Riisu kengät jalastasi sanottiin Moosekselle, kun hän tuli pyhälle vuorelle, missä hän sai kutsun johtaa kansansa vapauteen.
Kamerunissa kenkien jaloista ottaminen on merkki kunnioituksesta. Niinpä heimopäällikön eteen käytäessä jokaisen on otettava kengät jaloistaan. Päällikköä pitää tällaisessa tilanteessa puhutella sanoilla: ”Teidän Majesteettinne.”
Myös arkisemmissa oloissa kengät otetaan jalasta aina, kun siirrytään paljaalta lattialta matolle.
SUNNUNTAI 26.7.2020
Kirkastussunnuntai eli Kristuksen kirkastumisen päivä
Kirkastettu Kristus
Ensimmäinen lukukappale: 2. Moos. 3:9-15
Jumala kutsui Mooseksen vapauttamaan kansansa. Isaelilaiset olivat joutuneet Egyptissä työorjuuteen. Heiltä vaadittiin valtavia työsuorituksia samaan aikaan, kun heitä sorrettiin. Hallitusvallan tavoitteena oli pitää kansa niin pienenä, ettei heistä olisi uhkaa maan valtaväestölle. Tuohon tilanteeseen Jumalan apu tuli siten, että Mooses kutsuttiin johdattamaan kansansa vapauteen.
Pyhän kansan virka on vapauteen johtamisen virka
Kirkolla on virka. Virka on Jumalan kansan palvelemisen virka. Viran tarkoituksena on tukea Jumalan kansaa.
Näin myös Mooses sai tehtävän Jumalalta. Hänenkin virkansa oli kansaa tukeva. Hänen työkseen annettiin kansan johtaminen vapautukseen.
Mene siis, minä lähetän sinut faraon luo. Sinun on vietävä minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä.”
Mooses oli jo iäkäs. Hän oli noin 80 vuotias. Nelisenkymmentä vuotta hän oli opiskellut aikansa parhaita tieteitä Epyptin hovissa.
Apostolien teot 7:22
Ja Mooses kasvatettiin kaikkeen egyptiläisten viisauteen, ja hän oli voimallinen sanoissa ja teoissa.
Nelisenkymmentä vuotta hän oli viettänyt pakolaisena Midianissa ja elänyt Siinain autiomaan keitailla ”erämaata oppien”.
Nyt vanhoilla päivillään hänet kutsuttiin tehtävään, jossa hän kaikki aikaisempi elämänkokemuksensa tuli hyvinkin tarpeelliseen käyttöön. Ulkonainen sivistys oli tarpeen hänen opettaessaan kansaansa tuntemaan Jumalan suuria tekoja. Hänen pitkäaikaista autiomaan oppimisensa puolestaan tuli täyteen käyttöön kokonaisen kansan elossa pitämiseksi hyvinkin karuissa olosuhteissa.
Mooses kuitenkin epäili omia mahdollisuuksiaan tehtävän hoitamisessa. Jumala ei kuitenkaan kutsumustaan perunut, vaan lupasi Moosekselle tehtävän kannalta tärkeimmän voimavaran ja siunauksen nimittäin oman läsnäolonsa. Työ on Jumalan. Siksi myös Jumala itse vastaa lupauksistaan ja työ menee eteenpäin.
Vapautuksen suuri ydin on siinä, että todellisen vapauden todellinen ydin löytyy vapauttavasta jumalanpalveluksesta. Jumalan evankeliumin totuus vapauttaa meidät. Siksi kulttuurin korkein ilmentymä eli liturginen jumalanpalvelus on myös ihmisen todellisen vapauden kannalta kaikkein merkittävin vaikuttaja.
Jumala sanoi: ”Minä olen sinun kanssasi ja annan sinulle merkin siitä, että minä olen sinut lähettänyt: kun olet vienyt kansani pois Egyptistä, te saatte palvella Jumalaa tämän vuoren juurella.”
Jumalan nimessä pelastus on
Mooses oli kasvanut egyptiläisessä ympäristössä missä erilaisia jumaluuksia palveltiin niiden nimen kunniaksi kuuluvin menoin. Israelilaiset olivat säilyttäneet vanhan patriarkoilta peräisin olevan uskonsa Jumalaan. Heidän Jumalansa siis oli sama Jumala, kuin jo aikoinaan Abrahamilla, Iisakilla ja Jaakobilla.
