Hyvän paimenen sunnuntai

Kuvassa prinsessa Colette 12.8.2006. Hän toimi Kamerunissa pyhäkoulunopettaja, Martin Luther kuorossa, Nsimeyongin diakonien johtajana ja lukemattomilla lähetysmatkoilla eri puolilla eteläistä Kamerunia. Hänen aikanaan luterilainen kirkko kasvoi maan eteläosissa yhdestä seurakunnasta ensiksi rovastikunnaksi ja sitten hiippakunnaksi.

Sunnuntai 05.05.2019
2. sunnuntai pääsiäisestä, sunnuntain nimi latinaksi Misericordia Domini
Hyvä paimen
1. lukukappale: Hes. 34:11-16

Hallitsijat ovat useinkin nimittäneet itseään hyväksi paimeneksi.
Näin on tehnyt esimerkiksi Gudea, sumeriksi ??? Gu3-de2-a, Lagašin kaupungin ensi eli hallitsija vuosina 2144–2124.

Yhteisössä missä karjan hoito oli merkittävä elinkeino, puhe paimenesta herätti mielivan hyvästä hoidosta ja huolenpidosta.

Hyvä paimen etsii kadonneen lampaansa

Jeesus puhuu vertauksen kadonneesta lampaasta. Siinä todetaan yhden lampaan joutuneet erilleen laumasta. Erilleen joutuminen tiesi varmaa tuhoa. Niin monenlaisia vaaroja noissa oloissa oli pedoista alkaen. Laumassa pysyminen oli elämän edellytys.

Kun paimen näkee lampaan joutuneen harhateille, niin silloin paimen itse ottaa aloitteen ja etsii eksyneen. Löydettyään lampaansa paimen iloitsee tämän paluusta yhteiseen joukkoon.

Jeesuksen vertauksen Raamatun tekstinä eli Vanhan testamentin taustana on profeetta Hesekielin profetia siitä, että Jumala itse etsii kansansa ja kokoaa nämä yhteen pyhään Jumalan kansaan eli yhteiseen kirkkoon.

Näin sanoo Herra Jumala: Minä etsin itse lampaani ja pidän niistä huolen. Niin kuin paimen pitää huolta lampaistaan, kun ne ovat hajaantuneet hänen ympäriltään, niin minä huolehdin lampaistani ja haen ne turvaan kaikkialta, minne ne sumuisena ja synkkänä päivänä ovat kaikonneet. — Minä etsin eksyneen ja tuon takaisin laumasta harhautuneen, minä sidon murtuneen jalan, minä hoivaan uupunutta.

Aloite tulee Jumalalta ja lampaan pelastus on yhteisessä laumassa eläminen. Huomaamme että meidän pelastuksemme on Jumalan työ. Hän sen tekee. Huomaamme myös että vain Jumalan kansassa pysymällä pelastumme, kirkon jäsenyys ei ole vain jonkun kerhon jäseneksi tulemista, vaan koko elämäämme koskeva pelastuksen kysymys.

Jeesus on tullut että meillä olisi elämä ja yltäkylläisyys

Kun Jeesus puhuu hyvästä paimenesta, niin hän asettaa vastakohdaksi kelvottoman paimenen, joka ei välitä lampaista. Kelvoton paimen pakenee, kun näkee petojen tulevan. Lampaat jäävät turvaa vaille ja ne tuhoutuvat. Hyvä paimen puolestaan puolustaa lampaitaan ja on valmis vaikka uhraamaan henkensä jos tilanne kehittyisi niin vakavaksi.

Jeesus kertoi puheessaan hyvästä paimenesta ennakoiden, mitä hän tulisi tekemään koko maailman pelastuksen takia: Hän on se hyvä paimen, joka Golgatan ristillä on antanut henkensä meidän eikä vain meidän vaan koko maailman puolesta, jotta meillä rauha olisi Jumalan kanssa ja elämämme turvassa. Niinpä tämän täytetyn sovintotyönsä hedelmänä Jeesus saattoi sanoa, että hän on tullut antamaan elämän ja yltäkylläisyyden. Kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan hän on pelastanut maailman synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta.

Jeesuksen opetuksen taustalla on Hesekielin profetia, missä Jumala itse toimii ja kokoaa kansansa yhteen yhdeksi pelastettujen joukoksi.
Turmiovaltojen hajoittaman kansan Jumala kokoaa ja pitää siitä huolta pyhän kansan eli kirkon yhteydessä Pyhän Hengen antaessa meille uskoa, toivoa ja täyden elämän:


Minä tuon lampaani vieraasta maasta, minä kokoan ne kansojen keskuudesta, tuon ne omaan maahansa ja kaitsen niitä Israelin vuorilla, purolaaksoissa ja kaikilla ruohoisilla mailla. Vehmailla niityillä minä niitä kaitsen, niiden laidun on Israelin korkeilla vuorilla. Siellä, vehreillä kedoilla, ne saavat levätä, ne saavat käyskennellä Israelin vuorten rehevillä laidunmailla. Minä kaitsen itse lampaitani ja vien itse ne lepäämään – näin sanoo Herra Jumala.
— Minä kaitsen laumaani niin kuin sitä tulee kaita.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25