Jumalan sanan eli Kristuksen kuuleminen

Ne totisesti ovat Jumalasta, jotka mielellään kuulevat Jumalan sanaa, tutkivat sitä vireästi, painavat sen sydämiinsä ja ojentautuvat sen mukaan. Sillä niin kuin Jumala on elävä Jumala, niin pitää kaikilla niilläkin olla elämä, jotka ovat hänestä ja kuulevat hänen sanaansa. Ja tästä puhuu myös Jeesus evankeliumissamme näillä ihanilla sanoilla: ”Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän.”
Mutta mitä tarkoittaa kuulla Jumalan sanaa? Ei mitään muuta, kuin että uskotaan todeksi, mitä Kristus evankeliumissaan meille lupaa syntien anteeksi antamisesta ja iankaikkisesta elämästä, ja että pysytään lujana sellaisessa uskossa ja toivossa.
Martti Luther, Lyhyt evankeliumipostilla, s. 142, SLEY-Media Oy, 2016.

Kuullessamme hyvän paimenen ääntä, kääntykäämme heti hänen tykönsä eli tehkäämme parannus! Älkäämme jatkako syntistä elämäämme, vaan kääntykäämme ja tehkäämme parannus, uskoen, ettei hyvä paimenemme, Jeesus Kristus, jätä meitä eksyksiin, vaan ottaa meidät jälleen armoihinsa ja sovittaa meidät Isänsä kanssa. Parannus ei näet ole vain ulkonaisen elämän puolesta hurskaammaksi tulemista, vaan on se Jumalan hyvyyteen turvaamista Kristuksen kautta ja syntien anteeksiantamuksen uskomista. Sellaisia syntisiä Kristus vastaanottaa…
Mitä sitten saadaan Kristukselta kuulla? Ei muuta kuin sitä, että Jumala on Kristuksen tähden syntisille armollinen ja tekee heidät autuaiksi, kun he vain ottavat vaarin hänen kutsumuksestaan ja kun eivät juokse kauemmas harhateille, vaan kääntyvät heti kuultuaan paimenen äänen antautuen Herran Kristuksen kannettaviksi, joka jo heidän syntinsä täydelleen maksoi ja heidät sovitti Jumalan kanssa.
Martti Luther, Huonepostilla, s. 512, SLEY, 1945.

44 KOMMENTIT

    • Kun pysyy ja säilyy uskossa ja Jumalan armossa.

      Markuksen evankeliumi:
      11:22 Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Pitäkää usko Jumalaan.”

      Apostolien teot:
      13:43 Kun synagoogasta hajaannuttiin, seurasivat monet juutalaiset ja jumalaapelkääväiset käännynnäiset Paavalia ja Barnabasta, jotka puhuivat heille ja kehoittivat heitä pysymään Jumalan armossa.

    • Uskosta ja armosta on todellakin kysymys.

      Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät. (Hebr. 11:6)

  1. Teemme siis Paavalin kanssa johtopäätöksen: me tulemme vanhurskaiksi ainoastaan uskosta Kristukseen, tarvitsematta lakia ja tekoja. Mutta sitten, kun ihminen on uskosta vanhurskautettu ja kun hän jo uskossa omistaa Kristuksen ja tuntee hänet vanhurskaudekseen ja elämäkseen, hän todellakaan ei pysy toimetonna (toimettomana), vaan kantaa kuin hyvä puu ainakin hyviä hedelmiä. Uskovaisella näet on Pyhä Henki; ja missä hän on, hän ei salli ihmisen olla toimetonna (toimettomana), vaan ajaa häntä kaikkiin jumalisuudenharjoituksiin: rakastamaan Jumalaa, kärsivällisyyteen murheissa, avuksihuutamiseen, kiitokseen ja osoittamaan rakkautta kaikkia kohtaan.

    Martti Luther, Galatalaiskirjeen selitys, s. 192, SLEY, 1957. Sulut ovat allekirjoittaneen lisäys.

