Ja loppupäivän voi renttuilla

Ankara kunnollisuuden vaatimus vainoaa tämän ajan ihmistä. Olemme vapautuneet monista isien perinnäissäännöistä, hyödyllisistä ja hyödyttömistä, mutta uusia sääntöjä on tullut kosolti tilalle. Pitää olla monella tavalla kunnon ihminen.

Pitää urheilla, harrastaa kuntoliikuntaa tai ainakin hyötyliikuntaa. Tässä kontekstissa (erityisesti teologien suosima sivistyssana) viimeksi mainittu liikuntamuoto tosin on vähän säälittävä ilmiö, mutta hätätilassa sekin välttää.

Pitää syödä terveellisesti ja noudattaa mieluusti jotain kummallista diettiä. Tämän vaatimuksen samoin kuin liikuntavelvoitteen taustalla on pyrkimys vähentää tulevia terveydenhuolto- ja sairaanhoitokustannuksia. Sivutuotteena saamme jo nyt hyvinvointia ja terveyttä – ja stressiä.

Huushollikin pitäisi konmarittaa, pelkistää ja typistää. Naureskelemme sota-ajat eläneiden sukupolvien vimmalle säästää kaikkea mahdollista. Kun sota nyt riehuu lähellä Euroopassa ja monet siellä elävät raunioissa, olen alkanut epäillä, onko sittenkään viisasta kyörätä jäteasemalle kaikki, mitä ei juuri tällä hetkellä tarvitse.

Kummallista, että kulttuurista ja lukemisesta tai vaikkapa politiikan seuraamisesta ei ole noussut samanlaista velvollisuutta. Puutteen korjaa osittain velvollisuus aktiivisesti seurata huutamalla juonnettuja, hauskaksi tarkoitettuja tv:n viihdeohjelmia. Pitää tietää, mistä puhutaan.

Luontoa pitää säästää kompostoimalla ja kierrättämällä, kohtuullistamalla kulutusta ja välttämällä suoranaista saastuttamista. Luontovelvoitteet varmasti ovat meille hyväksi, mutta nekin aiheuttavat päänvaivaa mm. silloin, kun pitää autolla ajaa liikuntavelvoitetta täyttämään. Elämä on ristiriitaista.

En ole eläkkeelle jäätyäni oikein ollut aamuihminen. Siitä huolimatta erikoisen hyviä ovat ne päivät, jolloin heti aamusta kiiruhdan seniorijumppaan tai lähden Perheenpään kanssa kävelylenkille. Ne aamut ovat mukavia, mutta varsinainen juttu on kyllä sen jälkeen koittava ihana vapaus. Loppupäivän voi silloin hyvällä omallatunnolla renttuilla! Mitä pitemmäksi loppupäivä jää, sen parempi.

Tässä kontekstissa (erityisesti teologien suosima sivistyssana) renttuilu tarkoittaa sitä, että voi hyvillä mielin kyhjöttää sisätiloissa ja särpiä kahvia. Kahvileipää kuitenkin vain poikkeustapauksissa (vrt. toinen kappale alusta). Kesällä vaihtoehtona on mukava tuoli kuistilla. Voi uppoutua lukemiseen, kirjoittelemiseen, käsitöiden tekemiseen , palapelin kokoamiseen, television töllöttämiseen tai vaikka tarpeettomien tavaroiden tarpeettomaan järjestelyyn. Sanalla sanoen: voi renttuilla.

  1. Tämä on minusta ilahduttava uutinen siinä mielessä, että 20 vuotta sitten kristillisessä mediassa tämä olisi uutisoitu otsikolla ”homojärjestö osallistuu koululaisille järjestettävään parisuhdetapahtumaan”. Ja tätä olisi seurannut kiivas keskustelu siitä, kuinka luonnottomia samaa sukupuolta olevien seurustelusuhteet ovat.

    Tänä päivänä otsikkoon pääsee (ääri)konservatiivinen kristillinen järjestö ja kirjoituksen rivien välistä on luettavissa, että varsinainen uutisoitava aihe on se, että LOVE otettiin mukaan messuille vaikka sillä onkin tämä kummallinen ajatus, että seksi kuuluu vasta avioliittoon.

    Tämä suomalaisten asenteiden ja arvomaailman muutos on isompi kuin ihan äkkiä huomaammekaan.