Tuossa tilanteessa oli luonnollista kysyä, millä nimellä Jumalaa piti puhutella. Jumala antoi vastauksen, joka osoitti, että hän on enemmän kuin mikään nimeltä mainittu egyptiläisten jumalaksi nimittämä palvonnan kohde: Hän on se joka hän on. Hän siis on ainoa tosi Jumala. Hän on. Aina ja ikuisesti sama Jumala. Hänen rinnallaan ei ole ketään toista.
Samaiseen Hän on -nimeen sisältyy myös syvällisempi ulottuvuus: Hän on se joka saa olemaan kaiken olevaisen. Hän siis on kaiken olemassaolovan todellinen alkusyy. Hän on luonut maailman tyhjästä. Koko maailmankaikkeus on hänen kättensä tekoa. Meidän olemisemme ja elämisensä on hänen tekoaan ja aikaansaannostaan.
Jumala sanoi vielä Moosekselle:
”Sinun tulee sanoa israelilaisille: ’Jahve, Herra, teidän isienne Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on lähettänyt minut teidän luoksenne.’
Jumalan heprealaisen nimen Jahve väärinkäyttöä varottiin äärimmäisen voimakkaasti. Tämän sanan esiintyessä Raamatussa siinä lausuttiin Herra -sana, hepreaksi ”Adonai” .
Tämän perinteen mukaisesti myös Raamatun käännöksissä on Pyhän Nimen vastineeksi yleensä pantu sana ”Herra”.
Pyhän kansan vapautuksesta
koko maailman vapautukseen
Jeesus -nimessä kerrotaan, mitä Jumala tekee: ”Herra pelastaa.”
Herra Jumala on pelastanut meidät lähettämällä meille Jeesuksen Vapahtajaksemme. Hänen pelastustyössään vapautus on tullut koko maailman hyväksi. Kuka ikinä häntä avukseen huutaa, pelastuu.
Tässä kirkastussunnuntain
ensimmäinen lukukappale
2. Moos. 3: 9-15
Herra sanoi Moosekselle:
”Israelilaisten hätähuuto on nyt kantautunut minun korviini, ja olen nähnyt, kuinka kovasti egyptiläiset heitä sortavat. Mene siis, minä lähetän sinut faraon luo. Sinun on vietävä minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä.” Mutta Mooses sanoi Jumalalle: ”Mikä minä olen menemään faraon luo ja viemään israelilaiset pois Egyptistä?” Jumala sanoi: ”Minä olen sinun kanssasi ja annan sinulle merkin siitä, että minä olen sinut lähettänyt: kun olet vienyt kansani pois Egyptistä, te saatte palvella Jumalaa tämän vuoren juurella.”
Mooses sanoi Jumalalle: ”Kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille, että heidän isiensä Jumala on lähettänyt minut heidän luokseen, he kysyvät minulta: ’Mikä on hänen nimensä?’ Mitä minä heille silloin sanon?” Jumala sanoi Moosekselle: ”Minä olen se joka olen.” Hän sanoi vielä: ”Näin sinun tulee sanoa israelilaisille: ’Minä-olen on lähettänyt minut teidän luoksenne.’”
Jumala sanoi vielä Moosekselle:
”Sinun tulee sanoa israelilaisille: ’Jahve, Herra, teidän isienne Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on lähettänyt minut teidän luoksenne.’ Se on oleva minun nimeni ikuisesti, ja sillä nimellä minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.”
![]()
![]()
Kristuksen kirkastumisen päivän esittelyä sekä juhlan tekstit ovat luettavissa täältä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-26-7-2020/
En kort presentation och texterna för Kristi förklarings dag kan läsas här:
https://www.kyrkoarskalendern.fi/kalendar-dag/sondag-26-7-2020/
Matias,
Mitä nuo laatiko kyselyn jälkeen tarkoittavat, eli: ”What do you want to do?”
Tälläkään kertaa ne eivät näkeneet pöytäkoneessani, mutta iPadillä ne tulivat näkyviin. Poistin ne mutta ovatko ne poistuneet myös sinun tietokeesi näyttämästä versiosta?
Todella ärsyttäviä tuollaiset salakavalat lisukkeet.
Kiitos Reijo, että huomasit ja kerroit!
Kiitti vaan kiitoksista. Vaikuttivat asiaankuulumattomilta, koska olet todella hyvä asetteluissa.
Reijo
En tiedä mistä ne ovat tulleet. Yritänpä poistaa niitä.
