Jumala kutsuu profeetaksi

Kuvassa nuori kuoronjohtaja jo peruskouluiässä. Hänen johtamansa nuorten kuoro lauloi jokaisessa jumalanpalveluksessa Nsimeyongin kirkossa.

Jokainen meistäkin voi toimia Jumalan lähettiläänä omalla paikallaan ja jokaiselle riittää tehtävää. Gwladikselle kuoron vetämisessä. Meille se voi olla jotain muuta. Itse kullekin omien edellytystensä mukaan.

Sunnuntai 03.11.2019
21. sunnuntai helluntaista
Jeesuksen lähettiläät
1. lukukappale: Jer. 1:4-10

Profeetta Jeremia sai kutsun profeetaksi jo nuoruudessaan. Hän koki itsensä niin keskenkasvuiseksi, että luuli sen estävän hänen työtään. Jumala tiesi mikä työ Jeremiaa odotti ja niinpä kutsu säilyi voimassa estelyistä huolimatta. Jumala oli varannut hänelle tehtävän jo ennen syntymää. Kutsun voima ei ollut ihmisen valinta, vaan Jumalan oli valinnut hänet jo sikiämisestä alkaen profeetan tehtävään. Käytännössä työ alkoi hänen nuoruusvuosinaan.

Profeetta Jeremialle tuli tämä Herran sana:
- Jo ennen kuin sinut äidinkohdussa muovasin,
minä valitsin sinut.
Jo ennen kuin sinä synnyit maailmaan,
minä pyhitin sinut omakseni
ja määräsin sinut kansojen profeetaksi.
Mutta minä vastasin: ”Voi, Herra, Jumalani, en minä osaa puhua, minä olen niin nuori!” Silloin Herra sanoi:
- Älä sano, että olet nuori,
vaan mene, minne ikinä sinut lähetän,
ja puhu, mitä minä käsken sinun puhua.

Pelottomuus

Olen saanut kristillisen kasvatuksen jo pienestä pitäen. Uskonasiat olivat mielessä jo varhain. Kansakoulun ensimmäisen luokan joululomalla pohdiskelin, mitä olin syyskautena saanut oppia. Päällimmäisenä tuli mieleeni, että olin oppinut paljon Jeesuksesta, johon olin jo pienestä pitäen uskonut.

Tietoiseen uskosta kertomiseen kypsyin noin 16 -vuotiaana. Silloin kaveripiirini sai tietää, että Jeesus on minun Herrani. Ensimmäisen puheen seurakunnan järjestämissä seuroissa pidin 18 -vuotiaana. Vei siis aikansa kypsyä ihmisenä ja varttua iässä ennen kuin lapsuuden usko pääsi vaikuttamaan aktiiviseen evankeliumin julistamiseen.

Kun Jeremia pohti omaa ikäänsä ja mahdollisuuksiaan kertoa siitä Jumalan ilmoituksesta, minkä hän Herralta sai, niin silloin Jumala itse rohkaisi häntä ja lupasi olla hänen tukenaan. Jeremian ei tarvinnut arkailla, koska Jumala lupasi olla hänen turvanaan.

Älä pelkää ketään,
sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi
ja suojelen sinua.

Jeremia Jumalan äänenä ajalleen

Jeremia eli aikana, jolloin maailmassa oli paljon levottomuutta. Kansakunta nousi kansakuntaa vastaan ja tuon ajan suurvallat Egypti ja Babylon kamppailivat maailman herruudesta.

Suurvaltojen jännityksen keskellä pienellä Juudan valtiolla ei ollut kunnollista mahdollisuutta suojella omaa aluettaan ja itsenäisyyttään, sillä heidän alueensa sijaitsi noiden suurvaltojen välissä.

Tuona aikana Jeremian julistus oli mitä ajankohtaisin. Se oli samaan aikaan sekä Jumalan sanan ilmoitusta että myös pyrkimystä ohjata kansan päättäjiä toimimaan tilanteen mukaan järkevästi. Oli vältettävä sellaisia kannanottoja, mitkä ärsyttivät suurvaltojen päättäjiä.

Kansan johtajat eivät kuitenkaan ottaneet järkipuhetta todesta, vaan menivät omia teitään. Niinpä suurvaltojen ristiriidat pääsivät repimään pikkuvaltion elämää. Jerusalem hävitettiin ja kansaa siirrettiin Babyloniaan suuria määriä.

Kaiken keskellä Jeremia yritti tukea ja rohkaista kärsimään joutunutta kansaa ja luomaan siihen tulevaisuuden ja toivon uskoa.

Niinpä profeetan julistuksessa näkyy sekä kuvauksia uhkakuvista että näköaloja tulevaisuutta kohti. Molemmat sekä sanomat repimisestä ja särkemisestä että näköalat uuden rakentamiseen ja tulevaisuutta kohti kurottautumiseen tulevat esille hänen julistuksessaan.

Sitten Herra ojensi kätensä, kosketti suutani ja sanoi minulle:
- Minä annan sanani sinun suuhusi.
Minä asetan sinut tänä päivänä
kansojen ja valtakuntien yläpuolelle.
Sinun tulee repiä ja särkeä,
tuhota ja hävittää,
rakentaa ja istuttaa.

69 kommenttia

Matias Roto sanoo:

31.10.2019 16:31

Sunnuntan aiheeseen voi tutustua ja tekstit löytää sivustolta

http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20191103

På svenska

http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keSV?OpenPage&dagindex=20191103

Ilmoita asiaton kommentti

Antti Hämäläinen sanoo:

31.10.2019 21:50

Mielenkiintoinen yksityiskohta profeettojen kutsussa oli se , että heitä ei koskaan voideltu öljyllä virkaansa kuten vaikkapa papit ja kuninkaat. Heidän kutsunsa ja siihen liittyvä Pyhän Hengen voitelu tuli suvereenisti Jumalalta.

Ilmoita asiaton kommentti

Matias Roto sanoo:

31.10.2019 22:28

Antti

Kiitos puheenvuorostasi!

Kaikki ne profeetat, joilla oli virallinen valtuutus toimia profeetan tehtävässä juutalaisessa jumalanpalveluselämässä olivat saaneet voitelun tehtäväänsä.

Tämä sanotaan selkeästi esimerkiksi

Jesaja:

61:1 Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta,

Kun kirjaprofeetta Aamos sanoo, ettei hän ole profeetta, niin hän tarkoittaa, että hän ei ole saanut öljyllä toimitettavaa profeetan virkaanasettamista, vaan oli tässä mielessä hän oli maallikkojulistaja.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

01.11.2019 00:28

Matias, aivan, kuten siteeraat Jesajan kokemusta ”Herran, herran henki on minun päälläni, sillä Hän on voidellut minut….”. Siis Herra itse voiteli profeettansa Pyhän Hengen voitelulla ja tässä oli heidän valtuutuksensa. Se ei tullut samanlaisella pullosta tulleella öljyllä voitelulla minkä papit ja kuninkaat saivat ylleen. Profeetat olivat vain Herransa Pyhällä Hengellä voitelemina ja myös tämä Pyhän Hengen voitelu oli heidän ”virkansa” toimittamisen edellytys ja tunnusmerkki. He olivat luottamuksen temppelin palveluksessa, mutta eivät samaan tapaankuin papisto, jolla oli temppelissä virallinen asema josta käsin he toimivat. Profeetan auktoriteetti tuli vain tästä Pyhän Hengen voitelusta eikä muodollisesta asemasta kuten papiston tai kuninkaiden.
Ilmoita asiaton kommentti
Matias Roto sanoo:

01.11.2019 06:07

Antti

Ikivanhassa juutalaisuudessa aineellinen ja henkinen eivät ole toisiaan vastaan, vaan kaikkein henkisin ilmaistaan kaikkein aineellisimmalla ja konkreettisimmalla tavalla.

Niinpä kun Raamattu puhuu voitelusta, niin siinä on aina puhe aivan konkreettisesta öljyn käytöstä. Sitten tämän aineellisen öljyn käytön välityksellä annetaan Pyhän Hengen työ eli kyseessä on Pyhän Hengen voitelu.

Sellainen kuvittelu, että muka olisi olemassa ”Pyhän Hengen voitelu” ilman konkreettista öljyä ei ole Raamatun ajan mukaista, vaan se on syntynyt paljon Raamatun synnyn jälkeen sellaisissa kulttuurioloissa, missä öljyllä voitelu ei enää ole kuulunut arkitodellisuuteen vaan se on koettu niin vieraaksi että samalla on unohdettu ilmauksen aina liittyvät aineellisen öljyn käyttöön.
Ilmoita asiaton kommentti

Antti Hämäläinen sanoo:

01.11.2019 17:06

Matias. ”Ikivanhassa juutalaisuudessa aineellinen ja henkinen eivät ole toisiaan vastaan, vaan kaikkein henkisin ilmaistaan kaikkein aineellisimmalla ja konkreettisimmalla tavalla”. Aivan, mutta silti jos etsit löydät Raamatusta kuvauksia siitä, kun profeetta voitelee kuninkaan oikealla öljyllä, mutta et sitä, että profeetta olisi voideltu näin muiden toimesta. Hänet vain Jumala voiteli, ja tämä voitelu mös oli hänen ”virkansa” tunnusmerkki. Sitten kuitenkin profeettojen ”virka” tunnustettiin ja näin heillä oli ”asema” juutalaisessa traditiossa. He kuitenkin pappiin tai kuninkaaseen verrattuna olivat eräänlsis ”outsaidereita” eivätkä toimineet aseman, vaan ainoastaan Pyhän hengen voitelun auktorisoimina.

Ilmoita asiaton kommentti

Matias Roto sanoo:

01.11.2019 19:04

Antti

Historian todellisuus on se, että profeettojen ammattikunta oli erittäin voimakkaasti sidoksissa kuninkuuteen. Kun kuninkuus pakkosiirtolaisuuden jälkeen jäi syrjään, niin myös profeettalaitos vanhassa muodossaan heikkeni.

Vanhan testamentin eksegetiikassa tätä on tutkittu paljonkin ja asiain historiallinen todellisuus on todettu erittäin pätevästi.