    • Jos luet liberaalia mediaa, niin varmasti liberaalit esitellään hienoina ”uudistuksien tekijöinä” ja ”rohkeina tabuja” murtavina edelläkävijöinä, mutta jos lukisit vaikka Seurakuntalaista tai Uusi tie -lehtejä, niin näitä ääriliberaaleja radikaaleja ei estellä suinkaan niin suopeassa valossa, vaan paremminkin ne paljastuvat susiksi lammaslauman keskellä.

      Voin vain kuvitella, kun nuorille esitellä erilaisia pariutumismuotoja ja seksuaalisia perverssioita, että kuinka sekaisin heidän seksuaalisuutensa meneekään tällaisille messuilla, joissa monet nuoret tulevat ahdistuneiksi, koska heillä ei ole liutaa irtosuhteita ja heitä ei ole vielä ”korkattu”.

      Mutta koska keskimäärin media on suomalaisia paljon liberaalimpi (valtaosa toimittajasti on Vihreiden kannattajia) ja Kotimaa edustaa sitä terävintä liberaaleinta kärkeä, jossa sanoja ei säästellä herätysliikkeiden tai kristittyjen kohdalla, niin sinällään on jopa ihmeellistä että otsikkoon nostetaan tämä aikaisemmin mediassa arvosteltu järjestö ja heidän kauhistuttava sanomansa, että lasten ei tarvitse korkata itseänsä ennen kuin avioliitossa, on nostettu esille, vaikka olisi voitu nostaa SETAn järjestöt tai se värikirjo, jolla nuorien aivojapestään näissä tapahtumissa.

  2. Tosi Rakkaus Odottaa- toimintapisteellä esimerkiksi itsetyydytystä pohtiva kahdeksasluokkalainen koululainen voi tutustua sellaiseen materiaaliin, jonka mukaan itsetyydytys on syntiä. Tosi Rakkaus Odottaa-opetuksen mukaan itsetyydytyksessä ongelmallista on muun muassa se, että siihen liittyy seksuaalifantasioita. Niiden alueella langetaan todennäköisesti syntiin. Itsetyydytystä voikin olla kokonaan harrastamatta ja siitä pidättäytyminen ei tuota vahinkoa. Tosi Rakkaus odottaa-materiaalissa tuetaan itsetyydytyksen kanssa kipuilevaa nuorta seuraavasti: ”synti on tietysti vakava juttu, mutta itsetyydytystä on turha nostaa muita vakavammaksi synniksi”. Paras apu itsetyydytyksestä vapautumiseen tulee ”ylhäältä” eli Jumalalta. Vain Jumalan rakkaus voi parantaa niitä haavoja, joiden lääkitsemiseen on itsetyydytystä käyttänyt.

    Tosi Rakkaus Odottaa-materiaalissa on paljon opetusta jonka tarkoituksena on motivoida nuorta pidättäytymään seksistä ennen avioliittoa. Opetuksen mukaan hyvä nyrkkisääntö on pidättäytyä kaikesta sellaisesta seksuaalissävytteisestä hyväilyistä jne. oman tyttö-tai poikakaverin kanssa, jota ei voisi tehdä julkisesti. Yksi syy pidättäytymiseen on muun muassa se, että aiemmat seksikokemukset voivat herättää mustasukkaisuutta tulevassa aviopuolisossa. Vaimon/aviomiehen voi olla hankala päästä yli siitä, jos puolisolla on ollut aiempia seksikokemuksia menneisyydessään. Olennaisin syy pidättäytymiseen on kuitenkin se, että kaikki seksi ennen avioliittoa ja sen ulkopuolella on Jumalan tahdon vastaista.

    Tosi Rakkaus Odottaa-materiaalin mukaan seksi kuuluu vain miehen ja naisen väliseen avioliittoon. Seksi seurustelusuhteessa, avoliitossa, ja samaa sukupuolta olevien parisuhteet, ovat väärin.

    Miten tällainen opetus on linjassa koulun antaman terveystiedon, seksuaalikasvatuksen ja eettisen kasvatuksen kanssa, tai tukee sitä?

    Jos kahdeksasluokkalaisen heteroseksuaaliset vanhemmat esimerkiksi sattuvat elämään avoliitossa niin kahdeksasluokkalainen saa Tosi Rakkaus odottaa-toimintapisteellä tietoa myös koskien vanhempiensa parisuhdetta: vanhemmat elävät synnissä. Entä jos koululainen elää sateenkaariperheessä?

    • Sari: Jumalan tahdossa eläminen antaa meille kaiken mitä tarvitsemme. Himojen tyydyttäminen ja niiden ruokkiminen luo ennenpitkää perversiokultteja, kuten historia opettaa.