Minun tietokoneellani ne eivät näy. Mutta olen niitä nähnyt toisinaan iPadilla kirjoitaessani. Silloin olen heti poistanut ne.
Mooses vei kansan pois orjuudesta. Mutta missä orjuudessa kristityt ovat, kun heidät pitää vapahtaa ?
Vastaus on tietysti, että ’ synnin ja kuoleman orjuudessa ’,
Synti on siitä vekkuli epeli, että sitä täytyy ensin tehdä, ennenkuin siitä voi vapautua. Tai, että joku tulisi pelastamaan.
Jos tietää etukäteen, mitä ei kannata tehdä, eikä sitten tee sitä, ei tarvitse vapahtajaakaan. Se ei vaadi lain noudattamista, vaan vahingollisten tekojen pois jattämistä, niinpä niistä ei tule vastavaikutuksiakaan, ei edes huonoa omaatuntoa.
Nyt joku sanoo, että perisynti, olet saanut perinnöksi synnin ja tarvitset armoa ja vapahtajaa. On tietysti ikävä periä vain syntiä, kun toiset perivät omaisuuksia ja valtakuntia, mutta jos minä synnytän kivulla ja mies syö leipänsä otsa hiessä, niin eikö siinä jo ole rangaistusta paratiisin tottelemattomuudesta. Näin se kuului säädös siitä asiasta.
Mitä lie sitten heidän osalleen tuleva, joiden työ on niin helppo, että ei hiki tule, vaikka pinnistäisi.
Kannattaa ottaa lapio, tai kuokka käteen ja mennä suolle kaivamaan salaojia, ihan vain perisynnin sovitukseksi. Kunhan hiki tulee, niin sillä se lähtee. Ikäänkuin vuotaa ulos.
Tarja
Ihmiskunta on todellakin synnin, kuoleman ja Perkeleen vallassa perisynnin takia. Vasta kaste voi meidät vapauttaa tästä siitä syystä, että se liittää meidät Vapahtajamme täytettyyn pelastustyöhön.
Matias
Ei se poista synnytyskipuja.
Tarja
Myös valtava määrä muutakin vaivaa ja vaikerrettavaa on maailmassa enemmän kuin riitävästi. Jobin kirja pohtii kärsimyksen ongelmaa ja toteaa, että valtava määrä ”selittelyjä” jää ilman todellista selitystä.
Matias: ”Tämän perinteen mukaisesti myös Raamatun käännöksissä on Pyhän Nimen vastineeksi yleensä pantu sana ’Herra’”
Mitä ajattelet niistä monista kansainvälisistä käännöksistä, jotka viis veisaavat perinteistä vaan säilyttävät Jumalan erisnimen tekstissään? Englantilaisissa käännöksissä yleisin muoto on Jehovah, ja esimerkiksi KJ kääntää 2. Mo6:3 ”And I appeared unto Abraham, unto Isaac, and unto Jacob, by the name of God Almighty, but by my name JEHOVAH was I not known to them.”
Eikö erisnimien käännösperiaate yleensä ole se, että korkeintaan kirjaimia muunnetaan? Tässä tapauksessa heprealainen muoto sovitetaan meidän kirjaimistoomme, ja eri kielialueella hiukan eri tavoin. KR92 kääntää näin: ”Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille minä olen ilmestynyt Jumalan, Kaikkivaltiaan nimisenä, mutta nimeäni Jahve minä en heille ilmoittanut.”
Eikö olisi melkoinen virhe, jos Jumalan Pojan erisnimi Jeesus jätettäisiin jostakin käännöksestä pois? Sekin esiintyy erisnimenä varsin erilaisissa muodoissa eri kielialueilla.
Rauli
Juutalaisen käytännön takana on Pyhän Nimen kunnioitus: Älä turhaan lausu Herran sinun Jumalasi nimeä. Tämän mukaisesti tuli käytäntö sanoa Adonai eli siis Herra.
Myös masoreettien ääntämysmerkit edellyttävät että Jahwe sana lausutaan Adonai. Masoreetit ovat niitä kirjanoppineita, jotka ensimmäisinä panivat konsonanttiteksteihin vokaalimerkit. Käytäntö meni läpi ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella.
Kun eurooppalaiset oppivat heprean kielen alkeita keskiajan lopulla niin he eivät vielä ymmärtäneet ketiv eli kirjoitettu ja kere eli luettu käytäntöjen eroa. Näin syntyi
useampi virheellinen lukutapa, joissa nuo luettava eli vokaalimerkein ilmaistu oli eri sana kuin kirjoitettu eli konsonanttitekstin sana.
