Iloa ja turvaa

Evankeliumi on iloinen sanoma:  Jeesus elää.

Valokuva messusta 9.4.2006 Yaoundessa Kamerunissa

 

Aikoinaan pääsiäistä on vietetty kokonainen viikko. Ylösnousemuksen riemullinen sanoma on niin valtava, että sitä juhlittiin pitkään.  Vietämme  pääsiäisviikkoa eli valkoista viikkoa pääsiäisestä 4.4.2021 alkaen valkoiseen sunnuntaihin 11.4.2021 asti.  Nimi valkoinen viikko on syntynyt aikana, jolloin pääsiäisen vastaisena yönä kastettiin väkeä kylittäin ja ihmiset kantoivat valkoista  kastepukuaan aina valkoiseen lauantaihin asti.  Parhaina aikoina saattoi katu tai kylän raitti olla täynnään valkopukuisia ihmisiä, joten nimen synty oli luonnollista.

Nykyisin meidän kalenterissamme pääsiäinen on lyhennetty  kahden päivän pituiseksi, mutta käsikirjassa annetaan tekstit koko viikon aikana pidettäville hartauksille.

MAANANTAI 5.4.2021

2. pääsiäispäivä

Ylösnousseen kohtaaminen

Ensimmäinen lukukappale : Ps. 73:23–28

Toisen pääsiäispäivän Vanhan testamentin teksti on syvällinen.   Se on taitavan oppineen laatima teos, jossa Vanhan testamentin hurskauden jaloimmat näköalat saavat ilmauksensa.  Professori Antti Filemon Puukko puhuu pyyteettömästä uskosta Jumalaan ja hänen johtoonsa. Näin runossa löytyy elämälle kallio, joka ei horju. Kun ihminen on tietoinen siitä, että saa olla Jumalaa lähellä, ei hän mistään muusta välitä maan päällä eikä taivaassa.

"Tässä luovuttamattomassa uskossa Jumala-yhteyteen VT:n hurskaus saa korkeimman, puhtaimman ilmauksensa, ja siinä on jotakin ajatonta ja aina yhtä pätevää." 

Psalmissa asetetaan vastakkain Jumalaan luottava ja Jumalasta luopunut jumalaton.  Tässä se seuraa jo muinaista egyptiläistä runouden mallia, mutta se julistaa Pyhän kansan uskoa elävään Jumalaan, joka hallitsee koko maailmankaikkeutta.

Vaikka jumalattomalla näyttääkin ulkonaisesti kaikki menevän hyvin, niin silti Jumalaan turvautuvalla on suurempi ja lujempi turva elämänsä perustana. Jumala on hänelle kaikki kaikessa.  Jumala yksinään ja hänen huolenpitonsa on merkittävämpää kuin kaikki ulkonainen loisto ja prameus.  Usko Jumalaan ei ole välikappale jonkun muun tavoitteen saamiseksi, vaan sisältää koko elämän perustavan tarkoituksen ja päämäärän. Tätä voidaan verrata vaikkapa myöhempään roomalaisen Senecan ajatukseen, että todellinen hyve ei ole vain apuneuvo, jonkun toisen tavoitteen saamiseksi, vaan se itsessään on kaiken hyvään pyrkimyksen varsinainen tavoite.

Psalmi on hyvin realistinen siinäkin suhteessa, että siinä otetaan elämän  vaivat ja vastoinkäymisetkin todesta. Niitä ei kielletä, vaan kaikkien  ahdistustenkin keskellä Jumala yksin saa kunnian ja kiitoksen. Psalmi käsittelee samoja kärsimykseen liittyviä kysymyksiä kuin Jobin kirjakin.  Jobin kirjahan pyrkii osoittamaan, että kaikkea ei voida tämän elämän aikana selittää, koska jokainen selitys jää vajavaiseksi silloin, kun puhutaan todella suurista elämän tuskaa tuottavista kipukohdista.  Näin myös psalmimme koskettelee noita ongelmia ja mikä tärkeintä, kaiken keskellä apua haetaan Jumalan luota.

Vaikka ruumiini ja sieluni nääntyy,
Jumala on kallioni, minun osani iankaikkisesti.