Puhetapasi eräänlaisesta vain jonkinlaisen henkisen elämyksen mukaisesta ”voitelusta” ei ole montaakaan sataa vuotta vanha omien mielikuvien projisointi vanhoihin Raamatun teksteihin.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 10:24

Matias. ”Puhetapasi eräänlaisesta vain jonkinlaisen henkisen elämyksen mukaisesta “voitelusta” ei ole montaakaan sataa vuotta vanha omien mielikuvien projisointi vanhoihin Raamatun teksteihin”.

On aivan totta että minun lähestymistapa tähän asiaan on hengellinen mutta minusta sinun ei kuitenkaan kannata puhua vain jostain hengellisen ”elämyksen” mukaisesta voitelusta. Kun tutkit VT:n profeettojen kutsumus-ym. hengellisiä kokemuksia ne olivat kyllä merkittäviä. Ilman tätä hengellistä kokemusta ei olisi ollut mitään profeettoja. Juuri se, että Henki(ruach) tuli heidän ylleen, on koko ”viran” tunnusmerkki. Vain Pyhän hengen vaikutuksesta he pystyivät puhumaan sanoman Herralta.
Ilmoita asiaton kommentti
Matias Roto sanoo:

02.11.2019 10:30

Antti

Olemme yhtä mieltä siitä, että Raamatun profeettojen julistus oli Pyhän Hengen antamaa.

Se mitä yritän sanoa, on siinä, että ei ole olemassa Pyhän Hengen voitelua ilman öljyä. Koko Raamatun maailmassa Jumalan työ toteutui kokonaisvaltaisessa elämässä missä aineellista ja henkistä ei erotettu toisistaan.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 13:15

Matias. ”Se mitä yritän sanoa, on siinä, että ei ole olemassa Pyhän Hengen voitelua ilman öljyä. Koko Raamatun maailmassa Jumalan työ toteutui kokonaisvaltaisessa elämässä missä aineellista ja henkistä ei erotettu toisistaan”. Aivan, juutalaisen ajatelun mukaan sekä hengellinen-että materiaalainen todellisuus olivat yhtä ja samaa erotukseksi kreikkalaisesta maailmankuvan hengen ja materian erottelusta.

Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kun profeetta saa Pyhän Hengen voitelun suoraan Jumalalta tässä tätä järjestystä jotenkin loukattaisiin. Profeetatahan toisaalla ahkerasti voitelivat mita öljypullon öljyllä juuri sinun esittämän näkemyksen mukaisesti. Se, että heitä ei näin voideltu ja asetettu virkaan ihmisten toimesta ei mitenkään sodi tätä juutalaisen maailmankuvan näkemystä vastaan. Se ei myöskään tee heistä jotenkin ylihengellisiä tms. vaan kyse on ainoastaan siitä, että näin Jumala tiedottaa, että profeetta on vain hänen johdatuksessaan ja käytössään.
Ilmoita asiaton kommentti
Matias Roto sanoo:

03.11.2019 19:44

Antti

No mutta historian todellisuus vain on ollut se, että virkaansa asetetut profeetat saivat Pyhän Hengen voitelun konkreettisellä öljyllä voitelulla.

Ota huomioon että alkukirkon aikana jokainen kristitty oli saanut öljyllä voitelun. Jo kasteoppilaaksi tultaessa saatiin vahvistumisen voitelu, jolla pyydettiin Jumalan voimaa kasteopetuksen ajaksi.

Sitten kasteen jälkeen annettiin konfirmaatio öljyllä voidellen ”Pyhän Hengen voitelu”, Katolisessa kirkossa tämän suorittaa edelleen piispat niin kuin Pietari ja Johannes aikoinaan Samariassa toimittamassaan konfirmaatiossa, Ap.t. 8, mutta ortodoksisessa kirkossa se toimitetaan heti kasteen jälkeen piispan siunaamalla öljyllä. Katolisessa kirkossa sitä nimitetään vahvistamisen sakramentiksi ja ortodoksit kutsuvat sitä mirhalla voiteluksi.

Jaakobin kirjeessä mainittu sairaiden puolesta rukoileminen öljyllä voidellen on katolisissa sairaiden voitelun sakramentti ja ortodokseilla sairaanvoitelu.

Näistäkin öljyn käytön muodoista voi nähdä että öljyn käyttö on ollut Raamatun aikana huomattavasti monipuolisempaa kuin nykyaikana, jolloin öljystä monelle tulee mieleen vain voin vaihtoehto pannulla paistamiseen.
Ilmoita asiaton kommentti

Rauli Toivonen sanoo:

01.11.2019 18:35

Kenties saan liittyä keskusteluunne profeettojen voittelusta, josta Raamattu useasti kertoo. Sana profeettahan tarkoittaa Jumalan sanoman kertojaa, usein tulevaan viitaten. Kuten Antti tuossa toteaa, vähissä ovat ne Raamatun jakeet, joissa kirjaimellista öljyä käytettiin profeetan voiteluun.

Ensimmäisen kerran Raamattu käyttää profeetta-titteliä Abrahamista.(1. Mo20:7) Myös Mooseksen rooli profeettana alkoi ilman ulkoista voitelua, Jumalan voima riitti.(5.Mo34:10) Ja veljensä Aaron sai nimityksen suoraan Jumalalta ilman ulkoisia toimituksia.(2.Mo7:1)

Toisinaan myöhemminkin profeetan palvelus alkoi hyvinkin mutkattomasti: ”Herra otti minut laumojeni keskeltä ja sanoi minulle: ’Mene ja julista kansaani Israelia vastaan!’”(Aamos7:15) Elisan ” voitelu” profeetaksi tapahtui kesken kyntöreissun ja pelkästään sillä, että Elia jätti profeetan asun seuraajalleen.(1. Ku19:19-21)

Olipa miellyttävä hetki poiketa hiukan tutkimassa Raamatun kertomaa profeetoista. Tietenkin tässä yhteydessä kannattaa muistaa, kuka on täällä ollut se kaikkien aikojen profeetta julistamassa Kaikkivaltiaan Jumalan tahtoa. Hänet tunnistettiin jo parisen tuhatta vuotta sitten: ”Kun ihmiset näkivät, minkä tunnusteon Jeesus teki, he sanoivat: ”Tämä on todella se profeetta, jonka oli määrä tulla maailmaan.”( Joh6:14)

Ilmoita asiaton kommentti

Matias Roto sanoo:

01.11.2019 19:28

Rauli

Aamos ei ollut ammattiprofeetta, vaan maataloustuottaja. Siksi hänen lauseensa ei kuvaa ammatillista profeetaksi kutsumusta.

Aamos:

7:14 Niin Aamos vastasi ja sanoi Amasjalle: ”En minä ole profeetta enkä profeetanoppilas, vaan minä olen paimen ja metsäviikunapuiden viljelijä.

Aaron puolestaan vihittiin ylipapin virkaansa öljyllä voitelulla. Tähän virkaan voiteluun kytkeytyy myös hänen profeetallinen toimintansa.

2.Mooseksen kirja:

28:41 Ja pue ne veljesi Aaronin ja hänen poikiensa ylle; ja voitele heidät ja vihi heidät virkaansa ja pyhitä heidät pappeina palvelemaan minua.

Kuningas Saulkin sai profeetallisia lahjoja kuninkaaksi voitelun yhtydessä

1.Samuelin kirja:

10:1 Silloin Samuel otti öljyastian, vuodatti öljyä hänen päähänsä, suuteli häntä ja sanoi: ”Katso, Herra on voidellut sinut perintöosansa ruhtinaaksi. —– 10:5 Senjälkeen sinä tulet Jumalan Gibeaan, jossa filistealaisten maaherrat ovat. Ja tullessasi sinne kaupunkiin sinä kohtaat joukon profeettoja, jotka tulevat alas uhrikukkulalta hurmoksissaan, harppu, vaskirumpu, huilu ja kannel edellänsä. 10:6 Ja Herran henki tulee sinuun, ja sinäkin joudut hurmoksiin niinkuin hekin; ja sinä muutut toiseksi mieheksi. 10:7 Ja kun nämä ennusmerkit käyvät toteen, niin tee, mikä tehtäväksesi tulee, sillä Jumala on sinun kanssasi.

Mitä tulee voiteluun niin sitä käytettiin myös esineiden käyttöön oton yhteydessä, niinpä myös taisteluun mukaan otettava kilpi oli öljyllä voideltu eli se oli siunaten pyhitetty käyttöönsä.

Jesaja:

21:5 Pöytä katetaan, matto levitetään, syödään, juodaan. Nouskaa, te ruhtinaat, voidelkaa kilvet.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

01.11.2019 22:08

Matias. ”Aamos ei ollut ammattiprofeetta, vaan maataloustuottaja. Siksi hänen lauseensa ei kuvaa ammatillista profeetaksi kutsumusta”.

Aamos oli tärkeä profeetta ”sosiaalisen paatoksensa” takia. Hän siis vaatimattomuutttaan ei sanonut itseään profeetaksi, mutta tietrysti hän oli profeetta, yhtä ”ammattilainen” kuin vaikkapa Jeremia. Jos ei Jumala olisi irrottanut Jeremiaa temppelipalveluksesta profeetaksi, hänestähän olisi tullut pappi. Minusta sinun kannattaa harkita, vaikuttaako näkemykseesi profeettojen voitelusta kirkollinen virkakäsityksesi?

Vielä kerran , VT.n profeetat eivä olleet temppelin toimihenkilöitä pappien tapaan, vaan heidän toimintansa temppelissä ja sen liepeillä perustui luottamukseen, mutta ei ollut samanlainen virka kuin papeilla.

Nyt UT:n aikaisia profeettojakaan ei voidella ”virkaansa” millään pulloista vuodatetulla öljyillä, vaan systtemi on edelleen sama, Jumala kutsuu ihmisen Ef 4:11 mukaiseen palvelukseen Pyhän Hengen voitelun kautta, ei muuten.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

01.11.2019 22:17

Matias. ”Aaron puolestaan vihittiin ylipapin virkaansa öljyllä voitelulla. Kuningas Saulkin sai profeetallisia lahjoja kuninkaaksi voitelun yhtydessä”.

