Minusta ihmisen ja Jumalan välillä kaikkein tärkein asia on Jumalan armo. Siitä on viime kädessä aina kysymys. Se on myös kristinuskon suurin lahja ihmiskunnalle. Armo tuo mukanaan kaikki Taivaan tavarat eli syntien anteeksiantamisen, kuolemanjälkeisen elämän ja kehotuksen rakkauteen aina ja kaikkialla.
”7 artikla Armosta
Armo on Jumalan rakkautta. Jumala on antanut meille sanomansa ja ohjannut ihmiset Jeesuksen kautta yhteyteensä. Jeesus kertoi tiestä Jumalan luo, anteeksiantamuksesta ja ikuisesta elämästä. Se on armoa.
Vaikka ihminen kykenisi tekemään hyvää, se ei ole uhka Jumalan päätäntävallalle. Jumala hyväksyy ihmisen yhteyteensä, ei ihminen itse.
Jumalan rakkaus näkyy yhteytenä ihmiskuntaan (interaktiivinen tai profeetallinen armo), syntien anteeksiantamisena (juridinen armo), eettisten ohjeiden opettamisena (pedagoginen armo), olemassaolon ja elämänkatsomuksen avartajana (eksistentialistinen armo), Jumalan voiman antamisena (dynamistinen armo) sekä kuoleman voittamisena (viktoriaaninen armo).”
Me ihmiset olemme syntisiä ja osaamme tehdä syntiä. Siksi tarvitaan Armo.
Mutta Armo ei tarvitse Kolminaisuutta, se ei tarvitse ihmisuhreja eikä verenvuodatusta, se ei tarvitse inkarnaatiota. Armo on olemassa ilman niitäkin. Samoin Jumala. Tärkeintä on, että on olemassa niitä, jotka kertovat sanomaa Jumalan armosta ihmiskunnalle. Sellaisia opettajia löytyy. Me saamme olla samalla asialla. Jeesuksella oli Jumalan valtuutus välittää sanomaa Jumalan armosta meille. Se riittää.
Paavali esitti oman historiallisen tulkintansa Ristin tapahtumista, mutta asioita voi katsella myös muulla tavalla. Paavalin tulkinta ei ole väärin eikä se ole oikein. Se on Paavalin tulkinta. Sama pätee kaikkien kirkkojen tulkintoihin. Jos haluat noudattaa jonkin kirkon teologista tulkintaa, siitä vaan. Erilaiset tulkinnat kuuluvat kirkkoon, ovat aina kuuluneet ennen kuin monarkkinen piispuus otti vallan ja alettiin puhua yhdestä ainoasta oikeasta opista. Erilaiset evankeliumit ja ristiriidat niissä hämmensivät kirkkoisiä. He tekivät omat valintansa ja tulkintansa.
Minä olen sitä mieltä, että kirkko lisäsi Jeesuksen perimätietoon ajatuksen Jeesuksesta Jumalana, eskatologian ja puheet sovitusuhrista. Historiallisen Jeesuksen opetus oli paljon yksinkertaisempaa kuvausta Taivaan tavaroista eli Jumalan Armosta. Se on minun mielipiteeni. Sama Jumala ja sama sanoma yhdistää kaikki Aabrahamin uskonnot. Samalla on aina hyvä muistaa, että kirkon teologiset tulkinnat ovat hyviä vaihtoehtoja ja niiden kannattaminen on ihan oikein. Dynamistinen kristologia on minun valintani eli Jeesus Jumalan Poikana eli Jumalan Valittuna eli ihmisenä joka eli Jumalan valtuutuksella ja Jumalan antamalla Voimalla. Jeesus oli hyvä opettaja ja Jumalan lähettiläs, tie, totuus ja elämä.
Jokaisen ihmisen tulee uskoa siihen, mitä pitää oikeana ja hyvänä. On hyvä muistaa, että jokainen kristillinen teologia on hyvä kokonaisuus ja hyvä vaihtoehto. Kannattaa kuulua johonkin kirkkoon. On oikein olla katolinen, ortodoksi tai protestantti. Kannustan jokaista pitämään kiinni siitä, minkä oikeaksi näkee. Se on minusta myös Jumalan tahto elämässä. Totuuden puolesta ei kenenkään pidä sotia tai vainota muita. Oikea Jumala kyllä huolehtii, että Totuus ja Rakkaus voittavat lopulta ja kaikki saavat tietää, mikä se Totuus oli.
Minulle Jeesus on tie, totuus ja elämä. Toisille muut asiat. Matemaattinen totuus on helppo laskea tässä ajassa mutta uskonnolliset totuudet paljastuvat vasta kuoleman jälkeen. Minä olen varautunut erilaisiin vaihtoehtoihin.
Elämässä ei ole tärkeintä olla oikeassa ja suhtautua muiden uskonnolliseen vakaumukseen vähätellen ja ylimielisesti. Oikea Jumala haluaa, että välitämme jokaisesta täällä maapallolla ja arvostamme kaikkia vakaumuksia. Oikea Jumala paljastaa Totuuden kaikille kuoleman jälkeen ja saamme silloin kuulla, kuka Jeesus oikein oli.
Oikea Jumala on hyväntahtoinen, ymmärtäväinen, rakastava ja suvaitsevainen. Meidän ihmisten ei tarvitse sotia, vainota ja pilkata ketään Totuuden nimessä. Oikea Jumala huolehtii kyllä siitä, että Rakkaus ja Totuus voittavat lopulta Taivaassa. Jokainen uskokoon miten haluaa. Oikea Jumala huolehtii kyllä omistaan ja paljastaa aikanaan kaiken, mitä haluaa.
Minulla on oma käsitykseni asioista. En ole oikeassa enkä ole väärässä. Minulla on vain oma uskoni. Olen halunnut ottaa huomioon kaiken, olen kuunnellut juutalaisia, kristillisiä ja islamilaisia teologeja ja varsinkin teologista tutkimusta eksegetiikassa. Haluan olla rehellinen uskossani ja rehellinen historialliselle Jeesukselle. Voi olla, että matkani vie takaisin kirkon klassiseen opetukseen ja jokin tutkimus muuttaa näkemykseni vielä täysin.
Kaikki löytyy silmiesi edestä Raamatusta. Voin näyttää kädestä pitäen kehityskulun Jeesuksen yksinkertaisesta opista kirkon monimutkaiseen Kolminaisuusoppiin ja sovitukseen ihmisuhrilla vastoin juutalaisuutta.
Jos minulla olisi aikaa, kuvaisin kaiken hyvin yksityiskohtaisessi blogeissa, mutta päivätyöni on päiväkodissa. Olen tuonut esille eksegetiikan tutkimustuloksia. Mitään uutta en ole keksinyt.
Kirkko todellakin teki Jeesuksesta Jumalan. Kirkko teki myös Jeesuksesta Messiaan ja kirkko muokkasi Jeesuksen sanoja vapaasti oman mielensä mukaan – vastoin historiallista Jeesusta ja vastoin juutalaisuutta.
Löydät tämän kaiken, jos olet rehellinen teologiselle tutkimukselle ja historialle. Minä halua toimia oikein ja olla rehellinen elämässäni. Historiallinen totuus paljastuu aina lopulta. Me emme voi sitä muuttaa rahalla ja vallalla, kirkon päätöksillä tai voittajan oikeudella.
Totuus paljastuu viimeistään kuoleman jälkeen, jolloin oikea Jumala näyttää sen ja olen aika varma, että olen silloin oikeassa, mutta voin olla täysin väärässäkin. 100% varma en ole enkä omista totuutta. Olen nöyrä ja olen valmistautunut erilaisiin vaihtoehtoihin. Siksi olen paljon kirjoittanut, että kirkossa oli alusta asti erilaisia tulkintoja.
Elämä muuttu hetkessä. Minusta tuli parissa yössä omaishoitaja. Kaikella on aikansa. Muut jatkavat kirjoittelua täällä ja minä vaikenen. Kiitoksia seurasta ja Hyvää matkaa jokaiselle oman uskonsa parissa. Tavataan Taivaassa, jos Jumala suo!
Me uskomme Herran Jeesuksen armon kautta pelastuvamme. Apt. 15:11
Pasi, Jumala antakoon sinulle voimia ja kaikkea tarvittavaa omaishoitajan työhön!
Jumala on armon valinnan kautta valinnut papit . Ylipapin vaatimus oli jo vanhassa liitossa leeviläisen suvun Aaronin jälkeiläisten miespuoliset jäsenet . Juudan sukukunnasta syntyneellä Jeesuksella oli iankaikkinen pappeus Melkisedkin mukaan . Ja ylipappeuden ehdot lukee Hebrealaiskirjeen 5. luvun alussa . Piti olla siitä kansasta otettu edustamaan koko kansaa Jumalan edessä ja uhrata ihmiskunnan jäsenten synnit . Nyt Jeesus ei uhrannut itsensä tähden kuten ylippappien tuli tehdä vaan on itse se uhri ja taivaassa hänet korotettiin ykipapiksi edustamaan kaikkia ihmisiä ja rukoilee meidän puolestamme .
Täytyy olla uhri Jumalalle ja kukaan muu ei ole tie taivaaseen kuin hän joka on maksanut meidän velkamme . Ei ole armoa eikä pelastusta missään muualla . Vain hänet tekojensa kautta saamme pelastuksemme armosta , yksin Kristuksen sovitustyön tähden . emme tekojemme kautta ettei kukaan kerskaisi . Ei ole siis muuta tietä Jeesuksen luo kuin ristinsovitustyö . Jumala on rakkaudessaan näin nähnyt parhaaksi että oman poikansa kauheuden kärsimysten kautta uhraten oman poikansa tahtoi ja tahtoo pelastaa meidät . Jeesus ihmisenä ei olisi halunnut kulkea sitä tietä ristille jos olisi ollut joku muu vaihtoehto rikkomatta Jumalan tahtoa niin hän olisi halunnut sen kulkea sen tien . Täydellisyydessäkin oppii kuuliaisuutta kuten Jeesus myös Jumalana oppi . Siksi hän voi ymmärtää meitä ja meidän heikkouksiamme kun on ihmisenä elänyt .
Timo,
Vaikea selvittää tätä vyyhtiä, ellei ”uita” tätä sakramentalisuuteen. Tarkoitan kokonaisuutta, ei yhtä lausetta tästä kiepistä.
Voimia ja Jumalan johdatusta elämääsi Pasi !
Kiitos näistä sanoista myös. Minä olen aina pyytänyt Jumalan ja Jeesuksen johdatusta elämääni. Olen kasvanut kiinni kirkkoon ja seurakuntaan. Olen pienestä lapsesta saakka ollut pyhäkouluissa ja seurakunnan toiminnassa monipuolisesti mukana, koska isäni oli kirkon työntekijä ja pyhäkoulunopettaja. Olen aina uskonut Jumalaan ja Jeesukseen. Uskoni muuttui teologisessa tiedekunnassa täysin ja siksi myös jätin kaiken taakseni ja vaihdoin alaa. Silti rakkaus teologiaan ei ole koskaan kuollut. Mietin, luen ja etsin. Olen saanut paljon uusia ystäviä netin aikakaudella myös juutalaisista ja muslimeista ympäri maailman. Silti joka päivä pyydän oikeaa ymmärrystä ja koetan päästä selville historiallisesta Jeesuksesta.
En halua loukata ketään enkä tuhota kenenkään uskoa. Haluan kannustaa jokaista pitämään kiinni siitä, minkä oikeaksi näkee. Joka viikko osallistun messuun riippumatta siitä, mitä ajattelen uskon asioista. En luule olevani oikeassa, mutta ainakin osaan kysellä, ihmetellä ja etsiä vastauksia erilaisiin teologian kysymyksiin. On hienoa, jos jotkut ovat löytäneet täydellisen ja varman uskon elämäänsä. En ole kateellinen. Minun tieni on kysellä ja etsiä ja uskoa Jumalaan ja Jeesukseen aina ainakin omalla tavallani, jos ei muutosta tule.
Sairaudet laittavat elämän asian tärkeysjärjestykseen. Ne eivät uhkaa uskoa, mutta Jumalaan luottamisesta tulee yksinkertainen elämän asia kaiken dogmaattisen tai eksegeettisen selittämisen sijaan. Luotetaan Yläkerran kavereihin ja jäädään niiden varaan. Haluan kuitenkin toimia oikein elämässäni ja olla hyvä elämäni loppuun asti eikä sellainen elämänasenne ole väärin tai syntiä. En ole muita parempi ja kaipaan aina messussa joka viikko yhteistä rippiä. Jos tie vie kadotukseen, olisin toivonut, että en olisi edes syntynyt tähän maailmaan. Haluan luottaa kuitenkin lopulta Jumalan armoon. Luulen, että se on suurin voima maailmankaikkeudessa ja me kaikki saamme nähdä sen vielä aikanaan. Hyvää Pääsiäistä kaikille!
Jaksamisia minunkin puolestani, Pasi hyvä.
Toivon ja rukoilen, että Jumala niin Sinua kuin hoidettavaasikin johdattaisi, auttaisi ja opastaisi.
Samaa mieltä Jukka M:n kanssa!
Ja kiitos Pasi rehellisestä tunnustuksesta ja sana sanoo etsivä löytää . Arvostan ihmisiä jotka etsivät ja kyselevät ja kyseenalaistavatkin asioita ja hyvä kun voi ottaa myös vastaan erilaisia näkemyksiä . Uskon että ikä tuo meille kaikille viisautta ja se on varmaan paljon myös sitä että nöyryydessä joutuu myöntämään olleessa väärässä usein ja olisi elämässä tehnyt asioita toisin ja myös oppii näkemään elämän rajallisuuden ja heikkouden ja lyhyisyyden . Ihmisen heikkouteen Jumalan armo kelpaa varsin hyvin sitten .
Pasi , tuli mieleen yksi raamattupiiri joskus 15-20v sitten jossa yksi rouva kysyi totisella naamalla minulta että mitä se rakkaus on ? Tämä rouva oli jo vuosia hoitanut miestään kotona ja mies oli ihan petipotilas ja tämä rouva kysyy mitä rakkaus on ? Muistan kun kotiin ajelin ja tuli kyynelet silmiin , kun tätä ajattelin . Kristus tuli palvelemaan meitä ja on suurena esikuvana . Muistamme mitä viimeisellä tuomiolla kysyttiin Jeesukselta , milloin sinä olit köyhä ja alaston ?
Kirkko laitoksena on kaukana siitä yksinkertaisesta sanomasta, minkä Jeshua toi maailmaan, mutta mitä maailma ei ottanut vastaan, vaan kehitti kirkkodynastian, missä miehet ottivat vallan käyttääkseen sitä väärin. Uskonnosta/kirkosta tuli vallankäytön väline, vaikka sen pitäisi olla armonväline. Kiitos blogeistasi. Olen saanut niistä paljon ajattelemisen aihetta. Jumalan siunausta vaativalle tiellesi.
Kaikkea hyvää jokaiselle tämän foorumin lukijalle ja kirjoittajalle. Tsemppiä!
Hyvin sanottu. Samaa mieltä. Pidä pintasi ja luota itseesi. Olet upea ja paljon tärkeää sanottavaa!
Pasi,
Vain yksi on tarpeen sinulle ja minulle. Pakkotilanne voi muodostua ikuiseksi siunaukseksi ja sinulla nöyryyden kautta on pääsy siihen!
Virret ovat meidn perheen rikkaus. Puolisoni oli lasten pianonsoitonopettaja ja musiikkileikkikoulun opettaja Sibelius Akatemiasta. Pidimme talossamme monia vuosia virsipiiriä. Kirsti säesti pianolla ja minä kerroin virsien historiasta Tauno Väinölän ja Googlen avulla. Virsirunous on melkein kuin lukisi Raamattua. Olimme mukana myös Kalevan seurakuntakuorossa pitkään ja Krellin Tampereen Ikinuorissa musiikin merkeissä. Nyt ovat ajat muuttuneet. Kaikesta yhteisestä ajasta kiitollisena. Nyt pyykin pesulle.
Pasi,
”Vaikka ihminen kykenisi tekemään hyvää, se ei ole uhka Jumalan päätäntävallalle. Jumala hyväksyy ihmisen yhteyteensä, ei ihminen itse.”
En pidä oikeana nimenomaan ”Jumala hyväksyy ihmisen yhteyteensä,” lausumaasi ja sen jatkoa ”ei ihminen itse”.
Jumala tarjoaa pelastusta ja ihminen hyväksyy sen tai hylkää. Uskova tietää mikä on Jumalan tahdon mukaista ja mikä on sen vastaista. Se ei edellytä oppia jumaluuksista, siis teologian opiskelua, vaan sisällistä Jeesuksen tuntemusta. Vaikket ole uskossa, tiedät mikä on väärää, vaikkei sinulla ole hengellistä kykyä. Mutta jos olet uskossa sinä ainakin tiedät mikä ei oleJumalan tahdon vastaista. Sitten voit hengellisen tutkistelun kautta edetä yksityiskohtiin, jos on tarpeen.
Me olemme samaa mieltä. Minä tarkoitin, että Viimeinen Tuomio on Jumalan asia ja hän päättää asioista, ei ihminen. Jumala hyväksyy meidät uskon perusteella ikuiseen elämään. Ihminen ottaa kaiken vastaan uskon kautta. Ihminen ei itse päätä, miten hänen käy viimeisellä tuomiolla. Se päätös kuuluu yksin Jumalalle. Näin uskon.
Uskontoja on erilaisia ja niissä on suuret erot. Rakkaudesta totuus tunnetaan ja oikea Jumala paljastaa totuuden kuoleman jälkeen. Usko vaihtuu näkemiseen ja saamme kaikki tietää kuka Jeesus oikein oli. Se on yllätys monille ja oikea joululahja kaikille. Me mahdumme kaikki samaan Taivaaseen vaikka uskoisimme eri tavoin. Jokainen joka huutaa avuksi Jumalaa pääsee ikuisuuteen kuoleman jälkeen. Kaikki on lopulta Armoa.
12 artikla Ikuisuudesta
Nousemalla ylös kuolleista Jeesus todisti voittoa kuolemasta. Ikuisuus on Jumalan lahja uskovalle ihmiselle. Ikuisuutta voidaan pitää myös Jumalan palkintona ihmiselle uskosta Jumalaan ja hänen sanomaansa. Ei-kristityt voivat päästä ikuisuuteen kuuntelemalla omaatuntoaan uskonnollisissa asioissa ja pyrkimällä rakkauteen ja hyvyyteen elämässä. Ylösnousemus on kuoleman jälkeen persoonallinen nykyisen ruumiin hajotessa biologisesti. Ihminen pääsee ikuisuuteen yksin Jumalan armosta.
Viimeinen tuomio on Jumalan päätös ihmisen asemasta kuoleman jälkeen. Jumala toimii lempeänä ja oikeudenmukaisena tuomarina arvioidessaan kuoleman jälkeen ihmisen uskoa. Arvioinnin tuloksena Jumala tuomitsee ihmisen uskon perusteella ikuiseen elämään. Ikuisen elämän vaihtoehtona on kadotus. Kadotus merkitsee eroa Jumalasta.
Usko on Jumalan tahdon mukaista hyvää elämää. Vaikka hyvät teot ovat osa uskoa, niiden lukumäärä ei ole tärkeintä elämässä eikä viimeisellä tuomiolla. Tärkeintä on luottamus Jumalaan. Ihminen voi tulla uskoon vasta kuolinvuoteellakin. Kenenkään ei tarvitse ansaita Jumalan armoa, anteeksiantamusta ja ikuisuutta omin voimin tai teoin, vaan kaikki on Jumalan lahjaa uskovalle ihmiselle.
Kirkon ei pidä tuomita ketään kadotukseen. Viimeinen tuomio on yksin Jumalan tehtävä. Kirkko voi ainoastaan yleisesti esittää oman myönteisen opetuksensa tuomion perusteista: Jokainen, joka uskoo Jumalaan ja rakastaa hänen sanomaansa, pääsee ikuisuuteen. Juutalaiset ja muslimit voidaan rinnastaa kristittyihin Jumalan edessä.
Jumala voi rakkaudessaan ja oikeudenmukaisuudessaan hyväksyä ikuisuuteen myös ei-kristittyjä. Ihmisen uskoa ja vakaumusta arvioidessaan Jumala ymmärtää ihmisen vaikeuksia löytää luottamus Jumalaan ja Jeesukseen moniarvoisessa yhteiskunnassa. Ei-kristittyjen kohdalla Jumala pitää arviointiperusteena viimeisellä tuomiolla omantunnon kuuntelemista uskonnollisissa asioissa ja pyrkimystä rakkauteen ja hyvyyteen elämässä. Jokainen, joka huutaa avuksi Jumalaa ja pyrkii elämässään hyvyyteen ja rakkauteen, pääsee ikuisuuteen. Ei-uskovien kohtalo on jätettävä avoimeksi tässä ajassa.
Ikuisuus ei ole kiinni oikeasta uskosta. Jumala hyväksyy rakkaudessaan erilaisia tulkintoja Jumalasta, kunhan niissä ei loukata rakkautta. Rakkaudesta Jumalan totuus aina tunnetaan. Jumala hyväksyy yhteyteensä eri tavoin uskovia ihmisiä, kunhan ihminen turvaa Jumalaan ja pyrkii hyvään. Ihmisen ei tarvitse eikä hän saa käydä väkivaltaisia sotia Jumalan puolesta. Jumala paljastaa lopullisen totuuden kuoleman jälkeen.