Joulurauhajulistuksen ristiriitaisuus

 

Joulurauhan kovennetut rangaistukset

Turussa lienee maailman pitkäikäisin joulurauhatraditio. Alkuperä on jo 1300-luvulla, mutta nykyteksti on vain runsaat sata vuotta vanha, vanhempien sanamuodosta emme tiedä mitään. Tekstihän ei suinkaan ole Raamatusta vaan kaupunkilaisille annettuja tarpeen olevia käyttäytymisohjeita Vapahtajan syntymäjuhlan ilmapiirin säilyttämiseksi ja muutenkin säädyllisen, mutta ennen kaikkea turvallisen elämän viettämiseksi.

Sittemmin on tätä Turun nykykaavaa kopioitu paikallisiin julistuksiin ensinnä kai Porvoossa. Mutta meillä on toinenkin, vähemmän juhlava kaava Raumalta. Siinä on keskitytty käytännön ohjeiden antamiseen liikenneradion tapaan ”joulun ololiikenteessä” eikä sanktioista, rankaisemisesta puhuta mitään.

Törmäsin Rauman julistukseen lukiessani ohjelmaani varten vanhoja lehtiä. Rauman lehdessä oli 1920-luvulta uutisointi joulun tapahtumista ja parilla rivillä mainittiin joulurauhan julistamisesta. Soitin siltä paikalta Raumalle, ja apulaiskaupunginsihteeri ( Halmesmäki?) vastasi hämmästyksekseni, että perinne on 1980-luvulla edelleen käytössä. Lyhyt puhelinhaastattelu ohjelmaa varten ja julistuksen teksti perässä postitse. Ja teimme isommankin jutun myöhemmin. Myös Lauttasaari-lehteen tein kokonaisen aukeaman.

Ja sitten kysymys eli ongelma. Miksikä tänä armon ja hyvän tahdon juhlana rangaistaan raskauttavien asianhaarojen vallitessa. Siihen on omat syynsä, joista minulla on oma tulkintani. Haluaisin kuitenkin kuulla, onko muilla mitään selitystä ja onko tämä ristiriitaisuus ylipäänsä ketään kiusannut tai edes sattunut silmään.

6 kommenttia

  • Heikkinen Pirjo sanoo:

    Minua tässä Turun joulurauhan julistuksessa häiritsee se, kun perään soitetaan Porilaisten marssi jonka sanat mielessä pyörivät meidän sukupolvella ainakin: Pois pois rauhantoimi jää ja vinkuen taas lentää luoti … ja … voi vainolaisten hurmehella peittää maan Miten tämä rauhaan liittyy? Kyllä voisi tätä vähan päivittää.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Merja Ruuska sanoo:

      Jos se soitetaan Maamme-laulun jälkeen siitä syystä, että se on sellainen kunniamarssi. Sehän soitetaan aina silloinkin, kun Suomi voittaa Olympialaisissa kultaa. Sen sanat ovat kyllä sotaisat.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuo isänmaallisuus tilaisuudessa on minuakin mietittänyt ja myös puhutellut, erityisesti asuessamme ulkomailla vuosia. Samalla tavalla kuin Sylvian joululaulussa. Porilaisten marssin sanat eivät tosiaan ole kovin rauhaisat. Blogistin kysymä asia selittyy minusta yksinkertaisesti historialla: Tällaisella julistuksella oli aikoinaan todellinen ja myös juridinen merkitys. Se oli joulurauhan julistamista ja samalla varoittamista ryhtymästä mihinkään rauhaa rikkovaan, koska siitä seuraisi rangaistus.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Raskauttavien asianhaarojen vallitessa: Joulu oli erityinen aika, joulurauhan aika. Sinä aikana tehdyt rikkomukset tulivat siten tehdyiksi ”raskauttavien asianhaarojen vallitessa” eli erityisenä juhla-aikana, joulurauhan aikana.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Väisänen sanoo:

    Musiikista. Ei pidä arvioida nykyhetken valossa, vaan silloisen hetken mukaan. Se on kovin epähistoriallista. Musiikki on tullut siis sanoja myöhemmin ja Porilaisten marssi oli tunnetuin ja kai sopivinkin juhlamarssi, Porilaista puhalleetiin klaneetilla Nummisuutareissakin. – Mitä tulee tuomioon, niin kiitos kommnetista, mutta ihmettelen edelleen. Ei sellaista ole 1734 laissa eli miksi Turussa näin ankarasti suhtauduttiin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Seppo Väisänen
    Seppo Väisänen

    Olen historian maisteri ja eläköitynyt YLE:n toimittaja. Kirjoittelen yhteiskunnasta, historiasta, kirkosta ja uskonnosta syrjäisen ja sivuun pannun asemasta. Kannatan kansankirkkoa, kirkollisesti olen vapaamielinen traditionalisti, joka määrittyy blogiensa kautta. Tutkimuksellisia kohteitani ovat virret ja Luther sekä tietenkin vuosi 1917.