Nyt kumpikaan, Aaron tai Saul eivät olleet mitään profeettoja, vaan Aaron oli pappi ja Saul kuningas.

Myös UT:n aikan teemme selvän eron profetian armolahjan ja profeetan palvelulahjan välille. Nämä ovat kaksi aivan eri asiaa, joilla ei välttämättä ole paljonkaan toistansa kanssa tekemistä.

Kuningas Daavid oli kyllä myös profeetta, mutta kuninkaaksi hänet voideltiin päähän vuodatetulla öljyllä Samuelin toimesta . Sensijaan ei Samuel ei voidellut häntä näin profeetaksi, vaan Jumala teki sen omalla tavallaan. Siksi voimme iloita hänen psalmeistaan.
Ilmoita asiaton kommentti
Matias Roto sanoo:

01.11.2019 22:44

Antti

Puheesi virkaprofeettoja vastaan on historian antaman todistuksen vastainen. Käsitykseni perustuu muinaisen Orientin historian tuntemukseen ja siihen miten sekä Israelissa että Juudassa kuninkaiden neuvonantajina toimivat profeetat, joiden sosiaalinen asema oli suunnilleen samaa tasoa kuin muidenkin Orientin kuninkaiden palveluksessa olevat neuvonantajien.

Vertaapa näitä kahta jaetta keskenään ja huomaa tuon historiallisen aikakauden tapakäytäntöä kuninkaiden ympärillä.

1.Kuningasten kirja:

18:19 Mutta lähetä nyt kokoamaan kaikki Israel minun luokseni Karmel-vuorelle, sekä neljäsataa viisikymmentä Baalin profeettaa ja neljäsataa Aseran profeettaa, jotka syövät Iisebelin pöydästä.”

22:6 Niin Israelin kuningas kokosi profeetat, noin neljäsataa miestä, ja sanoi heille: ”Onko minun lähdettävä sotaan Gileadin Raamotia vastaan vai oltava lähtemättä?” He vastasivat: ”Lähde; Herra antaa sen kuninkaan käsiin.”
Ilmoita asiaton kommentti
Matias Roto sanoo:

01.11.2019 22:52

Antti

Sekä kuninkaan että papin virkaan vihkiminen tapahtui Pyhän Hengen voitelulla eli siis öljyä vuodattamalla Herran nimeen.

Vihkimyksessä sai kaikki valtuudet jotka viran hoitoon saattoivat kuulua. Myös profetoiminen oli yksi näistä työkaluista joita saattoi saada tehtäväänsä varten .

Huomioipa sekin todellisuus että Uuden testamentin puolella piispuuskin oli armolahja. Thän liittyen mainitaan esimerkiksi Efeson ensimmäisestä piispasta Timoteuksesta, että hän sai piispuuden armolahjan nimenomaan piispaksi vihkimyksen toimituksen välityksellä. Tähänkin toimitukseen liittyi myös profetian käyttö.

1.Timoteuksen kirje:

4:14 Älä laiminlyö armolahjaa, joka sinussa on ja joka sinulle annettiin profetian kautta, vanhinten pannessa kätensä sinun päällesi.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

01.11.2019 23:34

Matias. ”Käsitykseni perustuu muinaisen Orientin historian tuntemukseen ja siihen miten sekä Israelissa että Juudassa kuninkaiden neuvonantajina toimivat profeetat, joiden sosiaalinen asema oli suunnilleen samaa tasoa kuin muidenkin Orientin kuninkaiden palveluksessa olevat neuvonantajien”. VT.n pofeetoilla oli kolme tehtävä. He olivat parannussaarnaajia, esirukoiljoita ja ”konsultteja” sekä hallitsijoille, että papistolle. Erityisesti ”konsultin” kutsu toteutui eräänlaisen ”aseman” kautta. Tämä konsultointi saattoi silti toteutua muutenkin, kuten silloin, kun Sidkia heitti Jeremian, ja sitten kysyi häneltä neuvoa hänen ollessaan kaivon pohjalla.! Näin ymmärrämme, että Jeremian sosiaalinen asema samoin kuin kaikkien muidenkin profeetojen oli lopulta ainoastaan Jumalan armon varassa. Koska profeettoja kunnioitettiin ja jopa pelättiin , ei heitä useinkaan surmattu.

Profeettojen oma sosialinen asemansa muutenkin saattoi vaihdella, kuten Aaamoksen tapauksesta näemme. Jesaja taas olisi oman sosiaalisen taustansa takia olla ruhtinaallinen, kansansa runoileva sanankäyttäjä intellektuelli. Jeremia oli pappissuvusta jne. Profeetta Daavid oli sekä kuningas, että profeetta. Ketään profeettaa eivät auktorisoineet ihmiset, vaan Jumala. Tämä on oleellinen osa profeetan kutsumusta.

Myös mitään muuta hengellistä ”virkaa” emme löydä koko Raamatun alkulehdiltä ilmestyskirjan kuvauksiin saakka. Kaikki muut Raamatussa kuvatut hengelliset virat ovat sidoksissa johonkin pelastushistorian aikakauteen, kuten esimerkiksi vt:n patriarkat tai temppelivirat tai ut:n Ef 4:11 apostolit , seurakunnan paimenet ja evankelistat jne. Profeetan palvelulahja on Jumalalle rakas juuri siksi, että Hänellä on aina ja kaikkina pelastushistorian aikoina ollut tarve puhua sen kautta kansalleen ja siksi profeettoja on aina ollut kautta koko pelastushistorian. Profeetat siis ovat toimneet Jumalan tekemien liittojen puitteissa, ensin vanhan liiton, ja sitten uuden liiton puitteissa.
Ilmoita asiaton kommentti
Matias Roto sanoo:

02.11.2019 06:54

Antti

Jeremialla oli Jerusalemin temppelissä oma virkansa. Hän kuului papistoon, jolle siis kuului temppelin uhrien toimittaminen pyhän kansan yhteiskunnallisena virkana. Tämän virkakunnan tehtävässä ollessaan hänelle oli uskottu profeetan tehtävä.

Jeremia:

1:1 Jeremian, Hilkian pojan, sanat. Tämä oli Anatotissa, Benjaminin maassa, asuvia pappeja. 1:2 Hänelle tuli Herran sana Juudan kuninkaan Joosian, Aamonin pojan, päivinä, tämän kolmantenatoista hallitusvuotena,

Muutoin huomaan, että sinulla näyttää olevan jotenkin erikoinen vastakkainasettelu viran ja armolahjan esiintymisten välillä. Raamatussa kuitenkin sekä virat että armolahjat kuuluvat yhteiseen tehtävään saman Jumalan kansan palveluksen tehtävässä.

Puheet kirkosta ilman virkaa ovat täysin historian vastaisia. Kirkko on aina ollut erittäin selkeästi organisoitunut. Villejä viestinviejiä ei voinut esiintyä kirkon puolesta puhumaan, vaan sen joka käytti kirkon ääntä piti olla piispan virkaansa vihkimä, kuten jo synagogassa kukaan ei saanut toimia rabbina ilman asianmukaista vihkimystä rabbin tehtävään. Niinpä Jeesuskin oli saanut rabbin valtuutuksen, koska hän saarnasi synagogassa.

Virkojen vastaavuus osoittaa johdonmukaisen jatkumon synagogan viroista kirkon virkaan.

Synagogapalvelijan tehtävä jatkui diakonin virassa.

Rabbin virka jatkui kirkon papin virassa. Uuden testamentin sana ”vanhempi” on alkukielellä psesbyteros, josta suorana historiallisena jatkumona on papin virka, sama sana, sama virka, ruotsin präst, englannin priest, ranskan prêtre jne. (Kuvitelma vanhemmistosta eräänlaisena neuvostona on saksalaisen kaupunginraadin mallin sisään lukemista Uuden testamentin tekstiin.)

Juutalaisen synagogan esimiehen virka puolestaan on sama kuin piispan virka kirkossaa. Niinpä Jeesukselta apua saanut Jairus oli ynagogan piispan virkaa hoitava henkilö eli siis synagogan esimies.

Kun vuoden 70 jKr Jerusalemin temppelin ylipappi menetti mahdollisuutensa toimia juutalaista yhteisöä koossa pitävänä viranhaltijana, niin juutalaisen synagogan yli koko maailman ulottuvaa yhteyttä varten perustettiin ylirabbin eli paavin virka. Kirkon puolella vastaavaa tehtävää hoitamaan tuli patriarkan eli paavin virka.

Apostoliset isät olivat erittäin tarkkoja siitä että kukaan ei voinut julkisesti puhua ilman asianmukaista piispan antamaa valtuutusta. Kirkon virka siis on ollut alusta asti sekä historiallisesti että teologisesti käytössä.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 10:28

Matiasa. ”hän sai piispuuden armolahjan nimenomaan piispaksi vihkimyksen toimituksen välityksellä. Tähänkin toimitukseen liittyi myös profetian käyttö”.

Nyt profetian armolahja ja profeetan palvelulahja ovat kaksi aivan eri asiaa, joita ei tule sekoittaa. Useimmilla uskovilla voi olla profetain armolahja, mutta he eivät sentahden ole mitään profeettoja.
Ilmoita asiaton kommentti
Matias Roto sanoo:

02.11.2019 10:40

Antti

On todellakin ero niiden välillä, joille profeetan tehtävä on ollut virka ja niiden joille Jumala on antanut profeetallisia lahjoja. Näitä ei kuitenkaan saa ajaa toisiaan vastaan vaan ne täydentävät toisiaan kokonaisvaltaisessa kirkon elämän rakentamisessa.

Paavali puhuu profetoinnista sellaisena lahjana, jota mahdollisimman moni voi pyytää itselleen omaa kutsumustaan yhteisen kirkon rakentamiseksi tekemäänsä työtä varten olipa sitten jossain erityispalvelussa mukana tai tavallisensa seurakuntalaisena yhteisen Kristuksen ruumiin jäsenenä.

