Kuten viisi vuotta sitten totesin: Uskonnoilla on ollut pitkään vapaa valtakirja pitää tiettyjä ihmisryhmiä alempiarvoisempina kuin muita, ja osa uskovista ja uskonnoista on käyttänyt tätä valtakirjaa sumeilematta. Tästä on seurannut käsittämättömän traagisia kohtaloita, alemmuuden tunnetta ja turhaa syyllisyyttä.
Asiaton tai lainvastainen toiminta muita ihmisiä kohtaan ei ole yhtään oikeutetumpaa pelkästään sen perusteella, mikä opus kädessä sattuu olemaan. Raamattu tai uskonnonvapaus ei ole mikään perustelu saada käyttäytyä ala-arvoisesti ja halveksuvasti muita ihmisiä kohtaan.
Nyt tämä on todettu myös korkeimmassa oikeudessa, kun Päivi Räsänen tuomittiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Konservatiivisessa uskonsiivessä tuomiosta toki pöyristytään. Miksi? Koska siellä ei ole aitoa rakkautta. Siellä vahvin osaamisalue liittyy tuomitsemiseen ja siihen, miten oikeassa juuri tässä siivessä osataan olla. Tunnettu uskonnollinen paradoksi onkin aina ollut, että ne jotka äänekkäimmin armosta julistavat, jakavat sitä muille kaikista säästeliäimmin.
Tuomio on myös askel suuntaan, jossa lakia luetaan samalla tavalla riippumatta siitä, sattuuko lainrikkoja vetoamaan käyttäytymisessään johonkin uskonnolliseen käsikirjaan tai muuhun ideologiseen selittelyyn. Ja se on aina askel kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.
Homoseksuaalisuus ei ole psykoseksuaalinen kehityshäiriö, mitä Päivi Räsänen julkisesti ja homoseksuaaleja yleistäen ja ryhmänä propagoinut. Tältä osin pikku päiväsakko-sanktio perusteltu.
Tätä kehityshäiriö -tulkintaa on konservatiivisissa kristillisissä piireissä edustettu hyvin laajalti jo usean vuosikymmenen ajan. Käsittääkseni ”medikalisoivaa” tulkintaa homoseksuaalisuudesta on käytetty syntiopin asemesta ikään kuin rakentavampana lähestymiskulmana vaikeaan aiheeseen.Teologinen haaste on ja pysyy edelleen. Raamattukonservatiivisesta näkökulmasta on joka tapauksessa edelleenkin mahdotonta luopua seksuaalisuuden heteronormatiivisesta tulkinnasta.
Varmasti on kritistityillä ollut ja on väärää tulokulmaa seksuaalisuuteen ja lopulta me tavallaan olemme kaikki kehityshäiriöisiä kun syntiinlankeemuksessa uskon että kaikkien meidän seksuaalisuus on mennyt rikki. Tästä tietoisuudesta mielestäni jokaista ihmistä tulisi kohdata armollisesti ja rakastavasti . Synnillä tuomiten tai psykologisiin kehityksiin vetoaminen ei ole Jumalan kuvaksi luotua ihmistä kunnioittavaa . Ja vaikka löytyisi kehityksestä tai lapsuudesta jotain ei ole meidän tehtävä ole tuomita vaan rinnalla kulkemaan meidät on kutsuttuja .
