Ilmestyskirja rohkaisee tulevaisuutta varten. Monet vaikeudet kohtaavat maailmaamme. Milloin mistäkin päin saamme kuulla sanomia sodista, luonnon mullistuksista tai muista vaivoista.
Ilmestyskirjan tarkoite on rohkaista ongelmien keskellä kipuilevaa ihmiskuntaa. Paha ei koskaan saa viimeistä sanaa. Pahuuden valta kukistuu. Jumalan valtakunta voittaa. Tulevaisuus on Jumalan.
Tulevaisuuden aukaisee Jeesus Vapahtajamme. Hän jumaluuden toinen persoona: Jumala Jumalasta, Kaikkivaltias Kaikkivaltiaasta, Jumalan Poika, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa, on meidän apumme ja turvamme aikojen möyrytessä maailmassamme.
Hän kärsi kuoleman ja heräsi kuolleista. Hän toi sovinnon Jumalan ja ihmisten välillä. Ilmestyskirja nimittääkin häntä Karitsaksi, Jumalan uhrilampaaksi.
Koska hänessä meillä on rauha Jumalan kanssa, niin olemme turvallisissa käsissä. Iankaikkiset käsivarret meitä kantavat elämässämme eteenpäin. Jumalan armon ja laupeuden osallisia olemme Jumalan Karitsan pelastamina. Koska Jumala on iankaikkinen, niin kirkkokin pysyy alati. Jumalan sylissä avautuu tulevaisuus. Huomispäivä on kuin aamun sarastus yön jälkeen. Tulevaisuus on Jumalan.
Ihmisyyden puolesta Jeesus syntyi Autuaasta Neitsyestä Mariasta. Maria oli koko elämänsä neitsyt, ennen Jeesuksen syntymää, Jeesuksen synnytyksessä ja vielä sen jälkeenkin. Hän on ikuinen neitsyt. Hänet oli ”kihlattu”, eli noissa oloissa juridisesti avioliittosopimuksella uskottu Joosefille. Siksi Jeesus syntyi Daavidin sukuun. Niinpä monet kutsuivatkin Vapahtajaamme Jeesus Daavidin pojaksi.
Minä olen Daavidin juuriverso ja suku,
Johanneksen Ilmestyksessä tehdään ero Johanneksen ja Jumalan ilmoituksen antavan enkelin sekä vielä Vapahtajamme itsensä esittämä puhe. Epistolassamme tämä tulee näkyviin. Jeesus itse puhuu Johannekselle. Hän kertoo lähettäneensä enkelinsä, sanansaattajansa, tuomaan viestiä Johannekselle ja hänen kauttaan muille, kaikille.
”Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne,
Vapahtajan puhe tulee Jumalan sanan palvelijalle Johannekselle, mutta sen tähtäyspiste ei ollut – eikä edelleenkään ole – vain yksittäinen ihminen vaan koko Pyhän Hengen valistama yhteisö, pyhä kristikunta, kirkko, Karitsan morsian. Mikä alkuaan lähetettiin seitsemälle seurakunnalle, oli tarkoitettu koko maailman toivon herättämiseksi. Koko ihmiskunnalle tuodaan uusi toivo, tulevaisuuden ovea raotetaan. Olemme Jumalan huolenpidon alla. Tulevaisuus on Jumalan.
Ilmestyskirjan näköala on tulevan maailman avautuminen eteemme. Saatana kukistetaan. Kuolema voitetaan. Väärät opit eli väärä profeetta saa tuomionsa. Eli siis koko pahan valta kukistuu. Jumalan valta pääsee esiin. Rauhan, rakkauden ja elämän hyvyyden sanoma kaikuu koko maailmankaikkeudessa. Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan. Tulevaisuus on Jumalan.
Sunnuntai 18.1.2026
2. sunnuntai loppiaisesta
Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa
Toinen lukukappale eli epistola: Ilm. 22:16–17
Johanneksen ilmestyksestä, luvusta 22
”Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne,
jotta seurakunnat saisivat tämän todistuksen.
Minä olen Daavidin juuriverso ja suku,
kirkas aamutähti.”
Henki ja morsian sanovat: ”Tule!”
Joka tämän kuulee, sanokoon: ”Tule!”
Joka on janoissaan, tulkoon.
Joka haluaa, saa lahjaksi elämän vettä.