1.Korinttolaiskirje:

14:1 Tavoitelkaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja, mutta varsinkin profetoimisen lahjaa. 14:3 Mutta profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehoitukseksi ja lohdutukseksi. 14:4 Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa. 14:5 Soisin teidän kaikkien puhuvan kielillä, mutta vielä mieluummin soisin teidän profetoivan; sillä profetoiva on suurempi kuin kielillä puhuva, ellei tämä samalla selitä, niin että seurakunta siitä rakentuu.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 13:20

Matias. ” Hän kuului papistoon, jolle siis kuului temppelin uhrien toimittaminen pyhän kansan yhteiskunnallisena virkana. Tämän virkakunnan tehtävässä ollessaan hänelle oli uskottu profeetan tehtävä”. Syntyperänsä perusteella jeremia olisi toiminut papistossa, jos ei Jumala olisi kutsunut häntä profeetaksi. Tämä kutsun saatuaan hän toimi vuosikymmeniä profeettan, mutta ei enää pappina kuten hänen perheensä traditio olisi edellyttänyt.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 16:05

Matias. ”Vertaapa näitä kahta jaetta keskenään ja huomaa tuon historiallisen aikakauden tapakäytäntöä kuninkaiden ympärillä”. Molemmissa jakeissa oli profeetajoukkoja, mutta kummankaan profeettajoukon ilmestyksiin ei ollut luottamista.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 18:07

Matias. ”On todellakin ero niiden välillä, joille profeetan tehtävä on ollut virka ja niiden joille Jumala on antanut profeetallisia lahjoja. Näitä ei kuitenkaan saa ajaa toisiaan vastaan vaan ne täydentävät toisiaan kokonaisvaltaisessa kirkon elämän rakentamisessa”.

Aivan, emmeköhän ole aivan yhtä mieltä siitä, että Jumalan valtakunnan työssä on erilaisia ihmisiä joilla on erilaisia lahjoja ja armoituksia joiden on tarkoitus yhdessä toisian täydentäen edistää Jumalan pelastussuunnitelmia ja tänään erityisesti rakentaa seurakuntaa.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 21:56

Matias. ”Puheet kirkosta ilman virkaa ovat täysin historian vastaisia”.

No tässähän ei kukaan puhu kirkosta ilman virkaa. Raamattu nimenomaan kuvaa monenlaisia kirkon virkoja, ja minä ainakin kunnioitan kaikkia niitä.
Ilmoita asiaton kommentti

Rauli Toivonen sanoo:

01.11.2019 22:50

Raamatussa lienee tärkeämpiäkin asioita kuin tuo profeetan rooli ja asettaminen tehtäväänsä. Mutta mielenkiintoista on tuotakin aihepiiriä tutkia ja siitä keskustella.

Miten sinä Matias näet ”ammattiprofeetan” ja ”amatöörin” eron? Raamattu kertoo esimerkiksi Abrahamin ja Jeesuksen olevan profeettoja, kumpaanko ryhmään heidät liität? Jeesus oli ammatiltaan puuseppä, profeettanako amatööri?(Toivottavasti kysymykseni eivät ole liian kärkeviä)

Tuo Aamoksen asema on mielenkiintoinen. Hän todellakin sanoo, että ”En ole profeetta enkä profeetan oppilas, vaan karjankasvattaja ja metsäviikunoiden viljelijä. Herra otti minut laumojeni keskeltä ja sanoi minulle: ’Mene ja julista kansaani Israelia vastaan!’”(Aamos7:14,15KR92)

Englanninkielisissä käännöksissä on useimmiten mennyt aikamuoto, jolloin nuo jakeet saavat loogisemman muodon: ”I was no prophet, neither was I a prophet’s son; but I was an herdman… And the LORD took me as I followed the flock, and the LORD said unto me, Go, prophesy unto my people Israel.”(King James)

Käännös NLT ottaa esille tuon ammattilaisuuden: “I’m not a professional prophet, and I was never trained to be one. I’m just a shepherd.”

Olisiko siis niin, että Aamos kyllä asetettiin tehtävään profeetoiden Israelin kansalle hiukan omaksikin yllätyksekseen? Mitenkäs nyt minä, tällainen maataloustuottaja? Aamokselle kävi vähän kuten Daavidille, jonka paimenen ammatti vaihtui kuninkaaksi voiteluun. Aamoksen kirja osoittaa kyllä, että ”Jumalan miehestä” on kyse – ja sanoisin, että Jumalan hengen ohjaamasta ammattilaisesta.

Ilmoita asiaton kommentti

Matias Roto sanoo:

01.11.2019 23:09

Rauli

Ammattilaisen erityisenä tehtävänä oli toimia liturgian palveluksessa, kun ihmiset tarvitsivat erityistä johdatusta elämäänsä. Käytäntö oli että kysytty asia esitettiin kirjoitettuna Jumalan alttarille. Sitten nämä ammattilaiset ottivat asian tutkittavakseen ja saatuaan Jumalan vastauksen he esittivät sen laulaen kysyjälle. Esimerkiksi psalmi 2 on muodoltaan oikein tyypillinen tuollainen ammattiprofeettojen lausuman ratkaisun mallinen psalmi.

2.Kuningasten kirja:

3:13 Ja Elisa sanoi Israelin kuninkaalle: ”Mitä minulla on tekemistä sinun kanssasi? Mene isäsi ja äitisi profeettain tykö.” Israelin kuningas sanoi hänelle: ”Ei niin! Sillä Herra on kutsunut nämä kolme kuningasta kokoon antaakseen heidät Mooabin käsiin.” 3:14 Elisa sanoi: ”Niin totta kuin Herra Sebaot elää, jonka edessä minä seison: jollen tahtoisi tehdä Joosafatille, Juudan kuninkaalle, mieliksi, niin minä tosiaankaan en katsoisi sinuun enkä huomaisi sinua. 3:15 Mutta tuokaa minulle nyt kanteleensoittaja.” Ja kun kanteleensoittaja soitti, niin Herran käsi laskeutui hänen päällensä,

Aamos ei kuulunut tämän tapaiseen ryhmään eikä ollut saanut tehtävään koulutusta. yhdessäkään profeettakoulussa. Toki hänen julistuksensa oli Jumalan antamaa julistusta, mutta tämä ei muuttanut hänen ammattiaan temppelin palvelukseen asettuvaksi toimihenkilöksi, vaan hän pysyi ”maallikkosaarnaajana”, käyttääksemme nykyajan mallin mukaista jaottelua, ei kovin täsmällistä, mutta sinne päin.
Ilmoita asiaton kommentti
Rauli Toivonen sanoo:

01.11.2019 23:21

Näetkö, että tuollainen ” maallikkosaarnaajaprofetta” oli jotenkin vähemmän pätevä profetoimaan?

Mitä ajattelet Jeesuksesta profeettana? Eihän hänkään käynyt mitään profeettakouluja.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

01.11.2019 23:47

Matias. ”Aamos ei kuulunut tämän tapaiseen ryhmään eikä ollut saanut tehtävään koulutusta. yhdessäkään profeettakoulussa”. Profeettakoulut eivät olleet kovin nerokas keksintö, eikä niiden hedelmä useimmiten ollut hyvää. Ne olivat paremminkin yritys kontrolloida profeetan palvelulahjaa kuin viisas ja dynaaminen aloite profeetan palvelulahjajn todelliseksi vahvistamiseksi. Niiden heikkoudeksi modostui juuri se, mitä Jumala ei olisi tahtonut, eli profeetat yritettiin saada muiden talutusnuoriin ja kontrolliin näin ”osaksi uskonnollista systeemiä”. Olen aivan varma siitä, että tällaisissa profeettakouluissa oli ”profeetanoppilaita” joilla ei ollut oikeaa Pyhän hengen voitelua. vaan jotka sitten ”profetoivat” oman sydämensä näkyjä. Tässä siis kyllä jotain profeetan palvelulahjan ainutlaatuisuudesta menetettiin. UT:n aikana taas koko profeetan palvelulahja on statukseltaan erilainen, eikä tuota samanlaista ilmestystä kuin VT:n aikaan. Silti UT:n kin profeetta voi erityisellä tavalla osta tulkita Jumalan Sanaa ilmestyksen hengessä, siis samassa hengessä, missä se on kirjoitettu.
Ilmoita asiaton kommentti
Matias Roto sanoo:

02.11.2019 07:09

Antti

Profeettakoulut ovat olleet oleellinen osa pyhän kansan hengellisessä kasvatuksessa.

Otetaanpa esimerkiksi tämän instituution vaikutuksesta se että kuningas Saulista kysyttiin, onko hänkin profeettain joukossa. Jo tuolloin profeettojen esiintyminen on ryhmässä toimiminen eli siinä oli sekä kouluttajat että koulutettavat yhdessä.

Kun Elisa aikoinaan pyysi Elialta saada kaksinkertainen määrä Elian henkeä, niin hän pyysi siinä päästä profeettakoulun rehtoriksi eli saada esikoisen kaksinkertaisen osan lasten joukossa eli siis saada profeettakoulun opetuslasten eli oppilainen joukossa esikoisen asema eli siis koulun rehtorin asema.

Mitä tulee Vapahtajaamme, niin juutalainen Jeesuksen ajan juutalaisuuden historian professori eli siis Jerusalemin yliopiston Uuden testamentin eksegeetiikan professorina aikoinaan toiminut David Flussser on tutkimuksissaan todennut Jeesuksen olleen aikansa oppineimman juutalaisen. Hänhän opetti aikansa korkeimmassa juutalaisessa oppilaitoksessa Jerusalemin temppelissä.

Luukkaan evankeliumi:

21:37 Ja hän opetti päivät pyhäkössä, mutta öiksi hän lähti pois ja vietti ne vuorella, jota kutsutaan Öljymäeksi. 21:38 Ja kaikki kansa tuli varhain aamuisin hänen tykönsä pyhäkköön kuulemaan häntä.
Ilmoita asiaton kommentti
Rauli Toivonen sanoo:

02.11.2019 09:47

”David Flussser on tutkimuksissaan todennut Jeesuksen olleen aikansa oppineimman juutalaisen.”

Löytyy professoreja, jotka tutkimuksissaan ovat todenneet Jeesuksen olleen jopa naimisissa. Muitakin Raamatulle vieraita tuloksia on tarjolla, jos kaikkia haluaa uskoa.

