Huumorista ja naurusta

Elämä ei ole naurun asia, mutta voisitteko kuvitella elävänne ilman naurua? Leonid Sukhorukov. Life is not a laughing matter, but can you imagine having to live without laughing? Leonid Sukhorukov

10 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Nauroiko Jeesus koskaan?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Apokryfievankeliumit kertoivat Jeesuksen nauraneen, mutta nehän valehtevat?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      Jos ne opettavat Raamatun vastaisesti, niin silloin valehtelevat. Uudessa Testamentissa ei suoraan sanota Jeesuksen nauraneen, mutta pysyn aiemmassa päättelyssäni. Ja Jumalamme tahto on että iloitsemme aina Herrassa. Evankeliumi on ilosanoma.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa ja kiristelee hänelle hampaitansa; mutta Herra nauraa hänelle. Ps. 37:12-13. Ks. myös Psalmi 2:4

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Onko kaikki mistä ei Raamatussa sanota mitään Raamatun vastaista, jos se sanotaan apokryfeissä?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Rantanen sanoo:

      Ei välttämättä, koska: Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Jeesus teki opetuslastensa nähden. Joh. 20:30, 21:25. Jeesus on siis tietenkin puhunut ja tehnyt paljon muutakin kuin mitä Raamattu ilmoittaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Iloinen sydän näkee kaiken valoisana, mutta surullinen sydän näkee kaiken synkkänä. TR, Tischreden (Lutherin pöytäpuheet), 2, 2652. Valitut teokset III, s. 572, WSOY, 1959.

    Iloitkaa Herrassa ja riemuitkaa, te vanhurskaat, ja veisatkaa ilovirsiä, kaikki te oikeamieliset. Psalmit 32:11. Valoisa silmänluonti (KR-92: Ystävällinen katse) ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin. Sananlaskut 15:30

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Pietarin kerrotaan heltyneen itkuun aina kun muisti sitä lempeyttä, jota Kristus jokapäiväisessä seurustelussa osoitti.

    Martti Luther, Galatalaiskirjeen selitys, s. 648, SLEY, 1957.

    Ilmoita asiaton kommentti