Hyödyttömän teologian tarpeettomuudesta

Turkulaisprofessori möläytti, että Suomessa teologiset tiedekunnat voitaisiin lopettaa tarpeettomina. Tarton yliopistossakin yhdeksän oppituolia yhdistettiin niin, että jäljelle jäi vain neljä itsenäistä. Teologia taidettiin jemmata jonnekin filosofisen oppituolin pehmusteisiin.

Mielenkiintoinen yksityiskohta: Keskiajalla teologinen oppituoli oli se ensimmäinen ja tärkein. Nyt siis joidenkin mielestä turhin. Niin ne ajat muuttuvat. Ja ajatukset.

Tiede on eräs ajattelun aste, joka ei suinkaan ole viimeinen. Tämän viisauden opin yliopistossa opiskellessani. Tiedekunnan lukija voisi vaikka yrittää arvata.

Kaikki ajatusrakennelmat ovat vain eräänlaisia väliasemia. Lopullista, aina ja kaikkialla pätevää järjestelmää ei ole luotu eikä sellaista voidakaan luoda. Yritykset jäävät pelkiksi luomuksiksi. Niiden arvoa ei voi punnita ”objektiivisesti”, koska vasta historia ratkaisee niiden merkityksen…

Jokainen järjestelmä on tehnyt tehtävänsä, jos se on palvellut oikein omaa aikaansa. Oli miten oli, järjestelmät ovat kuitenkin välttämättömiä, sillä ilman niitä ajatuksia ei voida ilmaista eikä siis myöskään omaksua. Yksityiset sanatkaan eivät tarjoa tarkkoja merkityksiä, vaan paljastavat vasta yhteydessään (järjestelmään kuuluvina) varsinaisen sisältönsä.

Teologiakin kuuluu järjestelmänä yleisen vaihtuvuuden lain alaisuuteen. Kristus ja hänen ilon ja valon, rauhan ja rakkauden sanomansa ei muutu, mutta ilosanomaa on kuitenkin aina tulkittava uusissa olosuhteissa ja sukupolvien saatossa niin, että huomioidaan ihmisten muuttuvat ajatustavat ja uudet katsomukset. Uusi aika vaatii siis uutta teologiaa.

Lyhyesti: Aikain vaihteluissa teologian pyrkimys on yhä sama. Raamatun oikea ymmärtäminen ja sen perussanoman tulkitseminen nykyajan ihmiselle hänen maailmankuvansa ja käsitystapansa mukaisesti. On oltava kreikkalaisille kreikkalainen ja juutalaisille juutalainen.

On merkillepantavaa, että möläyttäjäproffa ei suostunut antamaan Kotimaa24:lle haastattelua vastatakseen huutoonsa. Ehkä hänkin tajusi päästäneensä suustaan sammakon.

Professorin letkautus osuu kaiken lisäksi historiallisesti mielenkiintoiseen aikaan, kun Helsingin yliopistossa suunnitellaan aloitettavaksi  imaamien koulutus. Se olisikin lystiä, kun kristillisessä maassa voisi yliopistossa opiskella vain islamilaiseksi uskonoppineeksi. Ainakin yhtä lystiä kuin se, että Suomen kouluissa on päätetty lopettaa kaunokirjoituksen opetus lapsille...

Jos kuitenkin kävisi niin, että yliopisto heittäisi teologian oppituolin ikkunasta ulos, niin kuka sitten kasvattaisi pappeja, tuota hyödytöntä rupusakkia? Kirkon koulutuskeskusko saisi ottaa vastuulleen jonkinlaisen hengellisen akatemian ylläpidon?

Pakko myöntää, että ajattelin minäkin nuorena jumaluusopin opiskelijana joskus, että kas kummaa, kun valtion yliopisto kaataa meille, tuleville kirkon työntekijöille, viisautta päähän. Vasta tajuttuani, miten hyvän ja laajan yleissivistävän opetuksen opiskelijat ainakin 1970-luvulla saivat kahden ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, en voi kuin nostaa hattua tuolle opistoista ylimmälle. Kirkko ei missään nimessä pystyisi itse tuollaiseen laaja-alaisuuteen ja poikkitieteellisyyteen.