Tutkimustulokset ovat tietenkin aina syytä ottaa huomioon, mutta ennemmin Raamattua selittävänä informaationa kuin aivan itse Raamatulle vieraita asioita tarjoavana. Näin ajattelen.

Jeesuksen oppineisuus ei tietenkään perustunut mihinkään maalliseen oppilaitokseen. Ja profeettana hän julisti Isänsä sanomaa ”En minä ole puhunut omissa nimissäni. Isä, joka on minut lähettänyt, on määrännyt, mitä minun tulee puhua ja julistaa.”(Joh12:49)

Niinpä kun Jeesus opetti ja profetoi temppelissä, vuorella tai vaikkapa veneessä, toteutuivat aina hänen sanansa ”puhun niin kuin Isä on minua opettanut.”(Joh8:28) Ja tuota opetustyötä Vapahtajamme käski myös seuraajiaan jatkamaan. Ja lupasi tukea toimintaa taivaasta käsin.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 10:35

Matias. ”Kun Elisa aikoinaan pyysi Elialta saada kaksinkertainen määrä Elian henkeä, niin hän pyysi siinä päästä profeettakoulun rehtoriksi eli saada esikoisen kaksinkertaisen osan lasten joukossa eli siis saada profeettakoulun opetuslasten eli oppilainen joukossa esikoisen asema eli siis koulun rehtorin asema”.

Kuka nyt projisoi omaa kokemusmaailmaansa Raaamatun teksteihin. Elia on koulun rehtori ja Aaamos maataloustuottaja? Profeettakoulut ja profeettajoukot olivat varmasti joillekin hyvä eikä minulla muutenkaan ole mitään oppia ja opetusta vastaan, mutta kuitenkaan Elian ja Elisan yhteyden merkitys oli nimenomaan ”Isä”-””poika”-suhteessa jonka puitteissa hengellinen opetus välittyi kuin muodollisessa ”koulunkäynnissä” tms.
Ilmoita asiaton kommentti
Matias Roto sanoo:

02.11.2019 10:45

Antti

Kyseessä oli nimenomaan profeettakoulu. Otan tähän yhdeksän raamatunkohtaa, jotta huomaisit, etteivät maininnat tästä ole mitään yksittäistapauksia.

2.Kuningasten kirja:

2:3 Niin Beetelissä olevat profeetanoppilaat tulivat Elisan tykö ja sanoivat hänelle: ”Tiedätkö, että Herra tänä päivänä ottaa sinun herrasi pois sinun pääsi ylitse?” Hän vastasi: ”Tiedän kyllä; olkaa vaiti.”

2:5 Niin Jerikossa olevat profeetanoppilaat astuivat Elisan tykö ja sanoivat hänelle: ”Tiedätkö, että Herra tänä päivänä ottaa herrasi pois sinun pääsi ylitse?” Hän vastasi: ”Tiedän kyllä; olkaa vaiti.”

2:7 Mutta myös profeetanoppilaita lähti matkaan viisikymmentä miestä, ja he asettuivat syrjään jonkun matkan päähän näiden kahden pysähtyessä Jordanille.

2:15 Kun Jerikosta tulleet profeetanoppilaat syrjästä näkivät sen, sanoivat he: ”Elian henki on laskeutunut Elisaan.” Niin he tulivat häntä vastaan ja kumartuivat hänen edessään maahan.

4:1 Eräs nainen, profeetanoppilaan vaimo, huusi Elisalle sanoen: ”Minun mieheni, sinun palvelijasi, kuoli, ja sinä tiedät, että palvelijasi oli herraapelkääväinen mies. Nyt velkoja tulee ottamaan minun molemmat poikani orjikseen.”

4:38 Elisa palasi Gilgaliin, ja maassa oli nälänhätä. Ja kun profeetanoppilaat istuivat hänen edessänsä, sanoi hän palvelijallensa: ”Pane suuri pata liedelle ja keitä keitto profeetanoppilaille.”

5:22 Hän vastasi: ”Hyvin on; mutta herrani on lähettänyt minut ja käskee sanoa: ’Nyt juuri tuli luokseni Efraimin vuoristosta kaksi nuorta miestä, profeetanoppilaita. Anna heille talentti hopeata ja kaksi juhlapukua.'”

6:1 Ja profeetanoppilaat sanoivat Elisalle: ”Katso, huone, jossa me istumme sinun edessäsi, on meille liian ahdas.

9:1 Profeetta Elisa kutsui erään profeetanoppilaan ja sanoi hänelle: ”Vyötä kupeesi ja ota tämä öljyastia mukaasi ja mene Gileadin Raamotiin.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 11:02

Matias. ”Profeettakoulut ovat olleet oleellinen osa pyhän kansan hengellisessä kasvatuksessa.

Otetaanpa esimerkiksi tämän instituution vaikutuksesta se että kuningas Saulista kysyttiin, onko hänkin profeettain joukossa. Jo tuolloin profeettojen esiintyminen on ryhmässä toimiminen eli siinä oli sekä kouluttajat että koulutettavat yhdessä”. Nyt temppelin yhteydessä annettu opetus oli varmasti järjestelmällisä, kun taas ns. profeettajoukot saattoiva olla aika vapaamuotoisia, vrt. ”karismaattisia”. Kun Israel alkoi siistyä Tuomarien ajasta monrkiaan oli siellä kahdenlaisia profeettoja, joita voidaan eritellä niin, että ns. näkijät olivat meditatiivisia, hiljaisuudessa viihtyviä ja ehkä kirjallisiakin, kun taas nabi oli eläväisempi, ekstaattinen ja hurmoksellinen profeettatyyppi. Profeettajoukot olivat usein tällaisia ekstattisia tyyppejä täynnä ja meno taisi olla sen mukaista. Aihellinen kysymys on, oliko suuri osa näiden”profeettajoukkojen” profetoimisesta ollenkaan profetiaa, vai vaan jonkunlaista karismaattista virtailua, mitä näemme paljon tänäänkin?
Ilmoita asiaton kommentti
Matias Roto sanoo:

02.11.2019 11:04

Rauli

Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Jumalana hän on kaikkitietävä eikä mikään jää häneltä salaisuudeksi. Mutta ihmisenä hän oli kaikkien muiden ihmisten tavoin riippuvainen oman aikansa yhteiskunnallisesta tilanteesta. Näin myös oppineisuuteensa nähden.

Aivan aikahistoriallisesti voimme havaita hänen liittyneen oman aikansa juutalaisten oppineitten keskusteluun. Hän ei liikkunut jossain yksinäisessä omassa maailmassaan vaan käsitteli niitä kysymyksiä, jotka tuolloin olivat ajankohtaisia juutalaisten pohtimia näkökulmia niin Raamatun kuin arkisen elämän parissa.

Tässä muutama kohta, jotka puhuvat Jeesuksen viisauden kasvamisesta sekä siitä miten hänen opetuksensa antama viisaus antaa viisautta kirkon julistukseen.

Markuksen evankeliumi:

6:2 Ja kun tuli sapatti, rupesi hän opettamaan synagoogassa; ja häntä kuullessaan monet hämmästyivät ja sanoivat: ”Mistä tällä on kaikki tämä, ja mikä on se viisaus, joka on hänelle annettu? Ja mitä senkaltaiset voimalliset teot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta?

Luukkaan evankeliumi:

2:40 Ja lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen päällänsä.

21:15 Sillä minä annan teille suun ja viisauden, jota vastaan eivät ketkään teidän vastustajanne kykene asettumaan tai väittämään.

2:52 Ja Jeesus varttui viisaudessa ja iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä.

Apostolien teot:

6:3 Valitkaa sentähden, veljet, keskuudestanne seitsemän miestä, joista on hyvä todistus ja jotka ovat Henkeä ja viisautta täynnä, niin me asetamme heidät tähän toimeen.

6:10 mutta he eivät kyenneet pitämään puoliaan sitä viisautta ja henkeä vastaan, jolla hän puhui.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 11:07

Matias. ”Kyseessä oli nimenomaan profeettakoulu”. Aivan, kyllähän minäkin olen lukenut Raamattua. Siellähän niistä voimme lukea. Minun kysymykseni kuitenkin koskee niiden koulujen standardia ja lopullistahengellistä hedelmää. En siis usko, että se oli pelkästään hyvä. Yritys institutionalisoida profeetta /profeetallisuus ei lähtökohtaisesti ole viisas mutta ymmärrettävä.
Ilmoita asiaton kommentti
Matias Roto sanoo:

02.11.2019 13:10

Antti

Profeettakoulut olivat nimenomaan institutioita. Vain sellaisina ne pystyivät toimimaan koko Jumalan kansan hyväksi. Yhteiskunnan rakenteista irrallaan olevat toiminnot yleensä johtavat vain hajaannukseen eivätkä anna pysyvää tulosta.

Huomaa myös että järjestelmän ulkopuolelta tullut julistaja Aamos ei julistanut Jumalan kansan ulkopuolella vaan Pohjoisen valtakunnan eli Israelin kansallispyhäkössä.

Samalla voimme todeta, että hänen julistuksensa muodostui Jumalan kansan keskuudessa oman uudenlaisen liikkeen perustaksi, kirjaprofeetoiksi, joilla tuli myöhemmin tuli olemaan suuri merkitys myöhempään Pyhän kansan elämään, kun nämä teokset otettiin uudenlaisten olosuhteiden muovaamien profeettakoulujen jatkajien eli kirjanoppineitten koulutusohjelmaan.

Muutamien väärinkäytösten takia siellä täällä ei pidä sulkea silmiään näkemään noiden syvästi oppineitten ihmisten uutteraa työskentelyä Jumalan sanan esillä pitämiseksi koko kansan elämän keskellä.