  2. Se on täytetty. Joh. 19:30

    Kuule, sinä raskautettu sielu, kaikki on jo täytetty. Niin sinun Jeesuksesi on sanonut. Sovituksen suurena päivänä se oli hänen viime tervehdyksensä rauhattomalle suvulle, suvulle, joka oli sitä rauhattomampi, kun se ei edes rauhantarvettansa tuntenut. Mutta jos hän nyt on kaikki täyttänyt, mitä autuuteesi kuuluu, vieläpä, jos hän on ansainnut sinulle itse autuuden (pelastuksen), sanohan, mikä on jäänyt sinun tehtäväksesi? Ei muu kuin luottaa hänen sanaansa, uskoa hänen täyttäneen kaikki (Joh. 17:4) ja ottaa vastaan hänen ansaitsemansa autuus. (Joh. 1:12, 2. Kor. 6:1, 1. Tim. 1:15)

    Johannes Bäck, Armoa armosta, päivän teksti, SLEY, 1966. Sulut ovat allekirjoittaneen lisäys.

  3. MINÄ MENEN TAIVAASEEN

    Matongon teologisen seminaarin kuoro Keniasta laulaa suomenkielellä laulua: ”Minä menen taivaaseen.” Sanat ovat mitä keskeisintä ja kohti käyvää sanomaa: Jeesuksessa on ovi avattuna taivaaseen. Tämä uutinen tahdotaan viestittää jokaiselle. Ja sitten kysellään pysäyttävästi: Tuletko mukaan?

    Tarvitsemme tällaista rohkeaa ja suoraa kyselyä? Ennen kyseltiin: Oletko autuas Jumalan lapsi, onko Sinulle armo kirkastunut, oletko uskossa? Älä väistä näitä kysymyksiä tänäänkään. On kysymys elämäsi tärkeimmästä asiasta. Ilman Jeesusta ja Hänen pelastustyötään tiemme vie kadotukseen, iankaikkiseen eroon Jumalasta.

    Mutta yhdenkään ei tarvitse hukkua. Kenenkään ei tarvitse joutua kadotukseen. Kaikille on Kristus avannut tien verensä kautta taivaan kotiin. Tänään julistetaan Kristuksen nimessä syntien anteeksiantamus jokaiselle uskossa omistettavaksi.

    Siksi voimme yhtyä kenialaisten ystäviemme lauluun. Minä menen taivaaseen! Ovi on auki!

    Reijo Arkkila, Sanasta elämä, s. 139, SLEY, 1982.

  4. Kun iettii kuinka Jeesuksen aikaan otettiin Hänen sanansa vastaan, fariseukset ja kirjanoppineet eivät ottaneet Jeesuksen sanoja vastaan eli eivät tehneet parannusta, kansa kyllä otti Jeesuksen ja Johannes kastajan sanat vastaan eli tekivät parannuksen (ottivat kasteen) mutta lopulta kansakin kääntyi pois koska pelkäsivät ”hallitusmiehiä” eli eivät uskaltaneet jäädä ulkopuolelle oman uskonnollisuuden.

    Samoin tänä päivänä ei uskolleta jättää omaa uskonnollisuutta vaan pysytään siinä vaikka jokainen joka vähänkään osaa lukea Raamattua niin ymmärtää ettei oma uskonnollisuus ole sitä mitä Jeesus selkeästi sanoo seuraajistaan että heidät tunnistaa keskinäisestä rakkaudesta.

    • Ari

      Älä lue Raamatun teksteihin sisään sellaisia omia kuvitelmiasi, jotka olet itse keksinyt. Vaikuttaa siltä, että luet jotakin mutta vääristät sen mittasuhteet nurin niskoin, ikään kuin väittäisit, että iso hiiri on isompi kuin pieni elefantti, vain siitä syystä, että hiirtä sanotaan isoksi ja elefanttia sanotaan pieneksi. Ja sitten sinä kinaat erittäin päteviä Raamattunsa osaavia vastaan inttäen oikein lujaan, että hiiri on isompi kuin elefantti, koska näkeehän sen tekstistä, kun siinä kerran sanotaan, että hiiri on iso, mutta elefantti pieni.

      Jeesuksen saarnaa kuulivat suuret joukot, PALJON KANSAA.

      Panen tähän ainoastaan vanhimman evankeliumin Markuksen evankeliumista muutaman jakeen. Opettele lukemaan sisältä ja lue PALJON KANSAA vaikka ääneen, ettet vahingossa mene sanojen ohi.

      Markuksen evankeliumi:

      3:8 ja Jerusalemista ja Idumeasta ja Jordanin tuolta puolen ja Tyyron ja Siidonin ympäristöltä tuli paljon kansaa hänen tykönsä, kun he kuulivat, kuinka suuria tekoja hän teki.