Näin muoto Jehova lukee niin että se ottaa suoraan tuon kere -muodon vokaalit a, o ja a sekä panee ne kere -muodon konsonantteihin JHVH.
KJV seuraa tuota lukutapaa, jota myös teidän liikkeenne noudattaa vakiintuneena käytäntönä, vaikka oppineet tuntevatkin lukutavan historian. Eihän tuon käytännön noudattaminen ole sen kummempaa kuin puhua Ranskan kuninkaasta Ludwigista, vaikka hyvin tiedämmekin hänen nimensä olleen Louis.
Myös Vapahtajamme käytti ilmauksia, joissa hän vältti Pyhän Nimen lausumista, esim Isä meidän -puhuttelu rukouksen puhutteluna ja Shema eli Pyhä Nimi sen kertaavana toistona, Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Itse käytän käsikirjoitus L:n varaan rakenetuista tekstilaituksista lukiessani tuota Shema eli Pyhä Nimi -ääntämystä, koska L:ssä nimen keressä eli lukuvihjeen merkkeinä ovat vain vokaalit e ja a.
Juutalaiset todellakin noudattivat omalla tavallaan käskyä ”Älä turhaan lausu Herran(heprealaisissa tekstilaitoksissa Jehova/Jahve konsonantein) sinun Jumalasi nimeä.” Oletko Matias sitä mieltä, että käsky kielsi tyystin Jumalan erisnimen lausumisen? Vai oliko juutalaisilla käytäntönä turha erisnimen kammoksunta?
Tiedät varmaankin, että Jumalan muinainen omaisuuskansa lakkasi lausumasta vähitellen Kaikkivaltiaan erisnimeä vasta tuollaiset viisi kuusisataa vuotta ennen Jeesuksen maan päälle tuloa. Sitä ennen erisnimen käyttö oli hyvin yleistä. Näin ainakin esimerkiksi professori Jussi Aro kirjassaan ”Aabrahamin perilliset” kirjoitti. (Olen kesäpaikassa enkä voi nyt suoraa sitaattia tarjota)
Ei ole mikään ihme,että Jeesus saattoi todeta kaksi vuosituhatta sitten: ”Minä olen opettanut heidät tuntemaan sinun nimesi ja opetan yhä, jotta heissä pysyisi sama rakkaus, jota sinä olet minulle osoittanut, ja jotta minä näin pysyisin heissä.”(Joh17:26)
Tunnet hyvin varmaankin ranskalaiset käännökset. Missä muodossa Jehova/Jahve niissä esiintyy?
Teenkö mielestäsi väärin käyttäessäni päivittäin taivaallisesta Isästäni erisnimeä Jehova? Silläkin uhalla, että en alkuperäistä lausumistapaa voi varmuudella saada selville.
Rauli
Jussi Aro oli itämaisten kielten professorini. Hänen heprean kielen luentonsa herätti minussa elinikäisen kiinnostuksen pyhää kieltä kohtaan.
Ranskaksi sanotaan L’Eternel, Ikuinen.
Tuossa jo edellä totesin että vakiintuneita ilmauksia ei tarvitse turhan takia muuttaa. Julkaistaanhan myös teidän liikkeenne ulkopuolellakin moniakin uusia käännöksiä, missä muoto Jehova esiintyy muodossa tai toisessa. Tämä on luonnollinen seuraus KJV käännöksestä, joka yhä on monien piirien suosima englannin käännös.
Mielestäni on aivan turhaa kiistellä joidenkin nimien erilaisesta käytöistä. Esimerkiksi ensimmäinen tunnettu kristitty marttyyri Stefanos on suomeksi Tapani ja ranskaksi Etienne.
Matias Roto:””Ihmiskunta on todellakin synnin, kuoleman ja Perkeleen vallassa perisynnin takia. Vasta kaste voi meidät vapauttaa tästä siitä syystä, että se liittää meidät Vapahtajamme täytettyyn pelastustyöhön.””
Tuo osa kasteesta on harhaa, siis vasta uudestisyntyminen vapauttaa synnin orjuudesta.
Koko Raamatussa on punaisena lankana juuri ihmisen oma voimaisuuden mahdottomuus synnin edessä, ei ole voimaa. Vasta uudestisyntymässä saadaan Jumalan voima ja todellinen vapaus synnin orjuudesta.