    • Se on tietysti yksilöllistä, kuinka helposti elämä lähtee lapasesta kultakin. Itse olen runkannut arviolta 30 vuotta ja toistaiseksi olen onnistunut välttämättään perversiokultit, mitä ikinä ne sitten ovatkin.

    • Ihmisen pitää hakea perversioille hyväksyntä esim. Avioliiton kautta. Tämä on jo tätä päivää. Perversioiden harjoittamimen ei riitä.

    • LOVE-messut järjestetään Espoon Valtuustotalolla 25. ja 26. maaliskuuta.

      Sari, kävitkö jo messuilla, kun kerroit noin yksityiskohtaisesti asiaa?

      Eikös ole vain hyvä, että messuilla on esillä näkemyksiä laidasta laitaan? Näin jokainen voi peilata omia mielipiteitään eri osastojen tuoman annin perusteella. Mielestäni monipuolinen tarjonta osoittaa aitoa suvaitsevaisuutta.

  3. Salme Kaikusalo,

    Sanot, että on vain hyvä, että messuilla on esillä näkemyksiä laidasta laitaan. Näin jokainen voi peilata omia mielipitetään eri osastojen tuoman annin perusteella.

    Ongelma on kuitenkin se, että messut on tarkoitettu kahdeksasluokkalaisille (14-15v.) nuorille. He ovat herkässä iässä ja vasta tutustumassa omaan, heräävään ja hämmentävään seksuaalisuuteensa, sekä vasta muodostamassa käsityksiään seksuaalisuudesta ja parisuhteista, sekä moraalista ja etiikasta näihin asioihin liittyen.

    • Sari,
      voisitko tarkentaa, minkä mukana olevan ryhmän (Väestöliitto, Tyttöjen talo, HIV-tukikeskus, Seta sekä Tosi Rakkaus Odottaa) taholta olisi vaarana että lapsille tapahtuisi jotain pahaa koskien mainintaasi: ”He ovat herkässä iässä ja vasta tutustumassa omaan, heräävään ja hämmentävään seksuaalisuuteensa, sekä vasta muodostamassa käsityksiään seksuaalisuudesta ja parisuhteista, sekä moraalista ja etiikasta näihin asioihin liittyen.”?

      Esillähän on monenkirjavaa etiikkaa ja moraalia.

  4. Salme,
    minusta TRO ei edusta peruskoulun seksuaali-ja terveyskasvatuksen tavoitteita, vaan on ristiriidassa niiden kanssa. Tämän takia peruskoulun ei pitäisi tarjota TRO:ta yhtenä asiallisena tiedontuottaja-tahona nuorelle, joka haluaa saada luotettavaa tietoa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. TRO voi vaarantaa nuoren seksuaaliterveyden, esim. jos hän ottaa tämän opetuksen vakavasti (näinkin voi käydä), ja alkaa tuntea syyllisyyttä esimerkiksi itsetyydytyksestä, seksuaalifantasioistaan tai homoseksuaalisuudestaan.

    • Sari, ehkäpä mainitsemaasi vaaraa ei kuitenkaan ole koska uutinen toteaa ”Tosi Rakkaus Odottaa on mukana messuilla jo neljättä kertaa. Tynellin mukaan hyvinkin erilaiset toimijat eivät ole herättäneet ristiriitoja messuilla.”

      Tarkoitus kai on, että nuoret saavat monipuolisen näkemyksen seksuaalisuuteen ja voivat sitten itse pohtia mielessään tai ryhmissä messujen herättämiä ajatuksia.

  5. Salme,

    En olisi tuosta niinkään varma. 14-15-vuotiaat nuoret eivät välttämättä tuo esiin (messutilanteessa) ristiriitaisia ajatuksiaan tai hämmennyksiään. Eiköhän ne mahdolliset kipuilut ja syyllisyydet koeta useinkin omassa yksityisyydessä. Ainakin tuossa iässä jossa varsinkaan ujoimmat nuoret eivät rohkene juurikaan puhua näistä asioista

    • Niin, ehkäpä näitä messuja järjestetään juuri siksi, että nuoret saavat tietoa eikä tarvitse yksin pohtia asioita. Uskoisin, että messujen annista voidaan keskustella koulussa yhdessä vaikkapa tervystiedon tunnilla.