Ja tämä asia on lähinnä ihmisoikeus ja uskonnonvapaus kysymys ja vaikka tuomio tuntuisi epäoikeudenmukaiselta , jota se maalaisjärjellä näyttää jos tapauksia verrataan toisiin tai kirjallisuuteen joissa Raamattu on pohjana teksteille tai vaikkapa Islamin teksteihin ja lausuntoihin Suomessakin niin tässä on tietysti inhimmillinen puoli . Yhteiskunnassa vallitsee jo valmiina pelon ilmapiiri ja voi kuvitella jos päätös olisi ollut 5-0 syyttömyyden puolesta , minkälaisen paskamyrkyn saisi Suomen oikeuslaitos ja tuomarit . Tai tuomarin perheessä ja läheisissä ihmisissä mitä tuomarit olisivat kokeneet työn ulkopuolisissa ihmissuhteissa . Tämän voi tietysti kieltää mutta historia kertoo toista , ihminen on inhimillinen olento ja pelokas yhteiskunnan paineita kohtaan . Pelossa tehdään aina itsekkäitä ratkaisuja , viime hallituksen monet kepulaiset olivat Saarikon kanssa eri mieltä , mutta kahden naisen asuntovelat olivat suuria ja hallitus pidettiin pystyssä . Kun kiellämme itsekyytemme me kiellämme ihmisyyden , vaatii lujaa moraalia ja oikeudenmukaisuutta seisoa vaikeina aikoina totuuden puolella . Kovimmissa ja paatuneimmissakin rikollispiireissä on oman nahkan pelastaminen vasikoimisen kautta arkipäivää .
Tapaus herättää kristittyjä ja usein nämä koituu siunaukseksi , kristitylle murhe on pakenemista Kristuksen turviin ja ainoa asia mitä ihmisen tulee pelätä on Jumala .
Emeritusprofessori Matti Tolvanen tulkitsee KKO:n päätöstä näin: ”on sallittua keskustella siitä, mikä on Raamatun oppien mukaista, mutta homoudesta puhuminen sairautena tai kehityspoikkeamana ei istu enää uskonnollisen vapauden piiriin, vaan se on nähty puhtaasti solvaavana.” Homous syntinä jäänee siis kirkolliseen käyttöön?
Se oli kopiointia suoraan lääketieteen oppikirjoista ja vanhentunutta tietoa . Kirjanen kirjoitettiin 2004 alunperin ja sitä Räsänenkin on opiskellut , jossa puhutaan kehityshäiriöstä .
Päivi siteerasi vanhoja lääketieteen tutkimuksia joita oli opiskellut ja olivat kirjasen 2004 vuonna vielä valideja ja sen ajan tuloksia . Siitä se tuomio tuli kun oikeus halusi Raamatun vapaaksi siterattavaksi .
Kielletäänkö kristityiltä pian mahdollisuus ja oikeus sanoa julkisesti enää mitään asiaa synniksi?
Kaikki synnistä puhuminen voidaan kokea loukkaavana.
Mika. Todennäköisesti ei kielletä. Seuraavaksi väännetään siitä, missä määrin sananjulistajat voivat julistaa asioita synniksi ilman selventävää lisäviittausta, että ”Raamatussa sanotaan näin”. Siitä seuraava askel on, että tikun nokkaan nostetaan julistus, että ”Raamatun mukaan se ja se on syntiä” jos samalla ei tehdä selväksi, että ”näin emme enää ajattele”. Tosin nyt annettu päätös pistää todennäköisesti miettimään kahdesti, mitä kannattaa ylipäänsä sanoa ja mitä ei. Ja ennen kaikkea, miten asiat sanotaan. Se ei aina ole kylläkään huono asia.
Roomalaiskirje:
4:15 Sillä laki saa aikaan vihaa; mutta missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan.
Minusta näyttää siltä, että konservatiivisten kristittyjen ajatuksissa se, mitkä asiat ja ilmiöt ovat syntiä, on kovasti kapeutuut.
En ole havainnut, että esimerkiksi konservatiiviset herätysliikejohtajat olisivat muistuttaneet ahneuden synnistä, tai sanoneet, että on syntiä tehdä tietoisesti sellaisia yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja, jotka ajavat tuhansia lapsisperheitä köyhyyteen. Tukea Raamatusta löytyisi, vaikkapa Jeesuksen Vuorisaarnasta tai VT:n profeetoilta, kuten Jesajalta ja Amokselta.
Ja.. ettäkö pitäisi ottaa poliittista kantaa? Myös hiljaisuus on poliittinen kannanotto.
Joo, se on totta. Esim. ahneus on Raamatun mukaan epäjumalanpalvelusta. Kol. 3:5.
