Ihmettä tarvitaan

Ministeri Raimo Sailas pohtii Hesarin (1.9.) kolumnissaan Suomen suhdetta Euroon otsikolla Epäonnistunut eurohanke tarvitsee ihmeen. Yleensä on totuttu siihen, että EU:n vastaisia kantoja esittävät marginaalisten ryhmien, kuten Itsenäisyyspuolueen edustajat. Arvostan Sailasta korkealle totuuden puhujana, jolla on suoruutta ja asiantuntemusta sanoa kantansa, jota ei ole tarkoitettu miellyttämään. Hän listaa Euroopan unioniin liittyviä ikäviä totuuksia

1. Demokratiavaje. Ihmiset eivät tunne unionin päätöksentekoa, mistä ja miten päätetään. Eurovaalien äänestysprosentti on alhainen ja laskeva.

2. Talouden normit eivät pidä. Julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää kolmea eikä velka 60:tä prosenttia BKT:sta. Varsinkin velkakriteeristä on tullut huono vitsi, niin yleisesti sitä rikotaan.

3. Heikko talouskehitys. Työttömyys on monissa EU-maissa hirmuinen ja BKT neljännestä alhaisempi kuin ennen finanssikriisiä. Etelä-Euroopan EU-maat rämpivät talouskriisissä. Samaan aikaan rahaliiton ulkopuoliset maat (Ruotsi, Britannia, Puola) tekevät parempaa tulosta.

4. Moraali ei kestä. Joidenkin Emuun mukaan otettujen maiden erilainen yhteiskuntamoraali: ”…oli hyvin tiedossa, että Välimeren maissa korruptio, veronkierto ja nepotismi (läheisten suosiminen) ovat syöpyneet syvälle yhteiskuntien rakenteeseen.” Tästä syystä Saksa oli nihkeä Italian ja Kreikan mukaan otolle.

5. Velkojen sosialisoiminen. Sailaksen mukaan kohtalokkainta on ollut sen säännön murtuminen, että jäsenmaat huolehtivat omista veloistaan.

Edellisiä ongelmia on tarkoitus poistaa integraatiota ja liittovaltiokehitystä syventämällä. Tämä merkitsee sitä, että kansallisen rahapolitiikan ohjaus siirtyy nykyistä enemmän Brysseliin ja maiden itsenäisyys vähenee. Onko ajopuu lipumassa ojasta allikkoon? Sailas toteaa, että ajopuuna oltiin. Tämä ei saa toistua.

Mikä olisi vaihtoehto? Rahaliitosta irrottautuminen sisältää suuria riskejä. Suomen oma valuutta olisi pieni ja maan talous tällä hetkellä heikko. Markan ulkoinen arvo asettuisi alas, mikä helpottaisi vientiä, mutta kasvattaisi velkoja ja tuontitavaroiden hintaa. Jos EMUsta irrottautuminen ei ole realismia, onko Suomella mahdollisuutta vaikuttaa Unionin rakenteisiin ja ongelmiin tervehdyttävästi? Tähän sitä ihmettä tarvitaan, johon Sailaksen kirjoituksen otsikko viittaa.

_ _ _

”Jeesus kulki sitten kaikissa kaupungeissa ja kylissä. Hän opetti synagogissa, julisti ilosanomaa taivasten valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat.” (Matt 9:35)

Tämän aamuinen raamatunlukuni osui kohtaan, jossa Jeesuksen vaikutus maailmaan on kaiken kattava. Hän kulki kaikissa kaupungeissa ja kylissä. Hän paransi kaikki taudit ja vaivat. Olisivatko ne tänään myös talouden, moraalin, eriarvoisuuden, ympäristön saastuttamisen jne vaivoja? Niiden taustalla on perimmäinen vaiva, jonka Jeesus paransi. Yleensä ennen vaivan parantamista hän sanoi ”sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.”

Ei liene muodikasta ajatella, että ongelmien takana on syntisyys – siis itsekkyys, ylpeys, rakkaudettomuus, Jumalan sivuuttaminen elämän hallitsijana. Jeesuksen seuraajat ovat kaikkien ihmisten tavoin syntisiä, mutta heillä on tieto parantavasta lähteestä. He tekevät tänään samaa kuin Jeesus, julistavat ilosanomaa kaikkialla ja viittaavat Jumalan suuntaan uuden elämän antajana, parantajana. Ei elämä sittenkään toimi vain talouden ehdoilla.

  1. Kun lukee Sailaksen listaamia epäkohtia, niin ei voi muuta kuin olla samaa mieltä. Ollaan menty ojasta aallikkoon.

    EU ja siihen kytkeytyvät/ sen direktiiveistä johtuvat säännöt ovat niin isoja ja sekavia asioita, että kaltaiseni tavan tallaaja ei niitä jaksa seurata, saati aina edes ymmärtää.