  6. Jumala loi miehen ja naisen toinen toisilleen ,homous ,lespous on luonnotonta sexuaalisuutta.Parannus pitää tehä jos mielii päästä taivaaseen ,ja hylätä luonnoton elämä.Itse ratkaisemme otammeko Jeesuksen vapahtajaksi tai sitte ei,olen kokenut elämäni turvalliseksi uskossa ollessani.Ei Jumalan sana ole muuttunut miksikään löperö humanistiseksi pöperöksi.Kaikkia ihmisiä koskee se ,tulla Jeesuksen tykö Hän antaa voiman tulla uskovaiseksi.Mä oon ollut mukana kun homo vapautui kun tuli uskoon ,kuolemaansa asti säilyi Jeesuksen omana.Jeesuksen veri ,armo riittää taivaaseen saakka .On hyvä levätä Hänessä ,kokea puhdasomatunto.Tivotan siunausta.

  7. Miksi tämmöiset äärilaidat kuten TRO:n annetaan tulla kuvioihin. Koulumaailmassa lasten ja nuorten 7-17-vuotiaiden kanssa kun työskentelen huomaan: Mitä enemän seksuaalisuudesta ja juuri tuon TRO:n tapaisia lippulappuja jaetaan sitä enemän kiinnostus sinne puoleen herää. TRO:n toiminta on kuin heittelisi bensaa nuotioon.

    Kiitän Jumalaani, että on vielä maalaisjärjellä toimivia kristillisiä järjestöjä, jotka eivät ole tuon TRO:n kanssa missään tekemisissä. Järkevästi voidaan asioista keskustella eikä tuollaisella TRO:n tapaisella populismilla.

    • Tarkoitatko Albert, että TRO saa nuoret kiinnostumaan mahdollisuudesta odottaa sitä oikeaa ennenkuin he ryhtyvät seksikokeiluihin? Eikös tuo ole vain hyvä asia? Nuoret välttyvät monelta traumaattiselta kokemukselta ja jopa seksitaudeilta, jotka ovat usein seurauksia liian nuorena aloitetusta seksielämästä.

      Kouluissahan jaetaan kondomeja oppilaille. Vaikuttaako käteen annettu kondomi nuoressa halua kokeilla sitä käytännön puuhassa vai onko kondomin antaminen vain symbolinen ele?

  8. Tarkoitan että TRO saa monet kiinnostumaan seksistä. -Ihan samalla tavalla kuin kondomin käteenjakelu.

    Eikö terveystiedon ja biologian seksuaalisuus opetukset riitä.

    Suosittelen:

    – Mene Salme kirjastoon kysymään kirjastosta, mitä kirjoja nuoret lainaavat ja kysy se kun TRO-lehtisiä on jaettu.

    – Kysy myös mitä nuoret ovat itse mieltä kampanjasta.

    Olen hämmästynyt TRO-kampanjan lakihenkisyydestä. Ketä sellainen palvelee?

    Ei pidä pienen holtittoman nuorisomäärän takia ruveta mesuailemaan, valtaosa nuorista osaa kyllä pitää huolen seksistään.

    Käsi sydämellä ken vastakkoon, mutta ainakin minusta on sangen perverssiä tunkea niitä lippulappua ja vaatia vielä vastalippu. Mitä tämmöinen palvelee. Minusta seksuaalisuus ja seksuaaliset tapahtumat ovat jokaisen omaa reviiriä eikä siellä tapahtuvaa tarvitse lähteä nuuskimaan.

    Uskon siihen, että Tosi Rakkaus Odottaa:
    siksi tahdon – Jumalan armon avulla –
    sitoutua tästä päivästä lähtien siihen,
    että sukupuoliyhteys kuuluu yksinomaan
    avioliittoon. Tämän lupauksen annan
    Jumalalle, itselleni, tulevalle puolisolleni
    ja tuleville lapsilleni.”
    Pvm: _____.______.199___
    Nimi: ______________________________

    Tämmöinen lupaus on aika rankka, luvata Jumalalle jotain, kuinka syntiin langennut ihminen voi jotain lupailla Jumalalle? Kuinka hän voi pitää lupauksensa? Tiedämme hyvin, että lupausten rikkomisista voi tulla pitkäänkin kestävä syyllisys ja oletan vielä jos Jumalalle jotain lupaa ja rikkoo siitä voi tulla vielä pitkät sielunhoidolliset prosessit.