Aamos:
2:6 Näin sanoo Herra: Israelin kolmen rikoksen, neljän rikoksen tähden minun päätökseni on peruuttamaton. Sillä he myyvät hurskaan rahasta ja köyhän kenkäparista,
8:6 että saamme ostaa vaivaiset rahasta ja köyhän kenkäparista ja myydä akanoita jyvinä?
Mika,
”Kielletäänkö kristityiltä pian mahdollisuus ja oikeus sanoa julkisesti enää mitään asiaa synniksi?”
On synti joka tuottaa synnin hedelmiä. Synti on sydämen ero Jumalasta, opetetaan evlut rippikoulussa.
Uskovan suoja ja turva on oma vanhurskaus, siis Jumalan voimasta tapahtunut täydellisyys, Jumalan edessä. Synti on hengellinen ja näkymätön, niinkuin on vanhurskautuskin. Ne kummatkin tuottavat hedelmiä.
Jorman kommentti on totta ja julistus tulisi olla lopulta että kaikki olemme syntisiä ja tarvitsemme Jumalan armoa ja anteeksiantoa .
Ainakaan polemiikkia ja eripuraa ei tämä päätös hillitse!
Enkä usko, eikä keskinäistä ymmärtämystäkään.
Eikä tämä eripura jääne tai edes ole vain ”änkyräfundamentalistien” ja ”suvaitsevaiston” väliseksi.
Tähänkin tultaneen viittaamaan silloinkin, kun kyse sanavapauden rajoista ei millään tavalla liity uskontoon, ja erityisestiu kristinuskoon. Ja sitä kiistaa käydään paljon suuremmillakin, vaikkakaan ei medianäkyvimmillä foorumeilla.
En viittaa minihkään salaliittoteorioihin kuitenkaan.
Pohjimmiltaan kyse on sananvapauden rajoista, joita voidaan soveltaa tarpeen mukaan missä asiayhteydessä tahansa. Niin tapahtuu Saksassa, missä on ilmiantokeskuksia jo Stasin tapaan. Saksassa asuva toimittaja kysyy Räsäseen viitaten:
”Olisiko nyt aloitettava kirjallisuuden – tieteellinen kirjallisuus mukaan lukien – haravointi vanhentuneiden ja ajan henkeen sopimattomien tietojen ja käsitteiden poistamiseksi? Näin tehtiin Saksassa 1930-luvulla.” Hän pitää myös tärkeänä, että asia viedään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi.
Kosti, ja toimittaja on nimeltään?
Jorma. Pertti Rönkkö.
Eikö ne Amerikan ihmemaan fundikset voittaneetkaan ! Seuraavaksi Eurooppaan, mutta tulee häviämään skaban sielläkin. Tyytyisi jo rikollisen osaansa. Sakot ovat sen verran pienet, että ne maksaa ilolla valtiontalouden tasapainottamiseksi. Tuomio oli oikea. Ei ole tarkoituksenmukaista, että joku kansakunnan kaapin päällä loistava valopää ottaa asiakseen tuomita toisia syntisiä, sillä sitähän me kaikki olemme.
Mitä edellisen hallituksen asuntovelalliset tähän asiaan liittyvät, Timo Gummerus ? Minullakin on joskus ollut.
Kuka on se valopää? Korkein oikeus vapautti juuri Räsäsen kun hän siteerasi Raamatun tekstiä homoseksuaalisuuden ei normatiivisuudesta. Minä ongelma tässä nyt on?
Vallankumousten historia nostaa esiin yhden keskeisen syyn, johon jokainen vallankumous on ennemmin tai myöhemmin kaatunut. Se ongelma on kirkon arvot. Kirkon arvot lopulta ovat mitätöineet aina ne vallankumouksen omat arvot ja kaikki heidän työsä vallankumouksen eteen on valunut hiekkaan.