    Ja kuitenkin ”Ei elämä sittenkään toimi vain talouden ehdoilla.” kuten Särkiö toteaa. Jos/kun rahasta tulee isäntä, ollaan jo kaltevalla pinnalla, mikä voi johtaa sen määrittelyyn ”kuka voi ostaa tai myydä”.

  2. Kiitos Salme kommentista. Talouden ongelmat saavat nyt hetken olla poissa julkisuudesta, kun pakolaisten lisääntyvä määrä ja kysymys heidän vastaanottamisestaan hallitsee mediaa. Todellisuudessa talous ja pakolaiset kytkeytyvät samaan vyyhteen, jossa kysymyksenä on, ”kuka saa ostaa ja myydä”, kuka kuuluu Euroopan unioniin, kenelle myönnetään lainaa ja millä ehdoilla, kenellä on oikeus korkeampaan elintasoon. Onko EU kuitenkaan sellainen turvasatama, josta löytyy pakolaisten etsimä kestävä onni? Vai ovatko Sailaksen listaamat ongelmat viemässä EUn syveneviin vaikeuksiin?

  3. EU:ssa on todella pahoja valuvikoja, kun erilaisella talouden, yhteiskuntarakenteen, lainsäädännön ja moraalin tasolla olevia valtioita pannaan samaan taloudelliseen liekaan ja yhteisen arvon omaavan valuutan nippuun. Monet asiantuntijat ovat olleet huolissaan kehityksestä, jota ylläpidetään varsin korkean palkkatason EU-virkamiesten ja luottamushenkilöiden toimesta pystyssä.

    Joustot maittain eivät toimi, kuten esim. devalvaation vastalääkkeet Suomessa osoittavat tuoreiden epäonnistuneiden neuvottelujen tuloksena. Pankkien pelastaminen oli aikanaan Suomelle järkyttävä kallista 1990-luvulla ja nyt saamme varautua muiden maiden pankkien vastuiden kaatumiseen osaltaan syliimme. Monet asiat vuotavat eri maissa EU:n veneessä ja haaksirikko on uhkaamassa.

    PS: Olen muuten saanut toimia kerran Tampereella Sailaksen korvaavana puhujanaja hänelle tulleen esteen johdosta ja sain lahjaksi taulun, joka oli tarkoitettu Raimo Sailakselle.

    • ” Eurooppalainen aateperintö”. Moraaliset arvot- ihmisarvo – yksilönä – sama arvo.

      Eurooppalaisessa poliittisessa yhteisössä on nopeasti taloudellisen toiminnan laajentuminen yli rajojen , maailman laajuiseksi. Modernivaltio voi laajentaa kansalaisten vapaan elämän ja toiminnan piiriä , tarjoamalla kansalaisten valittavaksi vaihtoehtoja ja rakentamalla puitteita vapaalle kansalaistoiminnalle.

      Taloudellinen tehokkuus on yksityisen tai yhtiön elinehto. Kirkko on myös merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja . Kirkolla on myös omat kipupisteensä , naispappeus ja samaasukupuolta olevien parien liittojen suhteen.
      Kirkon ei tule vaieta yhteiskunnan tasolla tapahtuvasta asiasta , ihmiset odottavat kirkolta kannanottoja vääryyksiä vastaan tai hyvän puolesta. Kirkon tulee puhua sille kuuluvalla äänellä.

      Johtajuutta tarvitaan , jotta käsien ja järjen lisäksi toimintaan saadaan sydän ja tunne mukaan . Yhteisön arvojen on oltava yksilötasolla motivoivaa . Hyvän johtajan on luotava hyvätoimintakulttuuri ja ympäristö, jossa ihmisen on helppo itse löytää oma motivoitumisensa lähde.

      Aika jota nyt elämme ja se aika joka on edessämme panee jokaista kansalaista miettimään, miten tulisi menetellä , että nykyistä ja tulevista vaikeuksista voitaisiin menestyksellä suoriutua . Tarvitsemme paljon positiivistä toimintaa. . Käykäämme täysin innoin tehtäviimme , älkäämme pettymyksienkään antako estää niitä . Olkaamme sitä urhoollisempia ja kestävämpiä , mitä suurempia vastukset ovat.

      Yhteiskunta Jumalan tahdosta . —Kolmisäätyopin mukaan maallisen hallituksen , eli esivallan sääty sisälsi Jumalan antaman tehtävän pitää syntiset ihmiset kurissa ja herran nuhteessa .Ristiriita tilanteissa on syytä keskittyä asioihin.