Mietiskelyt ja rukoukset kahdeksalle päivälle
Toinen päivä: Tulemaan toimeen keskenämme rakkaudessa
Päivän jae
Auttakoon rakkaus teitä aina nöyrinä, lempeinä ja kärsivällisinä tulemaan toimeen keskenänne (vrt. Ef. 4:2).
Muita raamatunkohtia
Sak. 7:8-10
Ps. 25:6-10
Luuk. 10:30-36
Mietiskely
Apostoli Paavali kehottaa meitä elämään kristillisesti saamamme kutsun arvoisesti ja antamaa meille sitä varten syvällisiä sosiaalisia ohjeita. Hän kehottaa uskovia ”aina nöyrinä, lempeinä ja kärsivällisinä” ”tulemaan toimeen keskenämme” rakkaudessa (Ef. 4:2). Tämä jumalallinen kutsu ei ole vain henkilökohtaista vaeltamista, vaan se ilmenee elävästi vuorovaikutuksessamme toisten kanssa. Paavali korostamat neljä hyvettä – nöyryys, lempeys, kärsivällisyys ja suvaitsevaisuus – ovat kaikki ratkaisevia rakkaudellisten suhteiden vaalimisessa. Näiden hyveiden ilmentäminen merkitsee toisten lähestymistä aidon nöyryyden hengessä, lempeyden osoittamista myös niitä kohtaan, jotka koettelevat kärsivällisyyttämme, sekä kärsivällisyyttä niitä kohtaan, jotka haastavat meitä. Siihen kuuluu mitä syvällisimmin toisten kanssa ”toimeen tuleminen” erilaisuudestamme huolimatta. Tämä heijastaa rakkautta, joka ylittää kaikki maalliset erot ja ilmentää Jumalan armon rajatonta myötätuntoa.
Kysymys pohdittavaksi
Miten Efesolaiskirjeessä mainitut nöyryyden, lempeyden, kärsivällisyyden ja suvaitsevaisuuden hyveet voivat auttaa meitä uskovia selviytymään paikallisten kristillisten yhteisöjemme erimielisyyksistä ja voittamaan ne?
Rukous
Herra Jeesus Kristus,
sinä osoitat meille tavan olla kärsivällisiä toisiamme kohtaan nöyryydessä ja lempeydessä.
Johdattakoon tiellemme loistava valosi meitä kohti ykseyttä
ja auttakoon se meitä parantamaan hajaannuksen ja välinpitämättömyyden tuottamat haavat,
jotka usein erottavat yhteisöjä toisistaan.
Aamen.
Mietiskelyt ja rukoukset kahdeksalle päivälle
Kolmas päivä: Rauhan side
Päivän jae
Pyrkikää rauhan sitein säilyttämään Hengen luoma ykseys. (Ef. 4:3).
Muita raamatunkohtia
Jes. 11:6-9
Ps. 86:8-13
Joh. 14:27-31
Mietiskely
Rauha on ratkaiseva tekijä kirkon ykseyden vaalimisessa. ”Rauhan side” Ef. 4:3:ssa merkitsee elintärkeää ja aktiivista periaatetta, joka ei ainoastaan yhdistä vaan myös ylläpitää kristillisen yhteisön ykseyttä. Kristus, Rauhan Ruhtinas (vrt. Jesaja 9:5-6), saarnasi rauhaa ja sovintoa. Rauha on Hengen hedelmä (Gal. 5:22), sekä lahja että Hengen työn tulos. ”Rauhan side” on aktiivinen voima, joka ylläpitää kirkon yhteenkuuluvuutta ja pitää erilaiset jäsenet yhdessä taustojen tai mielipiteiden eroista huolimatta. Rauha edistää merkityksellisiä suhteita, jolloin uskovat voivat toimia sopusointuisesti keskenään ja antaa helpommin anteeksi toisilleen. Paavali korostaa, että todellinen ykseys edellyttää jatkuvaa sitoutumista rauhaan. Se edellyttää aktiivista rauhan vaalimista ja edistämistä jäsenten välillä.
Kysymys pohdittavaksi
Miten Pyhän Paavalin opetus siitä, että rauha on Hengen hedelmä, vaikuttaa päivittäisessä vuorovaikutuksessamme ja yhteisöjemme sisäisissä suhteissa erityisesti silloin, kun tarvitaan sovintoa tai anteeksiantoa?
Rukous
Herra Jeesus Kristus,
sinä olet Rauhan Ruhtinas.
Vahvista rauhan sidettä keskuudessamme ja levottomassa maailmassamme.
Muuta kaikkien sotaa käyvien sydämet; kosketa kaikkien sodan runtelemien haavoja.
