Hollywoodin raamatullinen avioliitto

Avioliitto ei ollut ennen reformaatiota teologiaa. Avioituminen ja lasten tekeminen oli yksinkertaisesti luonnollinen järjestys. Jo Søren Kierkegaard muistutti, että klassiseksi kutsuttu apostoli Paavalin avioliittoteologia oli luostarielämää karsastaneiden Jean Calvinin ja Martin Lutherin luomaa.

Nykyinen ”raamatullinen avioliittokäsitys” syntyi Amerikassa. Normandian maihinnousuun jälkeen alkoi myös moraalin jälleenrakennus. Kolmen miljoonan amerikkalaissotilaan yhteiselo brittien ja ranskalaisten kanssa oli ollut vaikeaa.

Britit pitivät amerikkalaisia egosentrisinä, rikastuneina ja ylpistyneinä pikkuserkkuina, jotka veivät englantilaistyttöjä elokuviin katsomaan John Wayne –länkkäreitä ja sitten… On sanottu, että vuonna 1971 ensi–iltansa saanut satiiri “No Sex Please, We’re British” perustui toisen maailmansodan ajan stereotypioihin. Sodan jälkeen Yhdysvaltoihin palanneista sotilaista 73 prosenttia kärsi mielenterveysongelmista.

Puritanismin paluun toisen maailmansodan jälkeen puki sanoiksi Frank Sinatra: ”Love and marriage, love and marriage. Go together like a horse and carriage. This I tell ya, brother, Ya can’t have one without the other”.

Sinatran laulu tiivisti Hollywood-elokuvien raamatullisen avioliittoihanteen: rakkaus on instituutio. Vielä sata vuotta aikaisemmin Kierkegaard oli epäillyt ajatusta, että instituutio voisi kanavoida intohimon oikeaan kohteeseen.

Hollywoodin romanttinen avioliitto oli normi ja vihkimisestä tuli hätätapaus. Amerikan puhelinoperaattoritkin linjasivat, että avioliittoa ja rakkautta piti saada toteuttaa heti: ”love is classified as an emergency”.  

Hyvä katsaus parisuhteiden kehityksestä löytyy kirjasta L’Amour et l’Occident. Sveitsiläisen Denis de Rougemont’n opus magnum kertoo, miten keskiajan trubaduurien laulama legenda Tristanin ja Isolden traagisesta rakkaudesta sai rinnalleen kristillisen yhtenäiskulttuurin synnyttämän aktirakkauden mallin.

Denis de Rougemont kysyi, riisuiko institutionalisoitu järkiavioliitto kristilliseltä rakkaudelta anarkian ja toi tilalle eugenismin?

Jyrki Härkönen
Jyrki Härkönen
Olen ortodoksisen kirkon ylidiakoni, slavisti ja kulttuurimatkaopas.