Lainasin "Kahtiajako"-blogini kommentissa maineikasta, vast'ikään edesmennyttä suomalaista eksegeettiä Heikki Räisästä - hänen käsitystään siitä, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen. Tästä tuli mieleeni Jumalan jakama informaatio itsestään, sen heikkoudet, jälkeenjääneisyys ja epäselvyys. Tarvitaanko Raamatun oikein tulkitsemiseksi todellakin korkeasti oppineita eksegetiikan professoreita? Onko Raamatun sanoma sama pienessä harmaassa mökissään asuvalle mummolle - joka uskoo rakkaan mustakantisen kirjansa joka ikisen sanan olevan totisinta totta, pilkulleen ja sananmukaisesti - kuin yliopiston professorille, korkeasti oppineelle teologian tohtorille?

Ajattelin pistää aiheesta ajatuksiani "paperille", kun Rauli Toivonenkin vielä kirjoitti eräässä kommentissaan: "Tuossa aiemmin joku lainasi suomalaista huippueksegeettiä Heikki Raisästä. Aika monelle hänen tutkimustuloksensa eivät sitten kuitenkaan kelpaa, joten etsitään sitten joku toinen ammattiselittäjä. Jokainen varmasti löytää sellaisen itselleen sopivan selittäjän, hengellisen kotimiehen.

Noinkohan epäselvästi Luojamme meille tahtonsa on ilmaissut? Esimerkiksi tässä helvettikysymyksessä."

Jumala on kristinuskon käsityksen mukaan antanut tietoa itsestään kahdella tavalla, yleisenä ilmoituksena ja erityisenä ilmoituksena. Yleisen ilmoituksen piiriin luettaneen ihmisen vaistonvarainen aavistus Jumalan olemassaolosta, luonnon tapahtumat sekä kansakuntien ja ihmisten kohtalot.

Tällainen yleisilmoitus ei kuitenkaan vakuuta ainakaan minua. En pysty löytämään minkäänlaista Jumalaa vaistonvaraisesti, enkä löydä vakuuttavaa näyttöä Hänen toiminnastaan enempää luonnosta kuin ihmiskunnan värikkäitten vaiheitten ohjailutyössäkään. Mielestäni uskontojen synnyn ja voiman selittää ihmisten potema jumalankaipuu ja se, että ennen tieteen keksimistä, kun ihminen oli kuitenkin jo oppinut ajattelemaan, on jollain tavalla pitänyt yrittää ymmärtää ja selittää itselleen sekä lajitovereille, mikä voima tätä Tellusta pyörittää ja mikä on kaiken ympärillä olevan saanut aikaan.

Vanhassa testamentissa kerrotaan, että Jumala kuvaa itseään Moosekselle: ”Minä olen se, joka minä olen.” Tuo määritelmä ei tainnut kuitenkaan selventää Jumalan kuvaa enempää Moosekselle kuin jälkipolvillekaan. Taisi Jumala ajatella, että turha noille tolloille on mitään itsestäni kertoa, eivät ne ymmärrä kuitenkaan. Tyhmät luotuni.

Erityisen ilmoituksen mukaan Jumala lähetti poikansa pallon pinnalle ihmisenä, kertomaan ihmisille olemassaolostaan. Ajatus on ihan järkeenkäypä, kun Jumala näin Jeesuksen välityksellä saattoi antaa tietoa itsestään ja ohjeita siitä miten meidän tulisi Hänen toiveittensa mukaan elää. Monenlaisia ihmetyksen aiheita nousee kuitenkin mieleeni tavasta, jolla Jumala hoisi tämän informaation. Miksi hän lähetti pokansa sanansaattajana vain kerran ja miksi juuri 2000 vuotta sitten? Jos ihmiskunta oli Jumalan mielestä vasta silloin ensimmäisen kerran riittävän kypsä vastaanottamaan Hänen informaationsa, miksi Hän jätti erityisinformaationsa vain tähän yhteen ja ainokaiseen kertaan, eikä antanut myöhemminkään minkäänlaista lisäinfoa?

Ennen Jeesuksen täällä vierailua oli Telluksella elänyt ja kuollut – kuka tietää – kymmeniä tuhansia, satoja tuhansia tai miljoonia sukupolvia, jotka jäivät siis ilman Jumalan erityisilmoitusta, evankeliumia ja pelastusta?