Ari
Varsinainen sana ”uudestisyntyminen” esiintyy Raamatussa vain kaksi kertaa.
Se on palingenesia, παλιγγενεσίᾳ, uudestisyntymä.
Ensimmäisen kerran Matt. 19:28 se kuvaa Jeesuksen takaisin tulon yhteydessä koko maailman uudelleen luomista.
Toisen kerran Tiit. 3:5 se kuvaa pyhässä kasteen pesussa tapahtuvaa kasteen vaikuttamaa uudestisyntymää ja Pyhän Hengen uudistusta.
Nämä ovat ainoat Raamatun kohdat, missä koko Raamatussa esiintyy varsinainen sana uudestisyntymä.
Kaikki muut kohdat missä puhutaan uudestisyntymästä, nämä kohdat ovat saaneet aikaisemmasta klassisen kreikan kielenkäytöstä poikkeavan tulkinnan, joka viittaa uudestisyntymään nimenomaan tämän Tiit. 3:5 kohdan perusteella. Pyhän kirkon oppineet ovat ottaneet tämän käytännön muutama vuosisata Jeesuksen maanpäällisen elämän jälkeen.
Ota ihmeessä huomioon että aina 1500 -luvulle saakka kasteesta käytettiin vaihtoehtoista nimitystä ”uudestisyntymä” sen takia että kaikki tiesivät että uudestisyntymä annetaan nimenomaan kasteessa. Myös uudelleenkastajien käytännön alkamisen jälkeenkin valtaosa maailman kristikunnasta pitäytyy tuohon ainoaan oikeaan uudestisyntymän ymmärtämiseen.
Vain pieni osa on mennyt niiden kolmen Zürchin kaupungin päätöstä protestoineiden käytäntöä vastaan, kun nämä vastalauseena kaupunginraadin päätökselle koventaa lapsensa kastamatta jättävien rangaistusta päättivätkin kastaa toinen toisensa uudelleen, vaikka olivatkin saaneet kasteen jo lapsena. Tuo tapahtui tammikuussa 1525 ja se oli ensimmäinen kerta koko kristikunnan historiassa kun tuollainen Raamatun sanan vastainen käytäntö tapahtui. Raamattuhan sanoo, että kaste on yksi. Kasteen toistaminen on tämän sanankohdan valossa epäuskon ilmaus.
Joten Ari hyvä. Olet kyllä kuullut tämän monta kertaa, mutta oppimiskykysi ei vieläkään ole auennut historiallisen totuuden tunnustamiseen.
Matias Roto toteat minulle:””Joten Ari hyvä. Olet kyllä kuullut tämän monta kertaa, mutta oppimiskykysi ei vieläkään ole auennut historiallisen totuuden tunnustamiseen.””
Entäpä kun tuohon vaihtaa Arin tilalle Matias Roto, eikö tämä ole käynyt mielessä että sinä olisitkin väärässä?
Matt. 22:29
Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.
Siis mitä on Jumalan voima?
Ensinnäkin kun selkeästi sanotaan:
Room. 3:23
Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
Yksinkertaisesti tuossa sanotaan että KAIKKI ovat Jumalan kirkkautta vailla, siis ketkä, jotka ovat syntiä tehneet, ei tuossa erotella etteivät vauvana kastetut kuulisi tähän joukkoon eli vauva kaste ei auta tähän vaan kaikki ovat syntiä tehneet ja Jumalan kirkkautta vailla.
24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
25 jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit
26 jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.
Usko Jeesukseen siis antaa ennen tehdyt synnit anteeksi ja vanhurskauttaa, ei tuossa puhuta mistään vauva kasteesta.
Ari
Vauvan kasteesta puhuu apostoli Pietari helluntaisaarnassaan, missä hän sanoo, että kaste kuuluu kaikille, niin aikuisille jotka vielä ovat kastamatta kuin lapsillekin, jopa vastasyntyneillekin.
Tuo suomennoksessa sanalla ”lapsi” käännetty sana on alkukielessä
teknon, τέκνον, joka on johdettu verbistä τίκτω, tiktō, synnyttää,
joten tuon lapsi -sanan merkitys siis tarkoittaa sellaista joka juuri on tullut synnytyksessä äidin kohdusta ulos, synnytetty, vastasyntynyt, pienokainen, vauva, lapsi, pentu, penikka jne.