      Euroopan Unionin perusoikeuskirjan 41 artikla sääntelee oikeutta hyvään hallintoon . Hyvä hallinto kuuluu tällä tavoin useissa Eurooppalaisissa maissa , oikeudelliseen kielenkäyttöön , se on liitetty modernin oikeusvaltion vaatimuksiin . Valtion ja yleensä julkisen vallan sekä yksittäisten henkilöiden välisten suhteiden ominaispiirteistä sekä siihen , mihin suuntaan näitä tulisi kehittää . Täten tämä haluttiin ottaa yhdeksi säänteleväksi asiaksi myös Euroopan Unionin perusoikeuskirjaan . Lisäksi 47 artiklan mukaan jokaiselle jonka Unionin oikeudessa taattuja oikeuksia ja vapauksia jos on loukattu , on oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot tuomioistuimissa.
      Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käytännössä painotetaan enemmän asian huolellista käsittelyä kuin asian käsittelyn joutuisuutta. Hyvän hallintotavan sääntöön kuuluu puoluettomuus , vaatimus oikeudenmukainen käsittely , velvollisuus vastata kirjeisiin, kansalaisen omalla kielellä. kuulemisvelvoite, perusteluvelvollisuus sekä julkisuus kysymyksiä säänteleviä artikloja. Lähtökohtana on lainalaisuuden periaate , tämän ohella säännöstöön on sisällytetty yhdenvertaisuus , suhteellisuus , oikeuksien väärinkäytön kielto , objektiivisuus , luottamuksen suoja , oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus ja huomioonottavaisuus.

      Raamatun opetuksesta : Markuksen evankeliumin keskeinen sanoma ; Kristuksen hahmoon kuuluu risti , sekä kuoleman että ylösnousemuksena . Myös Jeesuksen elämän seuraajien elämään kuuluu risti , Jeesus sanoo ; että hänen seuraajien on otettava oma risti ja kannettava sitä.
      Matteuksen evankeliumissa opetetaan isämeidän rukous ja annetaan kaste – ja lähetyskäsky sekä tarkastellaan seurakunnanelämää ja järjestystä.
      Matteus kertoo , ylösnousseen ilmestymisestä , Jeesus näyttäytyy haudalla kahdelle naiselle , Magdalan Marialle ja ” toiselle Marialle ”. Sitten hän ilmestyy kaikille opetuslapsille ja antaa heille käskyn , menkää koko maailmaan tekemään ihmisistä Jeesuksen opetuslapsia.

  4. Onko lähetysnäkymme ja lähetyskäskyn ymmärtäminen Suomessa riittävä ja Hengen voima sitä toteuttamaan, kun Suomen kirkon lähetysjärjestöillä on noin 250 ulkomailla lähetystyössä olevaa työntekijää? Kirkossa keskustellaan enemmän Islamin uskoa palvelevan temppelin rakentamisesta kuin ko. kohderyhmän todellisesta ja rohkeasta evankelioinnista. Maailman henki vallitsee kirkossamme. Islam on vaientanut kristityt omissa valtamaissaan, mutta että Suomessakin ollaan vaikenevia ja vaiennettuja kovaan evankeliointiin, niin olen ihmeissäni tästä hengellisesti mykästä ja maitoruokaa nauttivasta kristikansasta. Pelkureita ja pakenevia riittää ihmisten edessä, kuten Pietarille kävi ennen Pyhän Hengen vuodattamista ja voiman saamista lähetystyöhön. Herra anna herätys Suomeen ja aloita se kirkon johdossa edes muutamien rohkeiden toimesta.

  5. Onko hengellisestä evankeliumin julistuksesta sovittu kirkon majoitustiloissa?

    Kotimaa24 uutisteksti esim. Liedon seurakunnan majoitusratkaisusta ei kerro mitään Sanan ja Raamatun opetuksesta. SPR (tilan käyttäjäksi sovittu) ei ole hengellisyyttä edustava yhteisö ja saattaa jopa suhtautua kriittisesti evankeliumin julistukseen hengellisen neutraliteettiasemansa johdosta. SPR:n ja toisaalta muslimien kristinuskovastainen ajattelutapa on levinnyt kirkkoomme, kun usko Jeesukseen pelastajana ja hänen seuraamisensa on harvan asia. Hoitaako kirkko varsinaista evankeliumin julistustehtäväänsä maahan tulijoille ja onko se pidättynyt oikeuden siihen omissa tiloissaan?

    Jos ei niin onko kirkko “mykkäkouluun” opetettu esim. muslimimaissa ja jatkaa sitä nyt Suomessa. Suomessa on evankelioinnin aika nyt maahanmuuttajille! Herätys!

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Keski-Lahden seurakunnan vs. kirkkoherra 4.3.2024-30.8.2024. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.