Entäs, jos Jeesus olisikin syntynyt meidän aikanamme. Tieto Hänestä ja hänen sanomastaan olisi levinnyt nykyaikaisen tiedotusteknologian, taivaskanavien ja internetin kautta kaikkialle maailmaan hetkessä ja hänen esiintymisensä olisi voitu tallentaa tuleville sukupolville täsmälleen ja yksiselitteisesti, juuri niin kuin se on tapahtunut. Ei olisi jäänyt kenellekään minkäänsorttista epäselvyyttä siitä, mistä on kysymys.Olisi kannattanut Jumalankin lykätä Jeesuksen vierailua meidän ”maalaisten” pariin vielä vaivaisilla parilla tuhannella vuodella, niin ei olisi tarvinnut nykypolvien yrittää tulkita sattumalta löydettyjä ikivanhoja kivitauluja ja pergamentinpalasia saadakseen edes jotain tolkkua Kaikkivaltiaasta.

Jossain on tietääkseni sanottu, ettei Jumalakaan pysty toimimaan luomiensa luonnonlakien vastaisesti. Mitenköhän tämäkin pitäisi ymmärtää, kun jo Jeesuksen syntymä ja ylösnousemus ovat luonnonlakien vastaisia ja Raamatussa kerrotaan Jeesuksen toimineen luonnonlakien vastaisesti useita kertoja. Miksei Jumala voisi tehdä toistamiseen samaa temppua. Jos Jeesus eläisi ja toimisi tämän päivän maailmassa ja tekisi dokumentoidusti ihmetekojaan kaikki uskoisivat Häneen välittömästi (mikä lienee myös Jumalan tahto). Ei Jumalan tarvitsisi välttämättä edes rikkoa luonnonlakeja, Hän voisi ihan hyvin halutessaan antaa tietoa itsestään luonnonlakien puitteissakin. Miksi Hän ei tee sitä?

”Deus absconditus, Salattu Jumala” on pelkkä toteamus. Se ei selitä yhtään mitään, eikä tyydytä etsivää ihmistä.

Miksi Jeesuksen jakama informaatio meni niin huonosti perille hänen omana aikanaankin? Hänen opetuksensa tavoitti lähinnä köyhän ja valistumattoman kansanosan. Hän ei pystynyt tai halunnut vakuuttaa aikansa juutalaista sivistyneistöä tai roomalaisia vallanpitäjiä siitä, että on Jumalan poika. Miksi? Jeesuksen puheista saa sellaisen käsityksen, että hän antoi tahallaan epäselvää informaatiota. Jopa Hänen opetuslapsensa eivät aina ymmärtäneet Hänen sanomaansa, eikä Hän edes halunnut ulkopuolisten ymmärtävän kaikkea mitä puhui. Miksi? Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesus sanoi: ”Tämän minä olen puhunut teille kuvauksilla; mutta tulee aika, jolloin en puhu kuvauksilla, vaan avoimesti julistan teille sanomaa Isästä.” Avointa ja selkeää julistusta ei ole ainakaan vielä tähän päivään mennessä kuulunut. Ei liene kohtuutonta suuresti ihmetellä miksi tilanne on tällainen?

Satojen vuosien ajan on selvitelty tutkijoiden toimesta ”pyhien tekstien” alkuperää ja sisältöä. Töitä tuntuu riittävän tällä rintamalla loputtomiin. Samalla Jumalan sanotaan tarkkailevan jokaikisen ihmisen jokaikistä mielenliikahdusta ja tekoa. Hän siis ilmeisesti seuraa myös raamatun- ja kieltentutkijoiden aherrusta kivenkappaleiden ja pergamentinpalasten parissa ja näkee, että joku on menossa metsään, että pöpelikkö raikaa ja joku toinen taas on oikeammilla jäljillä.

Sanotaan, että Jumala rakastaa ja välittää ihmisistä, haluaa antaa tietoa itsestään ja lähetti poikansa opettamaan ja antamaan henkensä ihmisten puolesta. Miksi Hän sitten piruilee ja leikkii kuurupiiloa rakkaitten luotujensa kanssa, eikä anna oikeaa ja selvää tietoa olemassaolostaan?

Jumalan jakama luokattoman huono informaatio on syy siihen, miksi minä en pysty uskomaan minkäänlaisiin jumaliin. Se olisi älyllistä epärehellisyyttä itseäni kohtaan. Ne, jotka väittävät saaneensa tietoa riittävästi, pettävät itseään. Ainoa johtopäätös mihin voin omalta kohdaltani päätyä on se, että kun kunnollista tietoa ei ole mistään tullut, ei ole tiedon antajaakaan.