Rukoilemme erityisesti Armenian ja Artsakhin kansan
sekä heidän sukulaistensa puolesta kaikkialla maailmassa.
Anna rakkautesi valon loistaa kaikkiin maailmamme pimeisiin paikkoihin
ja jouduta sen päivän tuloa, jolloin kaikki kansat saavat elää rauhassa ja oikeudenmukaisuudessa.
Aamen.
Mietiskelyt ja rukoukset kahdeksalle päivälle
Neljäs päivä; Kutsuttuina yhteen toivoon
Kutsuttuina yhteen toivoon
Päivän jae
On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi. (Ef. 4:4).
Muita raamatunkohtia
5. Moos. 6:4-9
Ps. 24:1-6
Joh. 17:20-26
Mietiskely
Ef. 4:4:ssä apostoli Paavali korostaa kirkkoa maailmanlaajuisesti sitovaa syvää ykseyttä. Tämä ykseys juontaa juurensa yhteen Henkeen ja yhteen toivoon, jotka yhdistävät kaikkia kristittyjä heidän uskossaan. Pyhä Henki puhalsi helluntaipäivänä kirkon maailmanlaajuisen lähetystehtävän tuleen. Tämä sama Henki antaa meille voimaa ja ruokkii yhteistä lähetystehtäväämme tänä päivänä vaalien kansojen ja kulttuurien rajat ylittävää maailmanlaajaa kirkkoa. Yhteinen toivomme Jeesuksen Kristuksen kautta tulevasta pelastuksesta on tämän ykseyden kulmakivi, joka yhdistää eri kansat yhdeksi, pyhäksi, katoliseksi ja apostoliseksi kirkoksi. Tämä ainutlaatuinen toivo ja yksi Henki, jonka kautta meidät on kastettu ja uudistettu, määrittelevät meitä kristittyinä. Tehtävämme on varmistaa, että tämä ykseys ei jää vain käsitteeksi vaan että se on elettyä todellisuutta, joka vahvistaa yhteistä lähetystehtäväämme ja rakkauttamme toisiamme kohtaan.
Kysymys pohdittavaksi
Millä tavoin voimme kirkkoina tai yhteisöinä hyväksyä haasteen yhdestä kutsustamme säilyttäen samalla oman ainutlaatuisen identiteettimme ja perinteemme?
Rukous
Jeesus Kristus,
sinä toit meidät kaikessa moninaisuudessamme yhteen omaksi perheeksesi ja kirkoksesi.
Kun kohtaamme niin monia tilanteita maan päällä,
joissa toivo on väistynyt epätoivon ja haavoittuneiden sydänten tieltä,
uudista sinä toivomme Pyhän Hengen työhön muuttaa maailmaa.
Lähetä meidät levittämään tätä toivoa kaikille kaikkialla.
Sinä olet todellinen Valo, joka karkotat synnin pimeyden
ja loistat sydämiimme ikuisen rakkautesi iloa ja toivoa.
Aamen.
Mietiskelyt ja rukoukset kahdeksalle päivälle
Viides päivä: Yksi usko, yksi kaste
Päivän jae
Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! (Ef. 4:5).
Muita raamatunkohtia
Sak. 14:6-9
Ps. 100
Matt. 28:16-20
Mietiskely
Apostoli Paavali korostaa Ef. 4:5:ssä, että kaste lujittaa kristittyjen ykseyttä merkitsemällä yksilöiden liittymistä kirkon yhteyteen ja vahvistamalla heidän yhteisen sitoutumisensa samaan Herraan. Kaste luo kirkon kollektiivisen identiteetin, sillä me olemme yhtä Herran ruumiissa. Tämä sakramentti muistuttaa meitä voimakkaasti siitä, että vaikka kirkon jäsenet voivat tulla eri taustoista, ylittää heidän ykseytensä uskossa ja kasteessa kaikki erot. Keskittymällä näihin yhdistäviin elementteihin kirkko voi juhlia monimuotoisuuttaan ja pysyä samalla lujasti yhdessä. Tämä haastaa meitä asettamaan yhteisen identiteettimme Kristuksessa kaiken erilaisuutemme edelle, mikä vahvistaa kaikkia kristittyjä yhdistävää sidettä.
Kysymys pohdittavaksi
Millaisia yhteistyöaloitteita voivat eri yhteisömme tehdä sen eteen, että voisimme juhlia ja elää todeksi yhteistä uskoamme Jeesukseen Kristukseen ja kasteen kautta syntynyttä ykseyttä?
Rukous
Jumalan Henki ja tosi Jumala,
joka laskeutui Jordanin virralla ja ylähuoneessa;
joka valaisi meidät kasteen pyhässä altaassa,
me olemme tehneet syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan,
puhdista meidät jälleen jumalisella tulellasi,
niin kuin kerran apostolit tulisilla kielillä.
Armahda luotujasi ja erityisesti meitä.
Aamen.
Pyhää Nerses Armollista mukaillen
Mietiskelyt ja rukoukset kahdeksalle päivälle
Kuudes päivä: Yksi Herra ja Isä
Päivän jae
Yksi on Jumala, kaikkien Isä! Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa. (Ef 4:6).
Muita raamatunkohtia
1. Kun. 8:56-60
Ps. 148:7-13
Matt. 5:44-48
Mietiskely
Ef. 4:6:ssa Pyhä Paavali korostaa Jumalan syvää ykseyttä ja julistaa, että ”Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa”. Jumala on sekä tuonpuoleinen, kaiken takana oleva, että tämänpuoleinen, aktiivisesti läsnä luomakunnassaan. Tämä perustavaa laatua oleva totuus kutsuu kirkkoa ilmentämään ja elämään todeksi ykseyttä, jonka juuret ovat yhteisessä uskossa yhteen tosi Jumalaan, joka on kaikkien uskovien Isä. ”Kaikkien” tarkoittaa sitä, että jokainen Jumalan kuvaksi luotu ihminen kuuluu Jumalan hallinnon alle. Yhden Jumalan palvominen luo vahvan ykseyden siteen kristittyjen välille. Aivan kuten perheenjäseniä yhdistää rakkaus vanhempaansa kohtaan, kutsutaan kristittyjä olemaan yhtä kiintymyksessään samaa Isäänsä kohtaan.
Kysymys pohdittavaksi
Miten kuva Jumalasta kaikkia rakastavana ja huolehtivana Isänä voidaan sisällyttää kirkollisten yhteisöjemme lähetys- ja palvelutehtävään tavalla, joka edistäisi entistä yhteisempää kristillistä todistusta maailmassa?
Rukous
Me tunnustamme uskossa ja ylistämme sinua, rakastava Isä,
sillä sinä olet taivaassa yli sanojen ja maan päällä yli ymmärryksen,
Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta.
Hellässä huolenpidossasi sinä olet kaiken alku ja täyttymys.
Kunnia ikuisesti sinulle, Isä,
Pojan ja Pyhän Hengen kanssa.
Aamen.
Pyhää Grigor Narekilaista mukaillen
Mietiskelyt ja rukoukset kahdeksalle päivälle
Seitsemäs päivä: Kullekin meistä annettu armolahja
Päivän jae
Mutta kukin meistä on saanut oman armolahjansa, sen jonka Kristus on nähnyt hyväksi antaa. (Ef. 4:7).
Muita raamatunkohtia
Jer. 1:4-9
Ps. 131
Matt. 25:14-18
Mietiskely
Kirkot ja kaikki paikallisyhteisöt ovat erilaisia Jumalalta saamassaan ykseydessä sen armolahjan mukaan, jonka Kristus on nähnyt hyväksi antaa Jumalan valtakunnan rakentamiseksi. Nämä hengelliset lahjat on antanut yksi Herra, yhdessä kasteessa, yhtä tarkoitusta varten. Erilaisuus ykseydessä: tämä on kirkon ainutlaatuinen Kristus-keskeinen rikkaus ja voima Pyhän Hengen liikkeessä.
Kysymys pohdittavaksi
Miten suhteemme muuttuvat, jos hyväksymme, että lahjojen erilaisuus ei ole syy vastakkainasetteluun ja kilpailuun vaan keskinäiseen vahvistumiseen ja jakamiseen?
Rukous
Herra Jeesus Kristus,
sinä olet lahjoittanut meille
Pyhän Hengen vaikutuksesta yhdessä kasteessa,
ihmeellistä armoa ja moninaisia lahjoja
ruumiisi, kirkon, rakentamiseksi.
Anna meille nyt valmius
arvostaa täysin lahjojesi moninaista rikkautta
ja käyttää niitä täysimääräisesti
evankeliumin leviämisen edistämiseksi.
Tätä rukoilemme sinun nimessäsi.
Aamen.
Mietiskelyt ja rukoukset kahdeksalle päivälle
Kahdeksas päivä: Kristukseen kasvaminen
Päivän jae
Hän antoi lahjat varustaakseen kaikki Kristuksen ruumiin rakentamiseen. Kun me kaikki sitten pääsemme yhteen ja samaan uskoon ja Jumalan Pojan tuntemiseen ja niin saavutamme aikuisuuden, Kristuksen täyteyttä vastaavan kypsyyden (vrt. Ef. 4:11-13).
Muita raamatunkohtia
Sananl. 9:10-12
Ps. 119:97-104
Joh. 17:3-7
Mietiskely
Apostoli Paavali tiivistää Ef. 4:13:ssa näyn Kristuksen ruumiista kolmeen keskeiseen osa-alueeseen: ykseyteen uskossa, kypsyyteen tuntemisessa ja täyteyteen Kristuksessa. Kypsyys tulee Jeesuksen Kristuksen yhä syvemmästä tuntemisesta. Tämä on elämää muuttavaa tuntemista, joka johtaa meitä uudistumaan mieleltämme ja toteuttamaan sitä käytännössä teoilla eikä vain älyllisellä ymmärryksellä. Me muistutamme häntä yhä enemmän ja enemmän, kun opimme tuntemaan hänet paremmin. Tämä tunteminen edellyttää sekä hänen opetustensa opettelua että niiden uskollista elämistä todeksi päivittäin. Tavoitteenamme kristittyinä on ”Kristuksen täyteyttä vastaava kypsyys”. Se merkitsee sitä, että meistä tulee kaikin tavoin yhä enemmän Jeesuksen kaltaisia: että rakastamme niin kuin hän rakastaa, palvelemme niin kuin hän palvelee ja heijastamme hänen luonnettaan. Meitä kutsutaan arvioimaan hengellistä matkaamme, etsimään ykseyttä toistemme kanssa, kasvamaan Jumalan Pojan tuntemisessa ja tavoittelemaan hänen täyteyttään meissä.
Kysymys pohdittavaksi
Miten me kasvamme Kristuksen tuntemisessamme ja annamme tämän muokata tekojamme, ajatuksiamme ja ihmissuhteitamme?
Rukous
Oi Kristus, maailman tosi valo,
tee sieluni kelvolliseksi näkemään kirkkautesi valon
että saisin iloita, kun kerran kutsut minua,
ja levätä hyvien asioiden toivossa
oikeamielisten asuinsijoilla
aina sinun suuren tulemisesi päivään asti.
Armahda luomakuntaasi,
ja minua, suurta syntistä.
Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle.
Nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen.
Aamen.
Tänään 16.1.2026 huomasin että Suomen Pipliaseuran sivustolla myös venäjän kieliseen tekstiin on saatu äänikirja niin, että saatoin Pipliaseuran sivustolla kuunnella ja samalla lukea
tulevaa blogiani valmistellakseni Heprealaiskirjeen luvun 11
venäjäksi
https://www.raamattu.fi/raamattu/SYNOD/HEB.11
Kuuntelin ja samalla luin myös tämän blogin tekstin Ilm. 22:16–17
sisältämän Ilmestyskirjan luvun 22
venäjäksi
https://www.raamattu.fi/raamattu/SYNOD/REV.22
Ajatus ”elävästä vedestä”, jota Jeesus tarjosi samarialaiselle naiselle Sykarin kaivolla, on hyvin kiintoisa aihe. Jumala käyttää itsestään nimeä: ”elävän veden lähde”: ”Sillä minun kansani on tehnyt kaksinkertaisen synnin: minut, elävän veden lähteen, he ovat hyljänneet, ja ovat hakanneet itselleen vesisäiliöitä, särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä”(Jeremia 2:13)
Raamatussa on monta kertomusta pelastavasta vedestä, kuten viime pyhän kastevesi. Myös monet hengelliset laulut ja runot kertovat vedestä, joka pesee synnin kirouksesta.
Tunnettu on mm. laulu nimeltä ”Kristallivirta”. Siinä runoilija toistaa Ilmestyskirjan näkyä: ”Ja hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta. Keskellä sen katua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu, joka kantoi kahdettoista hedelmät, antaen joka kuukausi hedelmänsä, ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi.” (Ilm. 22: 1-2)
Sama kuvaus on Hesekielin luvussa 47: Sitten hän vei minut takaisin temppelin ovelle. Ja katso, vettä kumpusi temppelin kynnyksenalta, siitä itään päin ,sillä temppelin etusivu oli itää kohti. Ja vesi juoksi alas temppelin oikeanpuolisen sivuseinämän alitse, alttarin et eteläpuolitse./ Mennessämme itää kohti mies, mittanuora kädessään, mittasi tuhat, kyynärää ja antoi minun käydä veden poikki: vettä oli nilkkoihin asti. – sitten hän mittasi tuhat ja antoi minun käydä veden poikki: vettä oli polviin asti/ Sitten hän mittasi tuhat ja antoi minun käydä veden poikki; vettä oli lanteisiin asti. / Sitten hän mittasi tuhat: tuli virta, jonka poikki minä en voinut käydä, sillä vesi nousi uimavedeksi, virraksi, josta ei voinut käydä poikki. ——(Uskovaiset ovat verranneet tätä armon mereksi)
Runollisen kauniisti kuvailee profeetta Jesaja elävän veden vaikutuksia: ”Erämaa ja hietikko iloitsee, aromaa riemuitsee ja kukoistaa kuin lilja.—–Silloin rampa hyppii kuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa; sillä vedet puhkeavat erämaahan ja aromaahan purot/ Hehkuva hiekka tulee lammikoiksi ja kuiva maa vesilähteiksi. Aaavikkosutten asunnossa, missä ne makasivat , kasvaa ruoho ynnä ruoko ja kaisla.”(Jesaja kuvaa pelastuksen tuomaa ihanuutta)
Vuorisaarnan alussa Jeesus lausuu: ”Autuaat ovat ne, jotka janoavat ja isoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan”.
Elävän veden eli Jeesuksen vastaanottaminen merkitsee edelleen v. 2026 todellisen eikä kuvitellun onnen löytymistä.
.
Valma
Kiitos ihanan hyvästä kommentistasi
Olet todella suloisen kauniisti tuonut esille elämän veden virtojen sanoman
Maanantai 19.1.2026
Pyhän Henrikin muistopäivä
Piispa Henrik, uskon opettaja ja marttyyri
Pyhän Henrikin muistopäivää voidaan viettää 19.1.
Toinen lukukappale eli epistola
Hepr. 13:7–8
Kirjeestä heprealaisille, luvusta 13
Muistakaa johtajianne, niitä, jotka julistivat teille Jumalan sanaa. Pitäkää mielessänne, miten he elämänsä elivät, ja ottakaa heidän uskonsa esikuvaksenne. Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti.
TAI
2. Tim. 2:8–13
Toisesta kirjeestä Timoteukselle, luvusta 2
Muista, että Jeesus Kristus, Daavidin jälkeläinen, on herätetty kuolleista, niin kuin minä julistan. Hänen vuokseen minä kärsin, olen vieläpä kahleissa kuin rikollinen. Mutta Jumalan sana ei ole kahleissa. Siksi kestän mitä tahansa Jumalan valittujen tähden, jotta hekin saavuttaisivat pelastuksen, jonka Kristus Jeesus on hankkinut, ja sen mukana ikuisen kirkkauden. Tämä sana on varma:
– Jos olemme hänen kanssaan kuolleet, saamme hänen kanssaan myös elää.
Jos kestämme lujina, saamme myös hallita hänen kanssaan.
Jos kiellämme hänet, myös hän on kieltävä meidät.
Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena,
sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää.
Tutkin Pyhän Henrikin muistopäivän ensimmäistä epistolaa Hepr. 13:7–8
bible hub -sivustolla lukemalla jakeitten selityksiä
Parallel -sivulta
Sillä on esimerkiksi
– jakeiden teksti englanniksi 43 eri versiota,
– rinnakkaisjakeita 27 (jae 7) ja 18 (jae 8) eri jakeeseen,
– kolmen selitysteoksen eli kommentaarin teksti jae 7 ja kahden kommentaarin jae 8,
– ja sana sanalta auki pantu sanaluettelo jakeitten sanoista.
https://biblehub.com/hebrews/13-7.htm
Jatkoin jakeiden Hepr. 13:7–8 tutkistelua vähän yli 30 kielellä
bible hub sivuston
useammalla kielellä antavalla sivulla Multi
Siinä on mm
– englanniksi 22 eri versiota.
– alkukielellä kreikaksi kreikkalaisin kirjaimin 14 tekstilaitoksen anti ja länsimaisin kirjaimin kahdeksan tekstilaitoksen teksti kahdella eri translitteroinnilla yhteensä 16 tekstityksenä.
– näiden lisäksi 40 muulle kielelle käännettynä.
https://biblehub.com/multi/hebrews/13-7.htm