Nykyaikaan asti ulottunut juutalaisten keskimääräistä korkeampi sivistystaso on peräisin noiden koulujen perinnöstä.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 13:23

Rauli. ”Löytyy professoreja, jotka tutkimuksissaan ovat todenneet Jeesuksen olleen jopa naimisissa. Muitakin Raamatulle vieraita tuloksia on tarjolla, jos kaikkia haluaa uskoa”. Flussnerin Jeesus- kirja minullakin on. Hän kyllä tuntee kristinuskoa paremmin kuin useimmat kristityt. Muutenhan ei kai ole mikään ihme, että Jeesus opiskeli ja tunsi kirjoituksia.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 13:33

Matias. ”Profeettakoulut olivat nimenomaan institutioita. Vain sellaisina ne pystyivät toimimaan koko Jumalan kansan hyväksi. Yhteiskunnan rakenteista irrallaan olevat toiminnot yleensä johtavat vain hajaannukseen eivätkä anna pysyvää tulosta.” Nyt koko Israel oli liittosuhteessa Jumalan kanssa. Kaikki profeetat toimivat siis tämän liiton puitteissa ja myös olivat sen tuntijoita. Heidän lähtökohtansa kuitenkin oli erilainen kuin pappaien ja kuninkaiden, jotka asemansa kauttaolivat tämä liiton instituutioiden palveluksessa.

Profeetat eivät samoin olleet kansan johtajia.Heillä ei ollut vastuuta temppelissä, tai sen jumlanpalvelus-ja palvonta menoissa eikä uskonnon institutionaalisessa puolessa. Heillä ei ollut asemaan perustuvaa poliittista valtaa, eikä puoluetta tukenaan, ei organisaatiota, ei papillista tai pastoraalista tehtävää. He eivät toimineet liike-elämässä eivätkä olleet hallitusvastuussa. He olivat ainoastaan Jumalan palvelijoita, Jumalan miehiä joiden ainoa vastuu oli julistaa kansalle Jumalan ajatuksia.
Ilmoita asiaton kommentti
Matias Roto sanoo:

02.11.2019 18:40

Antti

Mielikuvasi muinaisista Pyhän kansan profeetoista vaikuttaa ilmeiseltä USA:n klubi-seurakuntien järjestelmää kuin muinaisen kansankirkon teokraattista mallia, missä kuningas oli Jumalan vasalli maan päällä ja kaikki kansalaiset kuuluivat pyhään kansaan, yhteiseen jumalanpalvelusyhteisöön.

Muutaman yksittäisen epäonnistuneen tapauksen johdosta heität roskakoriin koko tuonaikaisen kuninkaiden neuvonantajien ja kansan kasvattajien joukon.

Huomaa että myös toisissa Orientin valtioissa tuohon aikaan oli täysin teokraattinen hallinto, jokaisella kansalla oli omat jumalansa ja myös näillä jumalilla omat profeettansa, jotka antoivat ohjeita kuninkaille kaikista tärkeistä valtiollisista hankkeista.

Kun lukee Vanhan testamentin ajan tapauksia muinaisen Orientin kulttuurin valossa, niin voi huomata, ettei myöskään Vanhan testamentin profeettoja voi mitenkään sulkea ulos kansansa kuninkaiden tärkeimpinä avustajina.

USA:n erityisissä oloissa syntynyt liittovaltion halu itsenäistyä Englannin hallinnosta sai aikaan sopimuksen jossa yksittäisten pikkuryhmien vaikutus ei voinut ulottua koko kansaan.

Mutta hyvä keskustelutoverini. Tämä kaksi ja puoi vuosisataa sitten keksitty malli ei missään mielessä vastaa Vanhan testamentin ajan historiallisia oloja Pyhällä maalla.

Jesaja kuului kuninkaan lähipiiriin, Jeremia pysyi pappina koko ikänsä, Hesekiel oli jopa kansansa johtavaan papistoon kuuluva, kun hänet korkean asemansa takia vietiin pakkosiirtolaisuuteen jo paljon ennen Jerusalemin hävitystä jne.

Ei siis pidä irrottaa Raamatun profeettoja oman aikansa yhteiskunnasta joksikin kummajaiseksi, ihan muusta elämästä irrallisiksi saarekkeiksi.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 22:03

Matias. ”Kun lukee Vanhan testamentin ajan tapauksia muinaisen Orientin kulttuurin valossa, niin voi huomata, ettei myöskään Vanhan testamentin profeettoja voi mitenkään sulkea ulos kansansa kuninkaiden tärkeimpinä avustajina”. Aivan, VT:n profeetan tehtävä oli konsultoida temppelin ja kuningashuoneen johtoa luottamuksellisesti. Nyt kuitenkaan nämä eivät auktorisoineet profeetta. Sen teki vain Jumala vuodattamaala profeetallisen voitelunnheidän ylleen , ja sitten tämä kutsumus tunnustettiin ja he saattoivat palvella johtajia ”konsultoiden”.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

03.11.2019 08:21

Matias. ”Ei siis pidä irrottaa Raamatun profeettoja oman aikansa yhteiskunnasta joksikin kummajaiseksi, ihan muusta elämästä irrallisiksi saarekkeiksi.” Vielä kerran. VT:n ajan profeetat toimivat vanhan liiton puiteissa osana israelia. Koko Israel oli siis liitossa Jumalan kanssa. Siksi profeetta sattoi myös puhua Israelille kuin yhdelle miehelle.

Nyt UT:n profeetta on osa kirkkoa. Meillä ei enää ole mitään teokratiaa, vaan seuraakunta Suomessakin on Jumalan kansa kansakunnan sisällä, vrt 1 Piet 2:9-10. Tämän tulemme tulevina vuosikymmeninä tiedostamaan entistä selkeämmin kunhan jo nyt käynnistynyt yhtenäiskulttuurin murtuminen on tehnyt tehtävänsä. Meneillään oleva mullistus on melkoinen ja minä uskon, että kys on siitä, että ”mitä lähemmäs loppua alamme tulla, sen lähemmäs alkua tulemme.”. Eli seurakunta jotenkin palaa alkuseurakunnan yksinkertaisuuteen kun kirkolliset höyhenet vielä oikein kunnolla pöllyävät.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

03.11.2019 09:03

Matias. ”Tämä ammatillisen profeetan tapaus on oikein tyyppiesimerkki siitä, miten Vanhan testamentin aikana valtion hallinto, temppelissä tapahtunut liturgia ja profeettojen toiminta kulkivat käsi kädessä”. Olen tästä sikäli samaa mieltä, että koko Israel oli liitossa Jumalan kansa kokonaisena kansana. Profeetta toimi teokratian puitteissa. Erimielisyys koskee sitä, että minä en usko heidän olleen kuninkaiden ja papistion”talutusnuorissa” vaan Jumalan tautustnuorissa Israelia palvellen. Profeetan kiusaus aina on puhua sitä, mitä kansa haluaa kuulla. Nyt kuitenkin tämän palvelulahjan Jumala on aina halunnut erottaa itselleen juuri pitääkseen sen omassa käytössään. Siksi puhumme Jumalan miehistä.
Ilmoita asiaton kommentti

Rauli Toivonen sanoo:

01.11.2019 23:06

Pieni tarkennus tuosta Mooseksen veljestä Aaronista. Raamattu kertoo, että hän sai profeetan vakanssin hyvin lyhyen seremonian tuloksena: ”Herra sanoi Moosekselle: ”Minä asetan sinut jumalaksi faraolle, ja veljestäsi Aaronista tulee sinun profeettasi.”(2. Mo7:1) Aaronin tehtävänä oli toimia eräänlaisena Mooseksen suuna ja siinä tehtävässä kertoa Jumalan sanomaa.

Aivan kuten Antti tuossa totesi, Aaronin voitelu ylimmäiseksi papiksi oli sitten ulkoisesti suurempi tapahtuma. 2. Mooseksenkirjan luku 28 kertoo siitä paljon, ja ulkoiseen voiteluun viittaa Ps133:2: ”Se on kuin kallista tuoksuöljyä, joka valuu hiuksista parralle, Aaronin parralle, ja siitä hänen viittansa reunuksiin.”

Ilmoita asiaton kommentti

Rauli Toivonen sanoo:

01.11.2019 23:13

Taisi olla Matias, joka tuolla aiemmin mainitsi Raamatun kertoman voitelun ylimmäiseksi papiksi.
Ilmoita asiaton kommentti
Matias Roto sanoo:

01.11.2019 23:19

Rauli

Aaronin tehtävä oli Mooseksen rinnalla toiminta. Mooses ole se jonka Jumala oli kutsunut Jumalan erityistä vapautustehtävää toteuttamaan.

Meillä nykyajan ihmisillä on erikoinen taipumus tarkastella asioita korostetun yksilökeskeisesti Raamatun ajan kollektiivisen tarkastelutavan vastaisesti. Aaronin palvelus liittyi erottamattomasti Mooseksen tehtävään, joten tuossa vaiheessa veljesten virka oli tavallaan vain yksi ainoa virka.

Kun Aaron sitten sai ylipapiksi vihkimyksen Pyhän Hengen voitelun muodossa, niin silloin hänelle annettiin viran antama täysi valtuutus toimia vastuullisessa tehtävässä koko Jumalan kansan siunaamisessa ja sen puolesta pyhien toimitusten tekemisessä.
Ilmoita asiaton kommentti
Rauli Toivonen sanoo:

01.11.2019 23:24

Tuosta kommentistasi ole melko lailla samaa mieltä. Varsinkin nykyajan individualismin korotus ei ole Raamatusta poimittua.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

01.11.2019 23:52

Matias. ”Kun Aaron sitten sai ylipapiksi vihkimyksen Pyhän Hengen voitelun muodossa, niin silloin hänelle annettiin viran antama täysi valtuutus toimia vastuullisessa tehtävässä koko Jumalan kansan siunaamisessa ja sen puolesta pyhien toimitusten tekemisessä.” Mooses oli profeetta, ja Aaron pappi. Ero on oleellinen. Kun Mooses oli vuorella saamassa lain taulut herralta , Aaron tanssi ihmistan kanssa kultaisen vasikan ympärillä.
Ilmoita asiaton kommentti
Matias Roto sanoo:

02.11.2019 07:16

Antti

Viran väärinkäyttö on eri luokan kysymys kuin viran olemukseen kuuluva Jumalan asialla toimiminen.

Väärinkäyttö ei tee tyhjäksi oikeata käyttöä.

Ota huomioon että Aaronista puhuttaessa väärin käyttöä harrastanut Aaron oli sama Aaron kuin se Mooseksen veli, jota toisaalla kutsuttiin profeetaksi.

