Jukola ja maanpuolustus

Jukola-kaupunki nousi tänä vuonna Hälvälän harjoitusalueelle Hollolaan. Suunnistuskaupungissa oli myös kirkko kauniin Kastarlammen rannalla. Piispa Matti Repo ja papistoa Lahdesta sekä Hollolasta toimittivat messun. Lahden Gospelkuoron lauluryhmä bändeineen musisoi kauniisti. Messu televisioidaan 1.7.

Itse olin messun lisäksi avajaisissa siunaamassa 70. Jukola-viestin heti opetusministerin tervehdyksen jälkeen. On hyvä, että nämä perinteet jatkuvat, vaikka muuten uskontoon julkisessa tilassa suhtaudutaan varauksella ja rajoituksin.
_ _ _
Maailman suurin viestisuunnistustapahtuma ja Suomen suurin urheilutapahtuma on vaikuttavaa seurattavaa. Jo 20 000 suunnistajan saapuminen rinkkoineen kisa-alueelle kertoo tapahtuman luonteesta. Majoitus hoituu maasto-oloissa, teltoissa. Naiset, miehet ja nuoret osaavat liikkua ja toimia luonnossa. Tottuminen liikkumiseen näkyy ulkoisessa olemuksessa.

Kolme vuotta kestänyt tapahtuman valmistelu vapaaehtoisvoimin muistuttaa suurten hengellisten kesäjuhlien valmistelua. Esimerkiksi lestadiolaisten Suviseurojen infralla, yli 70 000 ihmisen majoittamisella ja muonittamisella tilapäisesti rakennettuun ”kaupunkiin” on yhtymäkohtia Jukolaan. Poikkeusoloihin saattaa liittyä väestön evakuointia ja tilapäismajoittamista. Esimerkiksi Jukola harjaannuttaa tämän kaltaiseen tilanteeseen.
_ _ _
Jukolalla on myös muita liittymiä kokonaisturvallisuuteen. Nopea liikkuminen yöllisessä maastossa kartan ja kompassin avulla on jo sinänsä tärkeä reserviläistaito. Hyvä fyysinen kunto on edellytys toimivalle reserville samalla kun ylipaino ja kunnon rapistuminen uhkaavat yhä useampia.

Puolustusvoimat on tärkeä Jukolan yhteistyökumppani ja rakentaa esimerkiksi tieto- ja viestiliikenneyhteydet. Varusmiesten pystyttämät 400 puolijoukkuetelttaa palvelevat osaa majoittujista. Vastineeksi Puolustusvoimat näkyy tapahtumassa esimerkiksi kalustoesittelyiden muodossa. Puolustusvoimien varusmiessoittokunta esiintyi lauantaina klo 19 ja Hornet-hävittäjä teki kolme ylilentoa.

Sotaväen viestijoukkueita oli tapahtumassa kymmeniä, niiden joukossa evp-kenraalien ja virassa olevien kenraalien joukkueet, joita kävin tapaamassa.
_ _ _
Jukolan juuret ovat sodan jälkeisessä ajassa 70 vuoden päässä. Juttelin teekupin ääressä Lahden sotaveteraanien puheenjohtaja Jukka Simolan kanssa ensimmäisestä Jukolasta, johon hän osallistui. Joukkueita oli alle 50 – nyt joukkueiden määrä on yli 1500 ja Venlojen joukkueiden määrä yli 1000. Simola kertoi ensimmäisestä Jukolasta 1949, kuinka vain neljäsosa joukkeista pääsi maaliin. Toisella osuudella puhjennut sade liotti kartat. Ne jotka saivat pidettyä kartan kuivana, pääsivät maaliin, elleivät sitten loukkaantuneet tai kadottaneet rasteja.
_ _ _
Mieleeni tulee toinen 90 km viestitapahtuma, joka on muutaman vuoden Jukolaa vanhempi. Senkin synty liittyy sodan jälkeisiin vaaran vuosiin. Tarkoitan Oltermannin hiihtoa, joka hiihdetään viestinä pareittain armeijan suksilla, siteillä, sauvoilla ja hiihtojalkineissa lumipuvut päällä.

Tähän Puolustusvoimien vanhimpaan urheilutapahtumaan osallistuu 20 joukkuetta eri joukko-osastoista. Joukkueet kuljettavat yön aikana osuudelta toiselle viestiä, joka on kääritty rullalle rynnäkkökiväärin perään. Viimeinen viestin viejä lukee maalissa viestin kilpailun johtajalle. Sääntöjen puitteissa varusteita hiotaan ja joukkueisiin etsitään reserviläisistä ja aktiivisotilaista parhaat mahdolliset kilpahiihtäjät. Oman joukkueen menestykseen suhtaudutaan suurella vakavuudella rehtiä kilpailua unohtamatta.
_ _ _
Isäni on muistellut kouluaikaansa Hämeenlinnassa 1950-luvun alussa, jolloin järjestettiin 13.3. aikoihin ”perinnetapahtuma”: rakotulia, havulaavuja, kaiken keskuksensa hiihtokilpailu. Tärkein oli partiohiihtokilpailu nelimiehisin joukkuein sotilaaskiväärit selässä ampumatehtäviä varten. Tällä haluttiin tuoda esille Talvisodan muistoa ja edelleen ylläpidettyjä sotilastaitoja – tätä erikseen ääneen lausumatta. Paikalla olleet vieraiden valtojen edustajat saattoivat todeta maanpuolustustahdon ja taidon tasoa.
_ _ _

Jukola on nykyisin ennen kaikkea iloinen, kansainvälinen urheilutapahtuma niin kilpasuunnistajille kuin harrastajille, jossa liikuntaan yhdistyy kesäisen luonnon kokeminen kaikilla aisteilla.

  1. Liikkuva kirkko tuli näkyväksi myös Jukolassa. Tuttuja kasvoja liikkui joukkueensa asuissa, kuten Kuopion piispa Jari Jolkkosen vetämä Piispan pojjaat, pappeja eri hiippakunnista. Kaksi Lahden kirkkoherroistakin oli juoksemassa omien joukkueidensa mukana. Launeen kirkkoherra Heikki Pelkonen, kova suunnistaja, on tainnut osallistua Jukolaan parikymmentä kertaa padasjokelaisen Päijät-Rastin joukkueessa.

Kirjoittaja

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Keski-Lahden seurakunnan vs. kirkkoherra 4.3.2024-30.8.2024. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.