Eikä se teologian opiskelu lopultakaan ollut mikään automaatio kirkon virkaan. Nykyään kai pappisvirkaa anovat teologian maisterit seulotaan psykologisin testein. Toisaalta teologinen koulutus on niin yleissivistävä, että siihen voisi hyvin tutustua sellainenkin ihminen, jolta puuttuu kutsumus papinvirkaan. Jonkinlainen Jumalan ABC-kurssi pitäisi kuulua tavallisen ihmisen peruskoulutukseen.

Hengellisessä akatemiassa olisi tietysti se etu, että siellä Raamatun arvovallasta ei välttämättä tulisi sellaista ongelmaa kuin valtion laitoksessa, mutta vaarana olisi joutuminen kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle, kun kaffetta kitattaisiin vain omissa kuppikunnissa.

Papinkoulussa opinnot aloitettuani huomasin toki sieltä ja täältä kuuluvan mutinan, että ei teologia ole mitään oikeaa tiedettä. Monissa kuppilakeskusteluissa toisten tiedekuntien opiskelijat selittivät, että Raamattu on heille yhtä tosi juttu kuin Aku Ankka-lehti.

Nykyistä jumalanpilkkausintoa, sokeaa uskonnollisuuden kimppuun käymistä ja kirkostaeroamisvimmaa voisi pitää merkkinä kollektiivisesta pahanolon tunteesta. Mutta kuinkahan moni on mahtanut pohtia, josko maailman heikko taloustilanne, sotilaalliset uhkakuvat ja piittaamattomuus lähimmäisten hädästä jotenkin korreloisivat sen tosiasian kanssa, että tänä aikana Jumalan ei mistään hinnasta annettaisi olla Jumala? Ihminen ei tahdo olla Jumalan kuva, vaan hän on saattanut nostaa vaikkapa sananvapauden omaksi kuvakseen. Tärkeintä on, että minä saan…

15 kommenttia

  • Hannu Kiuru sanoo:

    Voihan kenkunkenkunkenkku: Eihän noita kommentteja tietenkään tule, kun kommentointi muuttui hiljattain maksulliseksi.

    Tämä on kyllä harmittava tilanne: Teologia ei ole turhaa, mutta bloggaaminen alkaa olla. Sillä palautteen saaminen on blogistille ihan enstex tärkein juttu.

    Hei, Ylläpito: Äkkiä lukukertamittari takaisin blogisteille, muuten täällä turhautuu ihan totaalisesti…!

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuire Kajasvirta sanoo:

      Taitavat monet lukijatkin olla vielä tunnusteluvaiheessa. On ihan eri juttu kommentoida, jos meitä on vain muutamia, kuin hukuttaa mielipiteensä kymmenien sekaan.

      Minusta näyttää siltä, että aikaisemmin palstoilla olleet rienaajat ja ateistit ovat toimineet adrenaliinin herättäjinä ja keskustelua eteenpäin vievänä katalysaattorina. Ja nythän he miltei puuttuvat.

      Itse kuitenkin pidän enemmän tästä maltillisesta ja asialinjasta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Kiuru sanoo:

    Nyt en voi enää edes linkkiä laittaa Kotimaa24-uutisiin. Tästä tiedosta innostuin jälleen kirjoittamaan:

    26.01.2015 10:55 – Tuija Pyhäranta Kotimaa Professori: Teologia pois yliopistoista Turun yliopiston valtio-opin professorin Matti Wibergin mielestä teologiset tiedekunnat pitäisi lakkauttaa julkisin varoin kustannetuista yliopistoista, kertoo Aamulehti.

    Wiberg pohti viikonloppuna Lännen Median haastattelussa, minkälaisia säästöjä koulutussektorilla voitaisiin tehdä. Wibergin mukaan säästäminen kannattaisi aloittaa ”kaikilla tavoin hyödyttömimmästä” eli teologiasta.

    Kotimaa24 yritti tavoittaa Matti Wibergin kysyäkseen perusteluita, mutta Wiberg kieltäytyi haastattelusta.