Myöskin kansan kuorotoiminnan johtaja Mirjam oli profeetta mutta silti hän kerran yhdessä Aaronin kanssa lankesi murisemaan Moosesta vastaan saaden siitä asianmukaisen varoituksen.

2.Mooseksen kirja:

7:1 Mutta Herra sanoi Moosekselle: ”Katso, minä asetan sinut jumalaksi faraolle, ja veljesi Aaron on oleva sinun profeettasi.

15:20 Ja naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti vaskirummun käteensä, ja kaikki naiset seurasivat häntä vaskirumpuja lyöden ja karkeloiden.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 10:40

Matias. ”Viran väärinkäyttö on eri luokan kysymys kuin viran olemukseen kuuluva Jumalan asialla toimiminen”. Tästä olemme yhtä mieltä, ja se on hyvä muistaa kun puhumme nykypäivän profetismistakin. Siellä missä on etupäässä väärää rahaa, on kuitenkin myös oikeaa rahaa, jos sallit vertauksen. Kuka vaan voi pudota miltä hengelliseltä oksalta tahansa ja taittaa siipensä, tai jopa niskansa.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 10:44

Matias. ”7:1 Mutta Herra sanoi Moosekselle: “Katso, minä asetan sinut jumalaksi faraolle, ja veljesi Aaron on oleva sinun profeettasi.” Tämä nyt kuitenkin oli lähinnä pedagoginen kuvaus profeetan tehtävästä. Yhtä vähän kuin Mooses oli Jumala Aaron oli profeetta. Kuitenkin, Aaron profeetan tavoin vlitti Mooseksan samia sanoja ja sanomia kansalle, ja oli näin”profeetta”. Mooses oli sanomien saaja ja niiden antaja, Aaron oli hänen apurinaan ja kirjurinaan , muuta mikään profeetta hän ei ollut, vaan pappi.
Ilmoita asiaton kommentti
Matias Roto sanoo:

02.11.2019 11:29

Antti

Aaronin pappiskutsumukseen sisältyy monenlaisten tehtävien toimittaminen sekä useamman eri armolahjan käyttöä toisinaan yhdessä Mooseksen kanssa toisinaan oman virkansa puolesta asioita hoitaen. Hänen virkansa ja useamman eri armolahjan käyttäminen eivät ole toisiaan vastaan olevaa todellisuutta vaan samaan Jumalan työn tekemiseen voiman ja taidon antamista.

Aaronin erilaisista toimista puhutaan yksistään 2. Mooseksen kirjassa 109 kertaa, joten en lähde niitä tässä erikseen käsittelemään vaan totean vain että virka ja armolahjat ajavat samaa Herran työtä.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 13:40

Matias. ” Hänen virkansa ja useamman eri armolahjan käyttäminen eivät ole toisiaan vastaan olevaa todellisuutta vaan samaan Jumalan työn tekemiseen voiman ja taidon antamista”.

Aivan, tämä armolahjan käyttäminen ei kuitenkaan tee kenestäkään profeettaa.Aaron oli pappi, jolla oli armolahjoja ja armoituksia, mutta mikään profeetta hän ei ollut. Mooses oli profeetta, Aaron oli pappi, kumpikin hienon kutsumuksensa mukaan. Meidän aikanammekin on pappeja, joilla on armolahja ja jotka profetoivat. Hekään eivät tämän takia ole profeettoja(vaikapa Apostolien tekojen Agabuksen ja Siilaan tapaan), vaan pappeja, joilla on tällainen armolahja. UT:n aikanakin profeetta on eri asia kuin pappi, mutta UT:n mukaan profeetan palvelulahja on nyt selkeämmin integroitu seurakuntaan kuin VT:n aikana.
Ilmoita asiaton kommentti
Matias Roto sanoo:

03.11.2019 08:09

Antti

Vanhan testamentin aikana profeettojen virka oli kytköksissä kuninkuuteen. Mutta on huomattava että myös kuninkuus oli Jumalan antama tehtävä. Kuningas oli oikeian kuninkaan eli Jumalan vasalli, jonka tehtävänä oli toimia Jumalan äänenä kansankirkon asioiden järjestelyssä.

Otetaanpa malliesimerkki miten profetia toimi käytännössä Jes 36-37.

Kuninkaalla oli ongelma, kun vihollinen saartoi Jerusalemia. Tuon takia hän meni hakemaan Jumalan profetiaa temppeliin. Hän toi asiansa Jumalan eteen. Profeetta Jesaja sai Jumalan ilmoituksen ja ilmoitti sen kuninkaalle. Jesaja toimi temppelissä ammattiprofeettana.

Tämä ammatillisen profeetan tapaus on oikein tyyppiesimerkki siitä, miten Vanhan testamentin aikana valtion hallinto, temppelissä tapahtunut liturgia ja profeettojen toiminta kulkivat käsi kädessä.

Napoleonin lainsäädännön keksimä maallikkojen valtiokäsite, missä katoliset papit suljettiin valtion hallinnosta ulos, ei siis mitenkään ole kuulunut Raamatun ajan elämään.

Ei muuten kuulu nykyiseen orientaaliseen ajattelumalliinkaan. Islamissa nimittäin uskonto, filosofia ja politiikka ovat perusteissa sama asia. Länsimaisen hallinnon malli siellä on vain pintakuori, tuontitavaraa, joka toimii vain siksi koska länsimailla on niin vahvat aseet, että heidän on pakko ottaa lusikka kauniiseen käteen.
Ilmoita asiaton kommentti

Rauli Toivonen sanoo:

02.11.2019 15:16

Painotat Matias kovasti profeettojen koulutusta, vaikka tietenkin tunnustat Jumalalta tulevan voiman. Ja ymmärsinkö nyt oikein, että professori Flussser oli saanut oppineisuutensa aikansa juutalaisopineilta. Sieltä saattoi saada tietoa muttei sitä Jeesuksen viisautta, johon viittasit. Se tuli ylhäältä.

Suurin päällä koskaan astellut Jumalan profeetta Jeesus Kristus käytti Jerusalemin temppeliä ennen muuta opetuksensa alustana. Juutalainen järjestelmähän oli Jumalan silmissä jo henkitoreissaan, eikä sen keskuspaikasta temppelistäkään jäänyt sitten ”kiveä kiven päälle” Jeesuksen profetian mukaisesti.

Jeesuksen seuraaja Paavali toimi Jumalan hengen ohjaamana, siitä lienemme kaikki samaa mieltä. Hän oli saanut opetuksensa Gamalieliltä, joka oli eturivin juutalaisopettaja tuona aikana. Paljonko Paavali arvosti saamaansa opetusta tuossa ” profeettakoulussa”?

”Todellisia ympärileikattuja olemme me, jotka palvelemme Jumalaa Hengen ohjaamina, ylpeilemme Kristuksesta Jeesuksesta emmekä luota mihinkään omaamme”, toteaa Paavali. Ja sitten viittaa menneisyyteensä juutalaisena oppineena: ”Minut on kahdeksantena päivänä ympärileikattu, olen syntyperäinen israelilainen, Benjaminin heimoa”. Mutta: ”Pidän todella sitä kaikkea pelkkänä tappiona, sillä Herrani Kristuksen Jeesuksen tunteminen on minulle arvokkaampaa kuin mikään muu. Hänen tähtensä olen menettänyt kaiken, olen heittänyt kaiken roskana pois, jotta voittaisin omakseni Kristuksen.”(Fil3:5-8)

Paavali näki kovin vaatimattomana sen hyödyn, jota juutalaisopetus hänelle toi. Kuten Matias tuossa totesi, juutalainen opetus- ja kasvatustraditio kyllä sitten näissä maallisista oppineisuuksissa on edelleen kova sana.

Jeesus tunsi erinomaisesti aikansa Raamatun ja jo 12 vuoden iässä osasi hämmästyttää tiedoillaan. Tämän hän kuitenkin sai ennemmin aikansa luopiojuutalaisuudesta huolimatta kuin sen ansiosta. Vai onko joku sitä mieltä, että Jeesus todellakin ammensi viisautensa niiltä, joita hän myöhemmin nimitteli kyykäärmeestä sikiöiksi?

Väkisin tulee nyt mieleen tuo Matiaksen hyvä otsikko ”Jumala kutsuu profeetaksi”. Raamattu kertoo, että monissa eri olosuhteissa tuo toteutui ilman, että siihen tarvittiin oppilaitoksia ja niiden rehtoreita.

Ilmoita asiaton kommentti

Rauli Toivonen sanoo:

02.11.2019 15:19

Korjaus ensimmäisen kappaleen kysymykseeni: ”Ja ymmärsinkö nyt oikein, että professori Flussserin mukaan Jeesus oli saanut myös hengellisen oppineisuutensa aikansa juutalaisilta opettajilta?”
Ilmoita asiaton kommentti

Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 16:20

Nyt tässä keskustelussa, mikä on onneksi oikein rakentavaa ja asiallista, tulee esiin selvästi tämä institutionaalisen pappeuden ja spontaanin profeetallisuuden välinen jännite. Tämä jännite on ollut olemassa VT:n aikana ja myös UT:n aikana ja kirkon historiassa. Apostolien tekojen jälkeinen kristillisyyden kehitys institutioanaalisen uskonnollisen systeemin vahvistuessa pikkuhiljaa ”tukahdutti” erilaisetkarismaattisen armolahjat ja varsinkin profeetan palvelulahjan melkein kokonaan.

Nythän vasta 1900-luvun alussa tämä ”profeetallinen ulottuvuus” on ikäänkuin auennut uudelleen helluntailiikkeen ja sitten 1950-1960-luvulta alkaen ns. karismaattisen uudistusliikkeen kautta. Tämän päivän maailmassa nopeimmin ja eniten kasvavat seurakunnat ovat tällaisia helluntailais-karismaattisia seurakuntia missä erilaiset ”karismat” ovat korostetusti toiminnassa. Ns. ”vanhat kirkot” kaikkialla paremminkin menetävöät jäseniä, kuin kasvavat.

Ilmoita asiaton kommentti

Matias Roto sanoo:

02.11.2019 18:49

Antti

Kirkko on kautta aikojen ollut järjestäytynyt organisaatio, pelastuksen yhteisö, jonka ulkopuolella ei ole pelastusta, extra ecclesiam nulla salus.