      4:1 Ja hän rupesi taas opettamaan järven rannalla. Ja hänen luoksensa kokoontui hyvin paljon kansaa, jonka tähden hän astui venheeseen ja istui siinä järvellä, ja kaikki kansa oli maalla järven rannalla.

      5:21 Kun Jeesus oli venheellä kulkenut takaisin toiselle puolelle, kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja hän oli järven rannalla.

      6:34 Ja astuessaan maihin hän näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, koska he olivat niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta, ja hän rupesi opettamaan heille moninaisia.

      8:1 Niinä päivinä, kun paljon kansaa taas oli koolla eikä heillä ollut mitään syötävää, kutsui hän opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille:

      9:14 Ja kun he tulivat opetuslasten luo, näkivät he paljon kansaa heidän ympärillään ja kirjanoppineita väittelemässä heidän kanssaan.

      10:1 Ja hän nousi sieltä ja tuli Juudean alueelle, kulkien Jordanin toista puolta. Ja taas kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja tapansa mukaan hän taas opetti heitä.

      Joten Ari hyvä. Lopeta toisten syyttely ja ota opiksesi paljon oppineitten opetuksista, kuten esimerkiksi tämän keskustelun bloggaajan Mikan erinomaisista teksteistä, kun hän paljon lukeneena valikoi Kristukselle kunnian antaen paljon oppineitten ja syvää hurskautta elämässään osoittaneitten todella hyvistä tekstien otteista.

      Muista Raamatun sana: ”Hanki viisautta.”

  5. Raamattu on ainutlaatuinen kaiken inhimillisen kirjallisuuden joukossa sen alkuperän, sisällön, auktoriteetin, tarkoituksen, olemuksen ja sen tulkitsemisen metodien suhteen…

    ”Koska Pyhä Raamattu on valo, joka loistaa pimeydessä ja valaisee silmät (Ps. 19:8, 2. Piet. 1:19), se esittää ja tulkitsee itse itsensä selvin sanoin.” (Enchiridion, s. 42)

    Jacob A. O. Preus, Toinen Martti, Martin Chemnitzin elämä ja teologia, s. 190, 191, Concordia ry, 2022.

Mika Rantanen
Mika Rantanen
Teologian maisteri, uimamaisteri ja koulutettu hieroja.

Ne totisesti ovat Jumalasta, jotka mielellään kuulevat Jumalan sanaa, tutkivat sitä vireästi, painavat sen sydämiinsä ja ojentautuvat sen mukaan. Sillä niin kuin Jumala on elävä Jumala, niin pitää kaikilla niilläkin olla elämä, jotka ovat hänestä ja kuulevat hänen sanaansa. Ja tästä puhuu myös Jeesus evankeliumissamme näillä ihanilla sanoilla: "Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän."
Mutta mitä tarkoittaa kuulla Jumalan sanaa? Ei mitään muuta, kuin että uskotaan todeksi, mitä Kristus evankeliumissaan meille lupaa syntien anteeksi antamisesta ja iankaikkisesta elämästä, ja että pysytään lujana sellaisessa uskossa ja toivossa.
Martti Luther, Lyhyt evankeliumipostilla, s. 142, SLEY-Media Oy, 2016.

Kuullessamme hyvän paimenen ääntä, kääntykäämme heti hänen tykönsä eli tehkäämme parannus! Älkäämme jatkako syntistä elämäämme, vaan kääntykäämme ja tehkäämme parannus, uskoen, ettei hyvä paimenemme, Jeesus Kristus, jätä meitä eksyksiin, vaan ottaa meidät jälleen armoihinsa ja sovittaa meidät Isänsä kanssa. Parannus ei näet ole vain ulkonaisen elämän puolesta hurskaammaksi tulemista, vaan on se Jumalan hyvyyteen turvaamista Kristuksen kautta ja syntien anteeksiantamuksen uskomista. Sellaisia syntisiä Kristus vastaanottaa…
Mitä sitten saadaan Kristukselta kuulla? Ei muuta kuin sitä, että Jumala on Kristuksen tähden syntisille armollinen ja tekee heidät autuaiksi, kun he vain ottavat vaarin hänen kutsumuksestaan ja kun eivät juokse kauemmas harhateille, vaan kääntyvät heti kuultuaan paimenen äänen antautuen Herran Kristuksen kannettaviksi, joka jo heidän syntinsä täydelleen maksoi ja heidät sovitti Jumalan kanssa.
Martti Luther, Huonepostilla, s. 512, SLEY, 1945.