

    .

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    ihmisen elämässä tapahtuu monta siirtymävaihetta, muuttumista. Mielen tasolla uutta syntymää.

    Kun vauva syntyy, äiti on hänelle kaikki, hän näkee äidin hymyilevat kasvot, rinta antaa ravintoa, äidin syli turvaa ja lämpöä. Äidin kädet puhtautta ja kylpyvesi myös mielihyvää, se on tuttu elementti jo kohdusta. Onkin sanottu, että Jumala on ihmiselle Kaikkiriittävä, kuten äiti vastasyneelle lapselle .

    Lapsi oppii konttaamaan ja kävelemään, syömään vahvempaa ruokaa ja lapsen elämänpiiri laajenee, kun häntä viedään ulos. Kaikki on uutta ja ihmeellistä.

    Sitten alkaa koulu ja lapsi itsenäistyy yksilöllisempään toimintaan, hänen pitää huolehtia läksyistä ja oppia käyttäytymään joukossa. Hän oppii myös sen että tytöt ja pojat ovat erilaisia.

    Hän on kuitenkin vielä lapsi. Kunnes eroottiset tunteet herättävät hänet toisenlaiseen maailmaan. Hän ei oikein ymmärrä mitä hänessä tapahtuu, toinen sukupuoli alkaa kiinnostamaan eri tavalla, kuin leikkikaverina. Se on luonnollista, se on kiinnostavaa, sen on normaalia, kaikille tapahtuu niin. Ja paluuta ei enää ole. Hän on herännyt lapsuuden maailmasta toisenlaiseen mielenmaailmaan, jolla on suuri vetovoima, ja jonka tarkoitus on olla iloksi ja myös uusien vauvojen syntymiseksi. Tehdä kaksi yhdeksi, kuten on tapana sanoa.

    Tulee perheenperustamisen aika, linnutkin rakentavat pesiä ja kotikoloja. Lisäksi on työ ja ravinnonhankkiminen, kiire ja aikuisena olemisen paineet ja velvollisuudet. Kaikki sen aiheittamat ahdistukset ja huolet joiden alla voi väsyä ja masentuakin. Ruuhkavuodet. Oliko Jumala niin tarkoittanut, vai oliko kaikki Eroksen syytä. Kuka sitten on Eros? Rakkaus, se ikuinen, niin lihallinen ja tunteellinen, joka valtaa mielen ja ruumiin. Ampuu veijari nuoliaan joskus kujeillessaan mihin sattuu, Eikä parista tule yhtä, vaan riitapukareita.

    Kunnes lapset lentävät pois kotoa, vapauteen ja samaan ruljanssiin kuin vanhemmatkin. He eivät voi sitä välttää, koska niin se on säädetty, ihmislajin säilymiseksi.

    Vanhemmat jäävät nyt tyhjin käsin miettimään elämäänsä. Osa katkeroituneena osa kiitollisena. Ne jotka saavat koottua elämästään ne hyvät muistot, kääntämään vaikeudetkin opiksi ja siunaukseksi, osaavat nauttua elämästään tässä uudessa tilassa. He rakentavat puutarhoja ja istuskelevat kukkatarhoissa, nautiskellen, katselevat luontoa ja eläimiä… autuuden tilassa, rauhassa ja meditaatiossa. Enää ei ole kiire eikä hoppu. He ovat tulleet paratiisiin, kunnes nukahtavat ikiuneen elämästä kyllänsä saaneena. Ei tee mieli aloittaa kaikkea alusta, se on koettu, se on nähty, se on täytetty.

    Suurinpiirtein kaikki käyvät tämän saman läpi, Kun vielä tiedetään, että jokainen on syytön syntymäänsä, ei ole ihme jos kysellään, että mikä on Elämän tarkoitus. Ja kuinka tylsää kaikki voisi olla, jos ei olisi näitä eri vaiheita. Siirtymiä.

    Tästä puuttui nyt miesnäkökulma, mutta sitähän täällä on jo riittävästi. Osa näyttää olevan niin sotkeutunut kristukseen ja ilmestyskirjaan ja muihin ihmeisiin, ettei heistä saa enää selvää saunassakaan. Mutta onhan tässä hyvä tilaisuus tutustua miehiin, kun on jäänyt vähän kesken.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Tarja

      Kiitos tekstistäsi

      Olet todella kauniisti kuvannut elämänkaaren eri vaiheet.

      Oletko tehnyt tästä kuvauksesta jotain laajempaa artikkelia tai novellia tms Mielestäni tämän puheenvuorosi antama näkökulma nimittäin antaisi hyvää ainesta.

      Jotain sellaista kuin Elämän koko kuva tai Elämänkaari tai jotain muuta sellasita.

      Kiitos tekstistäsi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Matias

    En ole tehnyt, se oli vain kommentti.

    Mutta kiitos kiittämisestä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit