[Jusu Vihervaara] Kirjoitin ensimmäisen blogitekstini Kotimaa24-sivustolle maaliskuussa 2011. Nyt on koittanut aika viimeiselle kirjoitukselle, jonka myötä Vihervaara hiljenee. Lopullisesti.
Blogini nimi oli alkuun ”Norsuna Enkelikaupassa”. Saavuin pyhälle maalle varovasti kuin peläten, että jokin menee rikki, jos elefanttini ahteri heilahtaa. Alkuperäinen motiivini keskusteluun osallistumiselle oli korjata keskusteluissa esiintyviä asiavirheitä koskien seksuaalivähemmistöjä. Voi pojat, että siinä riitti työtä. Aikaa myöden blogini muuttui propagandistisempaan suuntaan keskittyen lähinnä homoja koskevaan sensaatiohakuiseen uutisointiin otsikolla ”Homouutisista hyvää iltaa!”. Taiteellisuuden huipentumana taisi olla oman kuolinilmoitukseni julkaiseminen, jota jotkut pitivät mauttomana.
Olen edelleen yllättynyt siitä intohimosta, jota blogini aikanaan herätti. Kirjoituksiani on siteerattu, sekä ihaillen että tuohtuneesti, internetin muilla keskustelufoorumeilla. Dosentti Juha Ahvio on julkaissut Patmos lähetyssäätiön kotisivuilla pitkän artikkelin puhtaasti blogikirjoitukseni pohjalta siinä esitettyjä asioita ruotien. Olen siitä ylpeä. Lienee turha sanoa, että Ahvio päätyi kirjoituksessaan hyvin erilaiseen johtopäätökseen kuin minä omassani. Kommentoin Ahvion tekstiä ja hän laittoi kommenttini näkyville puolitoista vuotta myöhemmin.
Hauskin internetistä poimimani minua koskeva keskustelu koskee kuitenkin kuvaa, jota käytin blogini yhteydessä. Poimin nimittäin aikanaan eräästä vaateliike Abercrombie & Fitchin mainoksesta yhden hyvin valokuvauksellisen nuorukaisen ja Photoshopilla leikkasin mainoksesta hänen naamansa blogiini. Eipä aikaakaan kun eräällä toisella keskustelufoorumilla tiedettiin kertoa, että Vihervaara huijaa. Kuva ei esitä häntä vaan kuvassa esiintyy ”Chris B”. Vieläkin mietin, miten ihmeessä joku sai tämän selville. En nimittäin itsekään tiennyt mallipojan nimeä.
Tein aikanaan lupauksen lopettaa kirjoittamisen foorumilla siinä vaiheessa kun tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksytään. Lupausta tehdessäni koin, että on oikeudenmukaista kompensoida konservatiivien kokemaa pettymystä jollain positiivisella asialla. Ehkä olin myös kyllästynyt keskusteluun ja etsin tekosyytä päästä ulos. Yhtä kaikki eduskunta sinetöi avioliittolain muutoksen toisessa äänestyksessä, joten nyt on lupauksen lunastamisen aika.
Keskustelukulttuuri sivustolla on muuttunut vuosien varrella, enkä ole pahoillani siitä, että tiimalasista on nyt hiekka loppunut. Koen, että äänenpainot foorumilla ovat voimistuneet. Enkelikauppaan on jyrätty panssarivaunuin ja ilmatorjuntatykein. Keskustelusta on tullut viisastelevaa besserwisserismiä, oman totuuden kailottamista ja entistä suurempia loukkauksia etsivää nälvimistä. Sormella osoittelu on aivan turhaa. En todellakaan tiedä, olenko minä tartuttanut tämän muihin vai muut tartuttaneet tämän minuun. Kun katson peiliin, näen lapsellisen ja pienen ihmisen. Se harmittaa.
Moni ehkä yllättyy, kun sanon, että olen aivan tavattoman kiltti ja sydämellinen ihminen. Siis silleen oikeesti. Olen se hiljainen kympin oppilas, joka välitunnilla sai kuulla olevansa opettajien lellikki. Olen myös se, joka moralisoi teini-ikäisenä ystäväänsä alkoholin (liika)käytöstä, ei ole koskaan ollut kunnolla kännissä puhumattakaan, että olisi potenut krapulaa. Ja tähän kun vielä lisätään vankkumaton usko parisuhteeseen ja ikuiseen rakkauteen, josta vain kuolema erottaa, minustahan saisi kunnon konservatiivin. Ehkä tulen jonain päivänä kaapista ulos myös sen suhteen. Nyt tyydyn olemaan kaappikonservatiivi, joka esittää liberaalia kun se on muodikasta. Eikös se niin mene.
Kun nyt istun näppäimistön äärellä viimeistä kertaa, oloni on kovin seesteinen. Ei tee mieli riidellä abortista tai arkkipiispasta. Moinen nokittelu tuntuu niin menneeltä elämältä. Ja se tuntuu hyvältä. Pääsen muutaman vuoden päästä solmimaan avioliiton. Juridisesti parisuhteessamme mikään ei muutu, mutta hetki tulee olemaan elämäni merkittävimpiä. Myönnän, että itkin onnesta kun parlamentaarikot painoivat nappia. Kaikki se katkeruus ja kauna on poissa ja Vihervaara on vapaa etsimään sitä empaattista aikuista ihmistä, jota kehtaa katsoa peilistä. Se pilkistää jo helpotuksen alta.
Toivotan kaikille tutuille ja tuntemattomille oikein hyvää Joulua sekä mitä parhainta menestystä elämäänne! Nyt on jäähyväisten aika.
– Jusu Vihervaara –
Jusu Vihervaaran vanha Kotimaa24-blogi täällä
.
Matkaevästä Jusulle: Jumala rakastaa maailmaa
.
Kiitos Juha matkaeväistä. Tuo on minusta kaunis kappale vaikka Mårtensonin sävellyksistä Myrskyluodon Maija on suosikkini. Sen voimakkaiden ja herkkien osien kontrasti koskettaa minua.
Tuossa linkittämässäsi kappaleessa minua on aina häirinnyt se, että siinä puhutaan kurjasta maailmasta. Minusta maailma on kaunis ja siinä on paljon kaikkea hyvää.
”Se oli sen pitunen se!”, sanoi pässi kun päätä leikattiin.
Eiköhän tässä ole mielipiteet ja perustelut tulleet selviksi kummallekin osapuolelle. kiitokset kädenväännöstä ja jatketaan muilla foorumeilla. K24 maksullisuus on tervetullut asia, voi lopettaa täällä jauhamisen.
En tästä mielensäpahoittamissaitista todellakaan ala mitään kuukausimaksua maksamaan, niin masokisti en ole.
Kiitokset myös Ari sinulle. Omista ajatuksista poikkeavista mielipiteistä oppii aina jotain, jopa silloin kun ei haluaisi. En kuitenkaan lupaa, että jatkaisin kädenvääntöä muilla foorumeille. 🙂
Jusu. Olen lukenut varsinkin viime aikoina niin monta kirjoitustasi täällä, että tuntuu jo melkein kuin tuntisin sinut ”oikeasti”. Mielestäni suhteessa siihen miten paljon olet saanut – sanon nyt suoraan – sontaa niskaasi, olet säilyttänyt malttisi vähintäänkin kiitettävästi. Monta kertaa tuli mieleeni pistää jonkinlainen ”tsemppiviesti” kuumien keskustelujen väliin mutta aina jäi kirjoittamatta. Kirjoitetaan siis nyt: Kiitos panoksestasi näihin keskusteluihin ja kaikkea hyvää elämääsi! 🙂
Kiitos Pentti. Tiedän sen tunteen kun keskustelukumppaneista alkaa tulla tuttuja ja tästä foorumista tiivis yhteisö, josta poistuminen tuntuu myös haikealta.
Minua ei oikeastaan hirveästi ole häirinnyt sellainen oikein kunnon sonnan heitto. Tarkoitan siis sellaista täysin epäasiallista huutelua, jonka ylläpito todennäköisesti siivoaa pois. Ehkä jopa enemmän koen sääliä sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka sillä tavalla valitsevat toimia toisia ihmisiä kohtaan.
Kiitos kuitenkin tsempeistä ja kaikkea hyvää myös sinun elämääsi!
Luodaan nimimerkki jonka takana useampi kirjoittaja. Taataan aivopesun ympärivuorokautinen vaikutus, kolmisen vuotta jokapäiväistä (24/7) propagandaa. Siihen ei pysty kukaan yksin. Nyt kun systeemit muuttuu, päätettiin lopettaa se.
En aio hyvästellä kyseistä nimimerkkiä niinkuin sotaan lähtevää poikaa, vaan totean: Ei tule ikävä!
Rustkolkarhu jatkaa tyylilleen uskollisena. Pisteeti siitä.
Kirjoittelussani olen pyrkinyt olemaan suora ja rehellinen, mutta samalla asiallinen ja rakentava. Kenenkään hyväksyntää en ajatuksilleni kerjää.
Epäilyksesi siitä, että en olisi yksin pystynyt käymään sitä keskustelua, jonka olen täällä käynyt, imartelee minua.
Toivotan kaikkea hyvää elämääsi.
Olen tullut samaan johtopäätökseen: ympärivuorokautinen päivystys ja sangen vaihteleva tyyli huippuasiallisesta tiedottajan neutraalikielestä henkilöönkäyviin sättimisiin. Jusu lienee yhtä kuin joku Helsingin homoyhdistyksen keskustelupalstapäivystys.
Mutta sehän sopii Kotimaa yhtiön ja arkkipiispan homokampanjaan!
🙂
Jusu, olet ollut itselleni kaikista merkittävin kirjoittaja täällä. Tarkoittaen myös, tai erityisesti, sitä, että olet ollut eniten tunteita herättävä ja useimmiten on voinut ennustaa, että kirjoituksesi on täysin vastakkainen kuin oma mielipiteeni.
Kiitokset tästä ajasta, ja anteeksi kaikki ärsyyntymiseni. Vänkäämään en ole halunnut jäädä kenenkään kanssa. Juuri siksi, että en voi mennä takuuseen itsestäni. Mutta pahoittelut silti.
Kaikkea hyvää elämääsi.
Olet Sari yksi heistä, jotka ovat kirjoituksiani eniten kommentoineet. Olet myös sinnikkäästi ja seikkaperäisesti perustellut näkemyksiäsi. Se on jotain, mitä arvostan.
Ajatuksesi avioliitosta on aika kaukana siitä, miten minä sen näen ja minulla kesti aika kauan, että löysin ajatuksesi punaisen langan. Vaikka olenkin kanssasi eri mieltä, uskon silti nyt ymmärtäväni, mitä olet kirjoituksillasi tarkoittanut.
Koen, että olen matkan varrella mitätöinyt sekä sinua että näkemyksiäsi tavalla, joka ei ole ollut aikuista ja rakentavaa. Väittely on joskus turhauttanut minua ja olen reagoinut provosoituneesti. Se on tietysti huono tekosyy.
Haluan pyytää sinulta Sari anteeksi kaikkia ilkeilyjäni. Samalla toivotan sinulle oikein hyvää Joulua ja kaikkea hyvää elämääsi!
Kiitos tästä viestistäsi, Jusu 🙂
Olen myös kaiken keskustelun jälkeen ymmärtänyt ajatuksesi ja käsityksesi avioliitosta ja muustakin. Olet ollut sinnikäs ja älykäs keskustelija.
Olen todella iloinen jos voimme päättää keskustelun tähän yhteisymmärrykseen, vaikka olemme edelleen näistä asioista eri mieltä.
Tähän on hyvä päättää. 🙂
Hyvää kotimatkaa Sinulle ja puolisollesi.
Kiitos. Sitä samaa sinulle!
Jusu eiköhän me aloiteltu lähes yhtä aikaa
täällä blokiviidakossa. Anmuttu on
toisiamme väliin ritsalla ja väliin tykillä. No
kait meillä on kummallakin ollut sen verran
itsesuojeluvaistoa että on väliin painuttu
puskiin piiloon. No väliin on kyllä saanut
nauraa sydämen kyllyydestä kun Jusu veli on lohkaissut Koskelalle kunnolla. Ei ole jäänyt mitään hampaankoloon. Toivotan Jusulle hyvää joulua ja elämää.
jäänyt mitään hampaankoloon ja kumpikin on tyylillemme uskollisina kysytty. Ei olla näkemyksistämme tingitty mutta ollaan silti söilytty tulituksessa ilman isompia laastarointeja. Nökemyksemme on ollut ihan etk blaneetoulta mutta kailesta huolimatta hyvää joulua ja elämää.
Rakas Eero veljeni. Kiitos kommenteista.
Olemme varmastikin olleet kaiken aikaa eri mieltä lähes joka asiasta, mutta koen, että olemme ammuskelleet toisiamme huumoripyssyillä erittäin hyvässä hengessä. Kommenttisi ovat aina olleet hauskoja ja lämpöisiä.
Minusta huumorintaju on hieno kyky ihmisessä. Voi keskustella roisistikin eikä kenenkään tarvitse loukkaantua. Hieno piirre sinussa on se, että sinä et ole koskaan pyrkinyt loukkaamaan toista. Samaa ei voi sanoa jokaisesta kommentoijasta.
Ehkä voisin näin lopuksi myöntää sinulle Vihervaaran korkeimman nallekarhuluokan hörhökommentoijan mitalin. 🙂
Oikein hyvää Joulua Eero ja kaikkea hyvää elämääsi! Jään kaipaamaan sinua.
Sorry Jusu. Yritä saada lopusta selvää kun älypuhelimeni teki tepposen viestini lopussa….
Jep, olen kolme vuotta saanut selvää raapustuksistasi, joten kyllä tässä vielä yhden lukeminen onnistuu. 🙂
Jusu, isot kiitokset myös minulta. Panoksesi tällä palstalla on ollut erittäin merkittävä, ja olemme varmasti oppineet sinulta arvokkaita asioita. Asiallinen, perusteleva ja humoristinen kirjoitustyylisi kelpaa esimerkiksi meille kaikille.
Olen valtavan iloinen siitä, että nyt sait odottamasi syyn lopettaa kommentaattorina. Lämpimät onnittelut sinulle ja puolisollesi jo etukäteen!
Minäkin muuten itkin, kun katselin telkkarista eduskuntatalon edessä äänestyksen jälkeen riemuitsevia ihmisiä 🙂
Kiitos Risto onnitteluista ja kiitos myötäelämisestä näiden K24-vuosien aikana. Se on ollut kovin rohkaisevaa, että sinun ja kaltaistesi ansiosta keskustelu ei koskaan ole ollut yksi vastaan muut asetelmassa.
Perjantai-iltapäivä 12.12. oli kovin erikoinen. Olin ajamassa kotiin pitkin moottoritietä ja katselin täysistuntoa kännykästä. Äänestyksen jälkeen kesti hetki tajuta, kumpi kanta oli voittanut lopullisen äänestyksen, mutta kun näin kansanedustajien kättelevän ja halaavan toisiaan, ymmärsin mitä oli tapahtunut.
Samalla aivan odottamatta ja täysin yllätyksenä mulla alkoi valua kyyneleet silmistä ja puhkesin itkemään siinä keskellä moottoritietä. Se oli jotenkin epätodellinen hetki.
Mitä varten sä lähdet veks K24n sivuilta ? Kirjoittamasi kommentit ja blokit ovat olleet ok. Jää melkoinen aukko, jos lähdet veks.
Samaa mieltä! 🙁
Mulla on muutama varsinainen syy päätökselle:
(1) Eduskunta on hyväksynyt lain tasa-arvoisesta avioliitosta. Se varsinainen aihe, josta olen täällä halunnut keskustella on kaiken aikaa ollut samaa sukupuolta olevien parien siviilivihkiminen. Koen, että se keskustelu, mitä täällä jatkossa käydään, ei ole enää yhteiskunnallista vaan se on kirkon sisäistä ja koen, että minulla ei ole siihen annettavaa enkä oikeastaan halua kirkkoon kuulumattomana siihen osallistua.
(2) Yleensä sanotaan, että kirjallisessa keskustelussa pitäisi olla kasvokkain keskustelua varovaisempi, koska toinen ihminen ei näe ilmeitä ja eleitä, jolloin väärinkäsitysten vaara on suurempi. Täällä etiketti on pidemminkin se, että kun ei tarvitse sanoa asiaa naamasta naamaan, se ikäänkuin antaa luvan laukoa päin naamaa ihan mitä tahansa typeryyksiä. Se on pitkän päälle vähän kuluttavaa. En oikeastaan kaipaa sitä, että minun pitäisi olla täällä päivästä toiseen nälvittävänä ja nälvimässä.
Tietysti on ihan käytännöllisiä syitä eli jatkossa kommentoinnista pitäisi maksaa vitonen kuussa ja toisaalta eipä minulle ole edes oikeutta pitää omaa blogia täällä joten kommentointini rajoittuisi joka tapauksessa muiden ihmisten kirjoittamien blogien kommentoimiseen sekä uutisten kommentoimiseen.
Koen myös, että tälle foorumille on eduksi se, että ihmiset vaihtuvat. Olen mielestäni ollut täällä riittävän pitkään ja nyt on sopiva hetki antaa viestikapula muille.