Niipä kerran sattui silmiini suunnitelma, jossa yksityiskohtaisesti kerrottiin miten nämä arvot kirkossa onnistutaan romuttamaan. En silloin aavistanut miten juuri piispat ovat tässä suunnitelmassa ja sen toteutuksessa keskeisessä asemassa. Tietenkin näin on koska he juuri asemansa avulla pitävät arvoja kunniassa.
Vuosien kuluessa olen suunnitelman toteutumista seurannut ja ihmetellyt miten viisaasti suunnitelma on luotu. Jokseenkin kaikki on mennyt tuon suunnitelman mukaisesti.Varmasti menee jatkossakin. Tämänpäiväinen uutinen ei oikeastaan tullut yllätyksenä.
Vaikka ensimmäisenä tuo ei tullut mieleen.
Aiemmin siitä joskus kirjoitin, mutta kun ei ollut mustaa valkoisella esittää, niin väitteelläni ei ole mitään pohjaa.
Mitäpä siitä. Suunnitelma totetuu tarkalleen silti. Kirkon arvojen vartioina on piispat, joten tietenkin heidän arvonsa on romutettava ensin, Tietääkseni yksikään piispa ei ole vedonnut asiassa Raamattuun ja sen yksiselitteiseen kantaan.
Siitä seuraa se, että piispojen kanta perustuu vain heidän omaan arvovaltaansa.
Juuri tämä arvovalta sai melkoisen kolauksen kun oikeuslaitos määritteli heidän puolestaan sen mikä on syntiä ja mikä ei. Nyt piispoilla ei ole tähän asiaan mitään sanomista. Heidän arvovaltasa on mitätöity. Oikeuslaitos määrää tästä lähtien kirkon arvot. Eikä kirkolla ole niihin mitään sanomista. Heidän on pakko toimia oikeuslaitoksen ohjauksessa.
Muutoin he itse ovat pian syytettyjen penkillä.
Tässä aiemmin piispat joutuivat pulaan kun oikeuslaitos katsoi ettei tiettyjä vihkimisiä voi pitää laittomina, joten niitä tekeviä pappeja ei voi rangaista. Piispat ovat yrittäeet pitää kirkkoa yhtenäisenä ”ajamalla kaksilla rattailla”. Joku keksi sen, että voidaan opettaa kirkossa kahdella täysin vastakkaisella tavalla näin yhtenäisyys säilyy. Nyt Oikeuslaitos laittoi tälle topin. Jatkossa on opetettava vain yhdellä tavalla. Tämä on täysin mahdoton tilanne ja sille en näe muuta ratkaisua, kuin kirkon hajoaminen. Konseravatiivit ei voi jatkaa kirkon yhteydessä, mutta eivät voi toimia vakaumuksensa mukaan missään muuallakaan.
Tässä toteutuu nyt yksi Raamatun selvä sana: ”kaikki jotka tahovat elää Jumalan tahdon mukaan joutuvat vainottaviksi.” Tätä sanaa ei aiemmin ole voinut pitää läsimaissa totuutena, mutta tästä päivätä lähtien voi.
Onhan tämä tilanne ollut tiedossa, mutta järkyttävää se on kohdata.
Toivottavasti olen väärässä.
> Tässä aiemmin piispat joutuivat pulaan kun oikeuslaitos katsoi ettei tiettyjä vihkimisiä voi pitää laittomina, joten niitä tekeviä pappeja ei voi rangaista.
KHOn päätöksen mukaan kirkolla on oikeus määritellä kirkollisen vihkimisen ehdot ja rangaista pappia, joka toimii vastoin annettuja ohjeita. Kirkon oikeus päätää kirkollisen vihkimisen ehdoista on kirjattu myös avioliittolakiin.
Aikaisemman oikeuskäytännön valossa vastoin kirkon ohjeita suoritettu vihkiminen on silti lainvoimainen. Jos pappi vihkii parin, joka ei ole suorittanut rippikoulua tai ei ole kirkon jäsen, avioliitto ei ole mitätön. Tällöin on kyse vain siitä, että pappi ei ole noudattanut kirkkojärjestystä.