 

Psalmissa näkyy myös muinaisten kanaanilaisen runouden mallien käyttö elävän Jumalan uskon julistamiseksi.  Näiden muinaisten runojen valossa voidaan huomata, että psalmimme julistaa tämän elämän jälkeistä elämää tulevan maailmanajan  koittaessa. Tämä tulevaisuuden näky ei ole Jumalan kansasta irrallaan olevaa, vaan se ankkuroituu hyvin voimakkaasti Jumalan todelliseen läsnäoloon pyhäkön liturgiassa.  Jumalan kohtaaminen on kaiken keskeisintä ja kaiken hyvyyden täyttymys.

Jumalan läheisyys pyhässä liturgiassa saa lopullisen täyttymyksensä ylösnousemuksen ihmeessä. Silloin Jumalan kohtaaminen muuttuu uskosta näkemiseen ja tämän vajavaisen maailmanajan todellisuudesta Jumalan antamaan täydellisyyteen.

Pääsiäisviikon suuri sanoma on Jumalan valmistamassa tulevaisuuden näköalassa. Jeesus nousi kuolleista ja toi esille elämän ja ylösnousemuksen.  Voittonsa hän toi esille näyttäytymällä seuraajilleen. Näin muutamaa päivää aikaisempien kokemusten lannistamista  opetuslapsista tuli uuden toivon ja uuden rohkeuden täyttämiä ylösnousemuksen todistajia. Tämä evankeliumin julistus menee  alati eteenpäin. Vielä meidänkin aikanamme koko maailman laajuisesti kirkko kasvaa ja uusia ihmisiä otetaan Kristuksen omien yhteyteen,  Kristuksen armosta elävien joukkoon.

Mekin saamme vapautuneesti julistaa Jumalan suuria tekoja koko ihmiskunnan hyväksi, uskoa ja toivoa luoden. Tulevaisuus on Jumalan käsissä ja siksi emme pelkää, vaan katsomme avoimin mielin eteenpäin.  Ylösnoussut Kristus on kanssamme jokaisena päivänä, jokaisena hetkenä. Hänen kanssaan saamme kulkea käsi kädessä.

Tässä toisen pääsiäispäivän ensimmäinen lukukappale

Ps. 73:23–28

Minä saan aina olla luonasi,
sinä pidät kädestäni kiinni.
Sinä johdatat minua tahtosi mukaan,
ja viimein sinä nostat minut kunniaan.
Taivaassa minulla on sinut,
sinä olet ainoa turvani maan päällä.
Vaikka ruumiini ja sieluni nääntyy,
Jumala on kallioni, minun osani iankaikkisesti.
Ne, jotka luopuvat sinusta, menehtyvät.
Sinä tuhoat kaikki, jotka pettävät sinut.
Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa,
minä turvaan Herraan, Jumalaani,
ja kerron kaikista hänen teoistaan.

5 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Toisen pääsiäispäivän aihetta esitellään ja testit näytetään tässä

    https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/maanantai-5-4-2021/

    Temat för Annandag påsk presenteras och texterna förevisas här

    https://www.kyrkoarskalendern.fi/kalendar-dag/mandag-5-4-2021/

    Pohjoissaamen kielellä tekstit näytetään sivulla 262 tässä osoitteessa

    http://kyrkohandboken.fi/psaam/evkirjapsaame.pdf

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Kiitos blogistasi ja siunattua pääsiäistä Matias!

    Tyhjän haudan sanoma: Hän ei ole enää täällä!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Juutalaiset elävät ihan oikeasti, ja Israelin valtio on kolmannella vuosituhannella heränyt eloon ja juutalaiset ovat nousseet ylös Jeruaselmiin. ( Ps. Niin on sinun edessäsi tuhat vuotta kuin yksi päivä, kuin öinen vartiohetki )

    Siitä me näemme, että Jumala pysyy sanassaan.

    Vaikka kuinka pitäisimme jumalanpalveluksia, ja todistaisimme uskoamme, ja uhraisimme rukouksia, juutalaisia poikia ja sanaa, eli polttaisimme kaikki Toorat ja Talmudit roviolla, niin isille annetut lupaukset näyttävät pysyvän.

    Ja jokainen vastaan potkija satuttaa vain omat varpaansa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kiitos puheenvuorostasi.

      1) Juutalaiset ovat todellakin eläneet vuosituhansien yli ja myös Irsaelin valtio on yksi muiden valtioiden joukossa.