    Tässä vielä ihka oikea linkki Turun Sanomiin:

    http://ts.fi/uutiset/kotimaa/726830/Professori+Teologiaa+ei+pitaisi+opettaa+veronmaksajien+rahoilla

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Elias Tanni sanoo:

    Mikä muu vaikuttaa yhtä paljon ja syvällä ihmiseen kuin teologia? Ei ehkä aina, ei ehkä ensimmäisenä, mutta syvimmällä?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      Älä muuta viserrä, Elias hyvä. Voidaanko muka kysymys Jumalasta ja ns. ihmisen perimmäiset kysymykset (mistä tulen, minne menen, onko elämällä jokin tarkoitus) kokonaan pyyhkäistä maton alle sillä perusteella, että teologia ei olisi tiedettä? Well, Pyhää Henkeä tiede ei tule koskaan tavoittamaan…

      Ilmoita asiaton kommentti
  • seppo heinola sanoo:

    Hannu,esitämisäi kysymyksiä voi aivan yhtä hyvinja itsen asiasa vapaamminkin käsitellä filosofian kuin teologian piirissä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Teemu Kakkuri sanoo:

    Tietomme on vajavaista. Hyvä kirjoitus.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Hyvä kirjoitus. Miten yhteiskunta korreloi Jumalan kieltämiseen, näkyykö yhteiskunnan pahoinvointi suhteessa siihen, millainen on meidän henkinen tilamme ja suhteemme uskoon ja sen kautta toivoon?

    Olisi myös tärkeää tiedostaa ja ymmärtää miten teologia eroaa filosofiasta. Jos niitä pidetään samana, niin ollaan jo eksytty olennaisesta kysymyksestä. Mikä ja kuka on Jumala?

    Jos tuo kysymys kielletään ihmiseltä, vastaamalla että ei ole Jumalaa, niin olemme hukassa. Onneksi lapset vielä kysyvät Jumalan perään.

    Onkin hyvä kysyä mitä Kristinusko tuo ihmisen maailmankuvaan ja ihmiskuvaan? Armoa ja anteeksiantoa? Vain Jumalan lohdutus on riittävän suuri ihmiselle joka huutaa syvyydestä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Elias Tanni sanoo:

    ”Teologia” on kaksisisältöinen sana. Okei, se on itsestäänselvyys, mutta pidettäköön sitä johdantona: on tieteellistä teologiaa (1), jota tarvitaan sen pohjaksi, että olisi teologiaa(2), joka on sitä ihmisten pohtimista elämän tarkoituksen, kuoleman, Jumalan, totuuden jne.. äärellä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Jep, tuo on hyvä Elias. Itse ajattelen yksinkertaistettuna, että teologia on Jumalan tutkimista (laajasti käsitettynä) ja ajattelen myös, että tutkijan täytyy uskoa, että kohde on olemassa, muutenhan tutkiminen on absurdia. Filosofian näen yksinkertaistettuna ihmisen ajattelun tutkimisena, tutkija voi siis tutkia esim. ihmisen uskonnollista käytöstä, vaikka ei uskoisi Jumalaan. (Kohde on varmasti olemassa) Missä suhteessa nuo ovat toisensa kumoavia tieteen aloja? Ei mielestäni missään, vaan ne täydentävät toisiaan.

    On jokseenkin tyrmistyttävää ajatella, että teologinen lopetettaisiin turhana. Sen uudelleen arvioimista pitäisin tosin mielenkiintoisena.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Elias Tanni sanoo:

    Teologia tieteenä pitää sisällään sen periaatteen, että sen aineksia tulee arvioida kuten muutakin tutkittavaa, siis sen kummemmin ottamatta Jumalaa huomioon kuin jättämättä huomiotta. Ei voi päästä tulokseen ”Paavali sanoi X, koska se on Jumalan tahto”, mutta voidaan sanoa ”Paavali sanoi X, koska uskoi sen olevan Jumalan tahto”. Tietenkin väitteelle X voidaan löytää muitakin perusteluja.

    Tämän samanarvoisuusperiaatteen mukaan tulisi sitten myös arvioida teologian asema tiedeyhteisössä (Hannun mainitsemaa historiallista aspektia unohtamatta). Onko se sinne kuuluva enemmän tai vähemmän kuin vaikkapa sosiologia, kognitiotiede, naistutkimus, valtio-oppi tai kirjallisuustiede?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

    Historiatiede tutkii historiaa, biologia biologiaa, viestintä viestintää, mutta teologia ei tutki sitä, mihin sen nimi viittaa l. Jumalaa. Teologia tutkii ihmisten jumalakäsityksiä.

    Nykyisin, tai itseasiassa vuosikymmeniä jo, on vallinnut Suomessa sellainen käsitys, että teologian tulee tutkia esimerkiksi sitä, mitä ilmoitus sisältää, vaan ei sitä, onko se totta. Vielä Tiililä oli toista mieltä, Barthista puhumattakaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru

    Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (67 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121