Evankelisluterilaisen kirkon piispat ovat linjanneet, että samaa sukupuolta olevia pareja vihkiviä pappeja ei rangaista. KHOn päätöksen mukaan kirkolla on oikeus päättää rankaisemisesta tai rankaisematta jättämisestä.
Työnantajana kirkon on kohdeltava työntekijöitään yhdenvertaisesti. Vaatimus tulee työoikeudesta. Koska kirkko on antanut luvan vihkisiä samaa sukupuolta olevia pareja ja näitä vihkimisiä on tehty useiden vuosien aikana useita satoja, yhdenvertaisuuden näkökulmasta olisi väärin antaa nyt yksittäiselle papille rangaistus. Tämä ei olisi työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua.
Pekka Pesonen, olet väärässä. Tämä päivä tai KKO:n päätös ei ole millään tavalla käänteentekevä. Konservatiiviset kristoityt voivat edelleenkin olla sitä mieltä ja sanoa, että homoseksuaalisuus on vastoin Raamatun opetusta, ja että avioliitto on vain miehen ja naisen välinen. Leivättömän pöydän eteen ette joudu.
Eikä todellisuudessa ole olemassa mitään suunnitelmaa kirkon arvojen ajamiseksi alas, suunnitelmaa, jota piispat toteuttaisivat.
Räsäsen tuomio on sikäli mielenkiintoinen, että KKO:n tuomareilla ei ollut kompetenssia antaa tuomiota uskonnollisen tekstin perusteella, joten he tarttuivat kahteen sanaan, jotka ovat olleet tiedeyhteisössä yleisessä käytössä.
Hesarin pääkirjoitustoimittaja kirjoittaa muuten hauskasti: ”Tuomion mukaan Räsäsen mielipiteet eivät olleet vääriä, mutta niiden esitystapa oli.” Tarkoittaako tämä sitä, että oikea mielipide esitettiin vain väärässä hengessä? Tämä vaatii hengen erottamisen lahjaa, joka on uskonnollinen kyky. Kenellä se oli tässä tapauksessa?
Edelleen Hesarin mukaan: ”Korkein oikeus yritti käyttää päätöksessään pinsettejä: kiellettyä on tahallinen loukkaaminen, ei kärjekkään mielipiteen esittäminen.” Miten siis esittää kärjekäs mielipide ilman tahallisuutta niin, että se pysyy vain kärjekkäänä mielipiteenä? Kiellettyä on siis esittää kärjekäs mielipide loukkaamistarkoituksessa. Jos joku kykenee esittämään loogisesti tällaisen ajatuksenjuoksun pätevyyden, olen siitä ikuisesti kiitollinen ajassa.”
Räsänen on muistuttanut (hesarin mukaan), että ”hänen esittämänsä käsitykset olivat lääketieteessä yleisesti hyväksyttyjä hänen opiskeluvuosinaan 1978–1984. Se on totta. Psykoanalyyttisellä psykiatrialla on Suomessa synkkä historia, josta se ei koskaan joutunut vastuuseen, koska edusti oman aikansa tieteellistä totuutta.” Nyt sitten kaivelemaan historian synkkiä syviä, tehdään ilmianto ja asetetaan tuomiolle.
Kosti, Päivi julkaisi kirjasen sivuillaan 2019 ja 2020. Näin hän osoitti seisovansa edelleen niiden takana.
Hänen olisi ollut mahdollista lisätä huomautus, että kirjasen tietyt kohdat perustuvat vanhentuneeseen tietoon. Näin hän ei kuitenkaan tehnyt. Nyt hän sitten jälkikäteen selittelee, kuinka hänen esittämänsä käsitykset olivat hyväksyttyjä hänen opiskellesaan vv. 1978-1984 (sic!).
Kirkossa ehdotettiin aiemmin, että kaksi vastakkaista opetusta voisi olla oikein oli myös kirkon ja erityisesti piispojen arvovaltaa kuluttava. Päätöshän oli aivan naurettava. Olisi hyvä jos tässäkin komenttiketjussa osattaisiin nähdä olennainen.
Kyse ei ole vain sanavapaudesta vaan koko kirkon arvomaailman romuttamisesta. Juuri niiden arvojen romuttamista, jotka pitävät yhteiskuntaa pystyssä.
> tarina jatkuu Euroopan tuomioistuimessa
Tämän osalta kannattaa laittaa vähän jäitä hattuun.
Korkeimman oikeuden (KKO) tuomio on välittömästi lainvoimainen ja täytäntöönpanokelpoinen. Siihen ei voi hakea muutosta toiselta tuomioistuimelta.
Teoriassa asiasta voisi valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT). Tässä pitää kuitenkin muistaa, että EIT ei ole muutoksenhakutuomioistuin eikä se voi kumota KKOn tuomiota. EITn mahdollinen tuomio kohdistuisi Suomeen valtiona (moittisi Suomea ihmisoikeusloukkauksesta) mutta se ei peruisi Räsäsen saamaa rangaistusta.
Uskonnonvapautta varmasti käytetään keppihevosena – kuten tässäkin keskustelussa on tapahtunut – mutta uskoisin, että Räsänenkin aikanaan huomaa että KKO hylkäsi kaikki syytteet, jotka koskivat uskonnollista sisältöä. Tuomio tuli puhtaasti Räsäsen lääkärinä kirjoittamista sekulaareista kommenteista.
On vaikea nähdä, että asia yltäisi EITn kynnyksen lähteä edes tutkimaan asiaa tarkemmin. EIT käsittelee vain asiat, joihin liittyy merkittävä haitta.
Juuri näin homoseksuaalisuutta saa sanoa edelleen synniksi, ja hyvä niin. Ja kirkothan sanovat, samoin islam ja jne.
Mielenkiintoista on se alkaako joku siivilöidä kirjoituksia mustä tahansa vastaavasta auheesta 20, 40 vuoden takaa, jotka ovat edelleen jakelussa, epäile että näin ei tapahdu.
Esim. Jerusalem niminen gospelyhtye on tehnyt vuonna 1982 sekä ruotsiksi että englanniksi kappaleen nimeltä ”Sodom”. Kappale löytyy Youtubesta.
Tällainenkin tapaus tunnetaan:
Åke Ingemar Teodor Green (s. 3. kesäkuuta 1941 Vingåker, Ruotsi) on pienen ruotsalaisen Borgholmin helluntaiseurakunnan pastori, joka tuomittiin kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen homoseksuaalisuuden vastaisen saarnan vuoksi. Åke Greenin valitettua hovioikeuteen tuomiota viharikoksesta ei pantu täytäntöön, ja hovioikeus vapautti Åke Greenin kaikista syytteistä 11. helmikuuta 2005 annetulla päätöksellä uskonnonvapaudesta annetun lainsäädännön perusteella[1]. Wikipedia.
Nyt ei aikaa tähän enempää. Mutta löytyi osuvampi vertailukohde kuin Ylen taannoinen islam-ilta.
Jossa imaami kertoi miten sharia-laki tuomitsee homoseksuaalisuudesta kuolemaan, mutta ei sanonut kannattavansa sitä itse.
Tässä kuitenkin suorat sanat shariasta. Olisiko syytä kiinnostua siitä islamista vähän enemmän, kun ovat ilmeisimmin tänne asettumassa…
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kohutun-islamilaisen-saation-johtaja-sharia-laki-sopii-mainiosti-suomeen/8782810
Uskonnon nimissä ei saa rikkoa ihmisoikeuksia ja tieteen nimissä ei saa levittää väärää tietoa asioista.
Vähän sellainen maku jää, että ”Raamattukäristä” on nyt tullut käräjät tiedekäsityksitä ja -hypoteeseista.
Jo nyt on tiettyjä aiheita, joista ei uskalleta tehdä tutkimusta, jos on odotettavissa, että ne voidaan tulkita liian ”vaaralliseksi”, jos tulokset ovat ei-toivottavia.
Tieteessähän on kahdenlaisia käsityksi: sellaisia, jotka on jo todettu virheellisiksi tai epätarkoiksi ja toisaalta sellaisia, joita ei (ihan) vielä ole todettu virheellisiksi tai epätarkoiksi.
Tieteelliset käsitykset nimenomaan ovat muuttuvia. Monet nykyiset tieteelliset käsitykset ovat tulevaisuudessa ”valheellisia”, ja niiden esillä pitäminen olisi siten väärän tiedon levittämistä.
Sellaistahan tiede olemukseltaan on. Monista asioista ei ole yhtä ja varmaa tieteellistä käsitystä.
Tieteen nimissä on esitetty esim. sukupuolikäsityksestä väärää tietoa. Yhteiskuntatieteissä nykyään on vallalla eri todellisuuskäsitys kuin biologiassa siitä, mitä on ”sukupuoli”, ja kuinka monta niitä on. Saako molempia käsityksiä pitää esillä? Kumpi on väärä tai mahdollisesti laiton ja rikollinen?
Mitä piirrettä saa luonnehtia mahdolliseksi kehityshäiriöksi? Onko mahdollista pohtia, onko esim. agressiivisuus, masentuneisuus, ahdistuneisuus tai ADHD jonkinasteinen kehityshäiriö, tai saisiko sitä sellaisesta hypoteestia käsin tutkia? (En toki sellaista väitä tai ehdota.) Olisiko se mahdollista ihmisryhmän loukkaamista?
Olen myös kohdannut sellaisa väitteitä (Suomessakin), että ”uskovaisuus” olisi sekin jonkinasteinen kehityshäiriö. (Neuvostoliitossahan se taisi olla valtavirran selitysmalli?)
Rajanveto laillisuuden ja laittomuuden välillä näyttää joka tapauksessa muodostuvan kovin tulkinnanvaraiseksi ja vaikeasti ennustettavaksi, eikä ”tavallisen kuolevaisen” arkiajattelulla ei enää voi ennustaa, mikä on rikollista. Valtaa siirtyy yhä enemmän laintulkitsijoille – tai niille, jotka heitä lobbaavat.
Siirtyykö debatointi oikeussaleihin?
Tieteellinen näkemys siitä mistä homoseksuualisuudessa on kyse on kiistanalainen. Tiedotusvälineet tuo esiin vain yhtä teoriaa siitä. On muitakin tieteellisiä näkemyksiä. Kukaan ei todellista syytä tiedä. On vain vastakkaisia teorioita.
Pekka Pesonen, mihin sinä tarvitset tietoa siitä, mistä homoseksuaalisuudesa on kyse? Mihin tarkoitukseen ko. tietoa ylipäänsä yhteiskunnassa kaivataan?
Olkaa nyt Räsäsen puolustajat onnellisia KKO:n tuomiosta. Marttyyrinkruunuhan tuo hänelle ja puolueelleen varmasti reilusti ääniä seuraavissa eduskuntavaaleissa. KD- puolueen kannatushan on madellut siellä 4 – 5%:n huitteilla. Eiköhän nyt parane?
Perusuomalaisten kannatuskin nousi selvästi kansainvälistäkin huomiota saaneen silmienvenyttelykohun jälkeen, joten varmasti olette oikealla tiellä.
KD:lle Räsänen on kaksipiippuinen juttu. Kärjekkyys sekä tuo että vie kannattajia. PS sikäli kiintoisa, että puolueen näkyvinä hahmoina useita homoja.
Yhtä kaikki vaikuttaa siltä, että suomalainen oikeusvaltio on konkurssissa, sananvapaus myyty myyttiselle Wokelle ja heinäsirkat. Tätä vaikea normaalijärjellä ymmärtää. Mitä väärää tai pahaa siinä on kun ei enää saa sanoa muutaman sadantuhannen suomalaisen joukkoa häiriintyneiksi..