Joten Pyhä Pietari puhuu sillä tavoin kuin yleisestikin ottaen voitiin tuon aikaisen kollektiivisen yhteiskunnan näkökulmasta todeta, koko kansa kuuluu yhteen, vanhat ja nuoret, vastasyntyneet ja iki-iäkkäät kuuluvat yhteen. Pietarin saarnassaa lupaama kasteen vaikutus: Parannus, syntien anteeksianto ja Pyhän Hengen lahja annetaan kaikille kasteen vastaanottaneille ilman mitään erotusta.
Mietipä edelleen sitä että Paavali puhuu kokonaisen kansan kastamisesta yhtä aikaa. Noin Helsingin väkiluvun suuruisen väen kokema ihme Punaisen meren toiselle rannalle pääsemisestä koski kaikkia: Kaikki saivat kasteen tuossa Punaisen meren ylityksessä. Huomaa, että kaikki, kaikki, joka ikinen, vauvasta vaariin.
1.Korinttolaiskirje:
10:2 ja saivat k a i k k i kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä
Onko koskaan tullut mieleesi, että oppisi mukaan koko Helsingissä ei muka olisi ainuttakaan lasta. Käytä järkeäsi ja ota Jumalan sana todesta.
Ari
Ongelmasi on myös siinä, että ajattelet kaikkea yksilökeskeisesti, tarkemmin sanoen minä-keskeisesti. Pohdit vain sitä, mitä sinussa tapahtuu ja miten se vaikuttaa sinun elämääsi. Kaiken muun näytät hylkäävän ja sen sijaan toisista puhut vain osoitellen sormellasi toisten ihmisten heikkouksia.
Raamattu sen sijaan on yhteisöllinen kirja. Kasteen pelastus annetaan kokonaisille kansoille, kun Jeesuksen lähetyskäskyssä annetaan tehtäväksi kokoaisten kansojen tekeminen opetuslapsiksi kastamalla heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Jeesus siis puhuu vähän isommista näköaloista kuin vain joidenkin harvojen saattamisesta uudestisyntymisen osallisuuteen. Kastehan tekee ihmisestä Jeesuksen opetuslapsen.
Matteuksen evankeliumi:
28:19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
Matias
Täällä kerrottu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Palingenesis
Tarja
Tuossa jutussa puhutaan uudestisyntymästä aivan toisessa asiayhteydessä, jolla ei ole mitään tekemistä juutalaisen ja kristillisen kasteen uuden elämän antavan kasteen merkityksen kanssa.
Juutalaisuudessa jo ennen Jeesuksen aikaa pakanuudesta juutalaisuuteen kääntyvän piti saada kasteen pesu pakanuuden saastutuksesta voidakseen päästä Pyhän Kensan yhteyteen ja voidakseen osallistua liturgiaan ja pyhiin toimituksiin täysivaltaisena jäsenenä.
Ennen kuin tämä voitiin antaa, kastettavan perheen aikuisten oli saatava opetusta juutalaisen uskon sisällöstä ja tavoista.
Perheen opetuksesta ja myöhemmin kasteen jälkeen tukemisesta vastasivat kummit.
Rabbin eli virkaansa vihityn sanan palvelijan piti antaa lupa kasteen antamiseen.
Kaikkien perheenjäsenten ja samassa taloudessa heidän kanssaan asuvien piti kääntyä samalla kertaa, muuten kääntymystä ei myönnetty ainoallekaan. Eihän voitu hyväksyä sitä että juuri uuden elämänsä alkaneita olisi viettelemässä joku pakanuuden saastaisuuden valtaan jätetty. Tällainen olisi ollut kauhistus ja ansa, jonka takia koko perhe olisi voinut palata takaisin pakanuuden saastaisuuteen.
Vasta kun nämä ehdot oli täytetty, kaste voitiin antaa. Tämä kaste oli kääntymyksen antamisen varsinainen tapahtuma.
Tuosta hetkestä alkaen koko perheen katsottiin aloittaneen kokonaan uuden elämän. He siis aloittivat elämänsä nolla -pisteestä, tuon aikaisen matematiikan mukaan ”yhden päivän ikäisinä”, koska nollia ei vielä tunnettu.
Tästä koko perheen yhteisestä kääntymyksestä elävän Jumalan palvelijaksi ja tähän liittyvän kokonaan uuden elämän alusta on peräisin tuo Raamatussa puhuttu nimitys ”uudestisyntymä”.
Kirkko on jatkanut tätä samaa perinnettä. Jeesuksen seuraajien ainoa täydennys tähän on se että tämä kaste toimitetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.