    Voin todeta, että maallikkosielunhoitajana olen kuunnellut nuoria jotka ovat mm tuon TRO lupauksen rikkoneet ja ovat kokeneet pitkäänkin syyllisyyttä. Samoin tiedän alkoholisteja jotka ovat Jumalalle luvanneet, mutta ovat sortuneet ja kokevat syyllisyyttä. Niin miksi tämmöisiä kuormituksia laitetaan.

    Tietenkin tuo sopii jollekin sellaiselle joka tekee itselleen tikapuita taivaaseen, että nyt on puhtaampi kun on lippulappu plakkarissa, että varmasti olen parempi ja puhtaampi kuin tuo jolla sitä ei ole. Sitähän se osaltaan tietysti on. Oman kehun ja omavanhurskauden nostamista ylitse muiden.

Pirjo Pyhäjärvi
Pirjo Pyhäjärvi
Kotipaikka Rovaniemi. Eläkkeellä oleva riviseurakuntalainen. Entinen kirkkovaltuutettu ja kirkolliskokousedustaja. Työura hallinto-oikeudessa esittelijänä, tuomarina ja ylituomarina. Harrastuksena monivuotiset kukat, kompostointi ja kirjat, muun muassa.

Ankara kunnollisuuden vaatimus vainoaa tämän ajan ihmistä. Olemme vapautuneet monista isien perinnäissäännöistä, hyödyllisistä ja hyödyttömistä, mutta uusia sääntöjä on tullut kosolti tilalle. Pitää olla monella tavalla kunnon ihminen.

Pitää urheilla, harrastaa kuntoliikuntaa tai ainakin hyötyliikuntaa. Tässä kontekstissa (erityisesti teologien suosima sivistyssana) viimeksi mainittu liikuntamuoto tosin on vähän säälittävä ilmiö, mutta hätätilassa sekin välttää.

Pitää syödä terveellisesti ja noudattaa mieluusti jotain kummallista diettiä. Tämän vaatimuksen samoin kuin liikuntavelvoitteen taustalla on pyrkimys vähentää tulevia terveydenhuolto- ja sairaanhoitokustannuksia. Sivutuotteena saamme jo nyt hyvinvointia ja terveyttä – ja stressiä.

Huushollikin pitäisi konmarittaa, pelkistää ja typistää. Naureskelemme sota-ajat eläneiden sukupolvien vimmalle säästää kaikkea mahdollista. Kun sota nyt riehuu lähellä Euroopassa ja monet siellä elävät raunioissa, olen alkanut epäillä, onko sittenkään viisasta kyörätä jäteasemalle kaikki, mitä ei juuri tällä hetkellä tarvitse.

Kummallista, että kulttuurista ja lukemisesta tai vaikkapa politiikan seuraamisesta ei ole noussut samanlaista velvollisuutta. Puutteen korjaa osittain velvollisuus aktiivisesti seurata huutamalla juonnettuja, hauskaksi tarkoitettuja tv:n viihdeohjelmia. Pitää tietää, mistä puhutaan.

Luontoa pitää säästää kompostoimalla ja kierrättämällä, kohtuullistamalla kulutusta ja välttämällä suoranaista saastuttamista. Luontovelvoitteet varmasti ovat meille hyväksi, mutta nekin aiheuttavat päänvaivaa mm. silloin, kun pitää autolla ajaa liikuntavelvoitetta täyttämään. Elämä on ristiriitaista.

En ole eläkkeelle jäätyäni oikein ollut aamuihminen. Siitä huolimatta erikoisen hyviä ovat ne päivät, jolloin heti aamusta kiiruhdan seniorijumppaan tai lähden Perheenpään kanssa kävelylenkille. Ne aamut ovat mukavia, mutta varsinainen juttu on kyllä sen jälkeen koittava ihana vapaus. Loppupäivän voi silloin hyvällä omallatunnolla renttuilla! Mitä pitemmäksi loppupäivä jää, sen parempi.

Tässä kontekstissa (erityisesti teologien suosima sivistyssana) renttuilu tarkoittaa sitä, että voi hyvillä mielin kyhjöttää sisätiloissa ja särpiä kahvia. Kahvileipää kuitenkin vain poikkeustapauksissa (vrt. toinen kappale alusta). Kesällä vaihtoehtona on mukava tuoli kuistilla. Voi uppoutua lukemiseen, kirjoittelemiseen, käsitöiden tekemiseen , palapelin kokoamiseen, television töllöttämiseen tai vaikka tarpeettomien tavaroiden tarpeettomaan järjestelyyn. Sanalla sanoen: voi renttuilla.