Vanhana aikana tämä hyvä järjestys toimi jopa niin hyvin, että monet roomalaiset sopivat riitajuttunsa mieluummin kirkon piispojen antamien tuomioiden mukaan kuin imperiumin virallisten oikeusjärjestelmien kautta, koska pelkäsivät näissä imperiumin oikeusistuimissa lahjontaa ja mielivaltaa. Periaatteessa hyvän roomalaisen oikeuden puitteissa rehotti ilmiöitä, joita muutamat pelkäsivät niin kovin että mieluummin päädyttiin kirkon jakamaan oikeuteen. Kirkollisesti eteenpäin viety vanha roomalainen laki jatkoi elämäänsä kanoonisena lakina, jolla vieläkin on vaikutusta kahden suurimman kirkkokunnan oikeusjärjestyksessä.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 19:53

Maias. ”Kirkko on kautta aikojen ollut järjestäytynyt organisaatio, pelastuksen yhteisö, jonka ulkopuolella ei ole pelastusta, extra ecclesiam nulla salus”.

Aivan, ja siksi kaikkien uskovien on hyvä kulua paikallisseurakuntaan, myös niiden, joiden kutsumus on laajempi ja koskee koko kristuksen ruumista.Myös profeetta kuuluu paikallisseurakuntaan ja elää yhteydessä pappiin tai pastoriin. Silti hän ei koskaan saa joutua näiden talutusnuoriin. Tähän liittyvä jännite on tapauskohtaisesti ratkaistava yhdessä keskustellen muuten tulee hankaluuksia.

Myös minä olen inspiroitunut kristittyjen tuomioistuimista ja niiden suosiosta Rooman valtakunnan aikaan. Hebrealaisessa oikeuskäsityksesähän aina oli armon ja sovittelun mahdollisuus, mitä ei roomalaisessa oikeudessa samaan tapaan ollut.
Ilmoita asiaton kommentti
Matias Roto sanoo:

02.11.2019 20:23

Antti

Pieni täsmennys kirkkojen jäsenmäärän kasvusta.

Eniten kasvavia kirkkokuntia ovat katoliset ja karismaattiset liikkeet kokonaisuutena.

Koko maailmassa kristittyjä on noin kolmannes. Määrä lisääntyy koko maailmaa ajatellen, vaikka meillä täällä länsimailla onkin ollut taantumaa.

Pohjoismaissa erityisesti pienet tunnustuskunnat ovat menettäneet jäseniään. Tästä poikkeuksena vain helluntailaisuus.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

02.11.2019 22:14

Matias. ”Eniten kasvavia kirkkokuntia ovat katoliset ja karismaattiset liikkeet kokonaisuutena”. Toimin lähetyssarnaajana Kolumbiassa. Siellä erityisesti Bogotassa olen tutustunut räjähdysmäisesti kasvaviin uushelluntailaisiin karismaattisiin megaseurakuntiin. Seurakunnan kasvu koko Bogotan mitassa on saattanut olla jopa 100 000 uutta uskovaa vuodessa! Täällä on myös kasvavia katolisia Pyhän Hengen ”valtaamia” seurakuntia. Kerran olin majoittuneena Medellinissä pastoripariskunnan kotona. Parvekkeelta oli näkymä kadunkulmassa sijaitsevaan katoliseen kirkkoon. Aamusta iltaan siellä pidettiin vigilioita, hetkirukouksia, jumalanpalveluksia ja ehkä muunlaisiakin herätykokouksia. Pappi saattoi ääneen rukoilla ihmisten puolesta kadunkulmassa kirkon edessä. Tämä oli sanan parhaassa merkityksessä elävä seurakunta. Tämä oli todella inspiroivaa katseltavaa ja katolisen kirkon puitteissa tällainen kaarismaattinen liikehdintä on täysin mahdollista. Tällaiseen ymmärtääkseni myös katolinen seurakunnan kasvu liittyy.
Ilmoita asiaton kommentti
Matias Roto sanoo:

03.11.2019 07:52

Antti

Katolisessa kirkossa jokainen uusi paavi on ensimmäisten toimiensa joukossa ilmoittanut suosivansa karismaattista liikettä.

Katolisen kirkon voima on siinä, että karismaattinen liike toimii paikallisia seurakuntia vahvistaen eikä niin kuin meidän maassamme monet karismaattiset ryhmät jäävät irrallisiksi ryhmiksi ilman että niiden vaikutus pääsee virkistämään yhteistä järjestäytynyttä kirkkoamme.
Ilmoita asiaton kommentti
Antti Hämäläinen sanoo:

03.11.2019 08:45

Matias. ”Katolisen kirkon voima on siinä, että karismaattinen liike toimii paikallisia seurakuntia vahvistaen eikä niin kuin meidän maassamme monet karismaattiset ryhmät jäävät irrallisiksi ryhmiksi ilman että niiden vaikutus pääsee virkistämään yhteistä järjestäytynyttä kirkkoamme”.

No onhan meilläkin ev.lut. karismaattinen liike ja hienoja herätysliikkeitä kirkossamme. Suomalaisen kristillisyyden erityinen piirre on nimenomaan ollut se, että nämä herätysliikkeet ovat pysyneet kirkon piirissä ja vahvistaneet sitä. Tästä syystä meillä avioliittonäkemyksen muuttaminen kaan ei ole samanalinen läpihuutojuttu kuin Ruotsissa.

Olen kanssasi aivan samaa mieltä siitä, että hengellisen opetuksen paras paikka on kirkon piirissä. Kun itse aloin palvelle Herraa 1980-luvulla olisin voinut perustaa maahamme ”parakirkollisen=parachurch” esirukousliikkeen. Tällaisia oli silloin muutama ja 1990-luvulla niitä tuli valtava määrä kaikkialle maailmaan. Näin kuitenkin,että jos teemme niin, meillä voi olla jonkunlainen ”valtakunnallinen” itsemme ympärille rakennettu verkosto tms. mutta se olsisi seurakunnan ulkopuolella. Onneksi emme tehneet tätä, ja se johti vuosikymmenieen aikana siihen, että meille aukesi ovet kaikenlaisiin vapaisiin seurakauntiin jaa myös kaikkialla ev-lut. kirkon karismaattisen liikkeen piiriin. Olemme siis tästä asiasta aivan samaa mieltä ja pääpiirteittäin ymmärrämme asian samoin. Kirkkoon kuulumisessa on se hieno puoli, että kirkon jäsenenä emme ole hengellisestikään ”ilmassa” vaan osa historiallista jatkumoa ja myös meillä säilyy kosketus maamme multiin kun lopulta pääsemme hienoon hautaan. Täällä missä minä asun monet kirkot ovat vanhoja jpoa 1200-luvulta peräisin olevia kivikirkkoja. Kaikkien ympärillä on viehettävät hautausmaat. Pelkästään tämän tajkia kannattaa kuulua kirkkoon.
Ilmoita asiaton kommentti

Antti Hämäläinen sanoo:

03.11.2019 09:24

Lisään vielä yhden komentin, koska tämä on minusta ollut oikein mukava ja antoisa keskustelu. Minun mieliprofeetta kirkon aikakaudelta on italialainen Girolamo Savonarola, joka toimi parannussaarnaajana Firenzessä 1400-luvun viimeisellä vuosikymmenellä. Olen siellä käynyt pariinkin otteeseen tutustumassa herätyksen paikkoihin ja San Marcon luostariin, mistä käsin hän siis toimi.

Hänellähän oli profeettana teokraattinen näkemys ja hän myös sai aikaan melkoisen muutoksen koko Firenzessä. Kun hänen kuolemastaan 1990-luvun lopulla tuli kuluneeksi 500 vuotta ilmestyi melkoinen määrä mielenkiintoisia kirjoja ja tutkielmia tästä ainutlaatuisesta teokraattisesta kokeilusta, jonka ansiosta kokonainen pakanallinen suurkauapunki muuttui muutaman vuoden ajaksi ”pyhäksi kaupungiksi”. Lopultahan Savonarolan ja paavi Borgian sukset menivät ristiin ja profeetta päätyi hirsipuuhun ja roviolle. Mutta Firenzen hengellinen herätys oli varmasti aitoa Pyhän Hengen työtä ja tutustumisen arvoinen kirkkohostoriallinen vaihe.

Ilmoita asiaton kommentti

Antti Hämäläinen sanoo:

03.11.2019 15:34

Näillä sivuilla ei usein puhuta katolisesta kirkosta. Sieltä löytyy kuitenkin paljon hyvää, ja todellisia teologisia aarteita. Kun itse nuorena miehenä aloitin saarnapuuhat 1980-luvulla aloin opettamaan sovituksesta ja siitä, miten Jumala parantaa särkyneitä suhteita ja ennalleenasettaa sitä, mikä on särkynyt. Kehittelin tätä ajatusta yksilön ennalleenasettamisesta luomakunnan ennalleenasettamiseen. Sitten, josain vaiheessa tutustuin katolisen kirkkoisä Irenaeuksen oppeihi. Hänghä ensimmäisenä systematisoi teologiaa ja loi oppijärjestelmän. Riemukseni löysin hänen päälimmäisen ajatuksensa, anakefalaios:in, eii juuri samaanlaisen ennalleen asettamisnäyn, minkä oli itse muokannut Raamattua tutkiessani. Hänhän on tunnettu välienselvittelystään gnostilaisuuden kanssa.

Irenaeus on edelleen mieliteologini ja myös mielenkiintoinen siksi, että hänen aikanaan kirkko edelleen eli täysimittaisen herätyksen keskellä ja niinpä ei ole liioiteltua sanoa, että koko silloinen Lyonin kaupunki oli piispansa vaikuttama ja useimmat kaupunkilaiset pelastuneita. Hänen aikanaan kaikenlaisia uuden testamentin kuvaamia ihmeitä, mukaan lukien kuolleista hetäämisiä tapahtui kirkossa. Hän oli katolinen teologi joka myös opetti, ettei katolisen kirkon ulkopuolella ole pelastusta.

Ilmoita asiaton kommentti

Kirjoittaja

Matias Roto

Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25