Jehovan todistajien ehtoollinen - lyhyt oppimäärä
Jeesus käski seuraajiaan viettämään ehtoollista ja ottamaan osaa vertauskuviin. Jeesus ei maininnut mitään siitä, kuinka usein ehtoollista tulisi viettää vaan totesi ylimalkaisesti: "Niin usein kuin syötte tätä leipää ja juotte tätä maljaa, te julistatte Herran kuolemaa, kunnes hän saapuu." Melko simppeli käsky, eikö totta? Niinpä Jehovan todistajat kokoontuvat ehtoolliselle kerran vuodessa kieltäytymään ehtoollisen vertauskuvista.
Raamatulliset totuudet ovat mielenkiintoisia - kuka tahansa voi tulkita asioita miten haluaa ja kutsua sitä totuudeksi. Jehovan todistajat ovat tehneet tulkitsemisesta omanlaisen taiteenlajinsa, jossa asiat voidaan huoletta kääntää ylösalaisin ja esittää pokerin yhtään pettämättä, että tämä muuten on ainoa oikea totuus.
Mitä ehtoolliseen tulee, Jeesuksen käsky oli hyvin selkeä, eikä siinä eroteltu seuraajia niihin jotka voivat osallistua vertauskuviin ja ketkä eivät. Aivan samalla tavalla Jeesus antoi lähetyskäskyn, ja tämän Jehovan todistajat tulkitsevat koskevan kaikkia seuraajia. Ainoastaan ehtoolliskäsky koskee jollain jännällä logiikalla vain hyvin pientä joukkoa Jehovan todistajia, joita he kutsuvat voidelluiksi.
19 kommenttia
Antero, kiitos blogistasi. Mielestäni on oikein, ettei Jehovan todistajat saa ehtoollista. Ainoastaan kristityt voivat osallistua Herran ehtoolliselle niin täällä maanpäällä ja kuin sitten Taivaissa. Kristityt pääsevät Taivaaseen Karitsan hääaterialle.
Kristillisten kirkkojen opetuksen mukaan ehtoollisen vietto ei tosiaankaan ole “osallistumista vertauskuviin” eikä pelkkää perheenjäsenten ateriointia henkevän keskustelun merkeissä. Ollaan sitten ortodokseja, katolisia tai vaikka luterilaisia. Herran ateria on osalliseksi tulemista Kristuksen ruumiista ja verestä, kuten 1 Korinttilaiskirje opettaa Jeesuksen omien sanojen perusteella.
Ehtoollisessa ei ole vain teologinen puoli ,vaan myöskin psykologinen puoli. Todennäköisesti yksi vanhimpia uskonnon muotoja on uhriateriat. Kun metsästäjä söi karhun tai suden sydämen niin jotakin karhun ja suden ominaisuuksista siirtyi syöjään. Toisaalta uhriateria oli myös lepytys ateria. Siinä pyydettiin anteeksi saalistamisen välttämättömyyttä. Alkuseurakunnan aikaan, monijumalaisessa yhteisössä, aterian symboolinen puoli oli itsestään selvää. Ehtoollisen kautta jotakin Jeesuksen olemuksesta siirtyi osallistujaan ja että Jeesus uhraa itsensä kaikkien puolesta. En ymmärrä miksi protestantit ovat niin allergisia ajatuksesta siitä että ehtoollinen on myöskin uhriateria.
Jotkut voivat pitää Jehovan todistajien tapaa viettää juhlaa Jeesuksen kuoleman muistoksi kummallisena.
Jehovan todistajien tapa viettää Kristuksen kuoleman muistoa on aivan erilainen kuin muilla kristillisillä yhteisöillä. Suurin ero on siinä, että happamatonta leipää ja punaviiniä nauttii vain hyvin harva juhlan läsnäolijoista.
Jehovan todistajat voivat tosin väittää vastaan ja sanoa, että leipä ja viini kuuluvat vain “voidelluille”, ei muille. Mutta jos ajatellaan tarkemmin, olivatko ensimmäisellä Herran illallisella läsnä olleet opetuslapset “voideltuja”? Eivät. He saivat pyhän hengen voitelun vasta viikkoja myöhemmin, helluntaina.
Onko Jehovan todistajien viettämä Jeesuksen kuoleman muistojuhla jumalanpilkkaa?
Tätä olen pohtinut kirjoituksessa, jonka voi lukea nettisivultani:
https://johanneksenpoika.fi/uutiset/juttu_w864.html
Täällä pahennutaan kristillisen kirkon ehtoollisoppiin ja esitetään samaa kritiikkiä kuin iät ajat on kuultu. Näihin Seppo Heinolan, Reino Sunin ja Kimmo Wallentinin väitteisiin on kristittyjen taholta esitetty myös vastaukset jo kauan sitten. Omasta puoiestani nostan esille vain sen, että ehtoollisessa otetaan vastaan ja nautitaan Kristuksen tosi ruumis ja veri ilman että kysymys on kannibalismista tai pelkästään vertauskuvallisesta “syömisestä” ja “juomisesta”. Usko lahjan ottaa vastaan, vaikka järki hämmästyy, lauletaan virressä 221.
Kimmo Wallentin. Nuo syytökset saatiin kuulla jo roomalaisten kristinuskon vastustajien suusta.
Jehovan todistajien kerran vuodessa tapahtuva ehtoollinen tai “muistonvietto” on todellakin erikoinen tapahtuma. Olen todistanut sitä yhden kerran parikymmentä vuotta sitten, kun postiluukusta tipahti mainos tilaisuudesta ja kutsu tulla seuraamaan sitä. Uteliaana menin katsomaan kaverini kanssa. Kravatitkin pistimme.
Leipä ja viini muistaakseni siunattiin salin edessä samantapaisessa arvokkaassa hengessä kuin esim. vapaiden suuntien ehtoollistilaisuuksissa. Mutta sitten ehtoollisaineet lähetettiin kiertämään… Paikallaolijat vain siirsivät niitä henkilöltä toiselle, suuren hartauden vallitessa, eikä kukaan varsinaisesti nauttinut niitä. Tai jos joku kuului niihin harvoihin “voideltuihin”, jotka saavat syödä ja juoda todistajien ehtoollista, niin en ainakaan huomannut.
Hyvin omalaatuinen yhteysateria siis, ja erikoista raamatuntulkintaa, ottaen huomioon että monessa muussa kohtaa Jehovan todistajat pyrkivät seuraamaan Raamatun käsityksiä äärikirjaimellisesti.
Kirjoittaja
Antero Syrjänen
Olen 70-luvun lopulla syntynyt nuori mies läntisestä Suomesta. Perheeseen kuuluu vaimo ja muutama pörröinen lemmikki. Synnyin Jehovan todistaja -sukuun ja -perheeseen. Blogeissani tulen käsittelemään, ainakin aluksi, elämää Jehovan todistajien maailmassa ja ympäristössä. Jos haluat kysyä todistajuudesta (tai ottaa muuten yhteyttä) yksityisemmin, sähköpostiosoite on: tantero.syrjanen@gmail.com
Jeesuksen tarkoittama ehtoollinen merkitsee ihmisten keskinäistä ruokailitilaisuutta, vaikka perheen piirissä, jossa myös kersustellaan elämämme merkityksestä, tarkoituksesta.
Ei mikään ihmissyöjä rituaali.
Ilmoita asiaton kommentti