      2) Jumala todellakin pysyy sanassaan. Niinpä pitkän päälle myös pitää paikkansa se mitä sanot, että vastaan potkija satuttaa vain omat varpaansa.

      3) Mielestäni jumalanpalvelukset eivät ole ristiriidassa sen kanssa mitä sanot sen perään. Meidän kristillinen liturgiammehan on vain juutalaisen liturgian myöhempi kehitysvaihe, joka vuosisatojen aikana on kehittynyt omaan suuntaansa, kun taas synagogan puitteissa kehitys on mennyt omaan suuntaansa.

      Olen esimerkiksi pitänyt kokonaisen vuoden pituisen esitysten sarjan, missä menin Isä meidän rukouksen sanamuotoa läpi juutalaisen liturgian ja rukousperinteen valossa. Toki samalla myös selittäen meidän luterilaisen perinteemme mukaisen ymmärryksen Lutherin selitysten valossa. Tuon sarjan aikana totesin miten Jeesus rukouksen antaessaan on liikkunut juutalaisen perinteen valtavirran keskijuoksulla. Kaikki mitä hän rukoukseen on sanoittanut esiintyy myös muualla juutalaisessa rukousperinteessä ja heidän liturgiansa mitä moninaisimmissa yhteyksissä.

      Olen myös juutalaisissa synagogan liturgioissa todennut, mikä kohta meidän liturgiassamme vastaa niitä kohtia, joita juuri tuossa tilanteessa resitoidaan tai lauletaan. Kahden vuosituhannen eri suuntiin meno ei ole voinut häivyttää noita yhteisiä perinteen juuria. Toki tämän tajuaminen vaatii melkoista liturgian historian tuntemista, koska muutoin nuo yhteydet voivat jäädä huomaamatta.

      4) On valitettavaa, että historian kuluessa on ihmisten ymmärtämättömyyden ja rasististen jne takia antisemitismi on päässyt valloilleen siellä täällä. Näiden takia juutalaisuus on joutunut kovia kokemaan ja paljon kärsimään.

      Mutta on muistettava, että meidän kirkossammekin on rukoiltu Israelin ja juutalaisten puolesta. Lapsuuteni jumalanpalveluksissa jokaiseen yhteiseen esirukoukseen on kuulunut oleellisena osana Jumalalle: “Muista omaisuuskansaasi Israelia!” Nykyisin monista esirukousmalleista tuo on jäänyt syrjään, mutta itse ajatus yleensä sisältyy yleisempään yhteiskunnallisten ja ihmisryhmien välisten ristiriitojen lieventämisen rukouksiin.

      5) Toora eli Laki on osa Raamattua. Sen suomenkielinen nimike on Mooseksen kirjat. Toora eli kaikki viisi Mooseksen kirjaa on Raamatun vanhin kanonisoitu kokoelma. Se sai nykyisen muotonsa noin nelisen sataa vuotta ennen Kristuksen syntymää ja siitä alkaen juutalaiset oppineet ovat alkaneet sitä tulkitsemaan, jotta mahdollisimman moni voisi paremmin ymmärtää sen sanoman.

      Profeettojen kirja eli Nevi’im alkoi saada kutakuinkin nykyisen laajuutensa noin parisen vuosisataa ennen Kristuksen syntymää. Uudessa testamentissa Tooran ja Nevi’imin yhteistä kokoelmaa kutsutaan nimellä “Laki ja Profeetat”. Jeesuksen aikana fariseukset hyväksyivät nämä molemmat, mutta saddukeukset hyväksyivät vain Tooran eli Lain pyhään Raamatun kokoelmaan.

      Kolmas osa Vanhassa testamentissa ovat Ketuvim eli Kirjoitukset. Sen keskustelu on mennyt niin pitkälle että erot näkyvät jopa eri kirkkokuntien erilaisina suntautumisina Deutorokanonisiin eli Apokryfisiin kirjoihin.

      6) Talmud on juutalaisen oppineisuuden kokoelma. Minun tietokoneelleni tallennettu laitos on noin pyöreästi 10 000 tuhatta sivua pitkä.

      Ystävä- ja tuttavapiirissäni on ollut ja edelleenkin on teologeja ja opineita maallikkoja, jotka ovat paneutuneet Talmudiin hyvinkin perusteellisesti.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25