Pieni mökki pihamme perällä
ja villiruusu väriä täynnä
Eläimetkin sen tajuavat. Pieni oravanpoika tuli meitä tervetulleeksi Svenssonille toivottamaan talon oven edustalla, kun menimme sinne Sanan ja rukouksen iltaa viettämään. Lisätty kuva 30.4.2025 klo 22.21.
Herran uskollisuus täyttää maan.
Herra on sanallaan luonut taivaat.
Sunnuntai 4.5.2025
2. sunnuntai pääsiäisestä (Misericordia Domini)
Pyhän aihe: Hyvä paimen
Muinaisessa Orientissa paimen oli hyvän huolenpidon esikuva. Paimen vei laumaansa ruokapaikalta toiselle. Juomapaikalta toiselle, jos niitä oli useampia. Paimen myös suojeli laumaansa pedoilta. Antoi turvaa, tarvittaessa taisteli vaaroja vastaan.
Muinaisessa Orientissa hyvä paimen oli myös hallitsijan hyvyyden ilmaus, kunnianimi, jolla häntä ylistettiin.
Suomessa olosuhteet ovat olleet toisenlaisia. Kylmää vastaan on tarvittu navetoita, hevostalleja, kanaloita, sikaloita jne. Karjaa olen ruokkinut jo pienestä pitäen. Kesällä on karja viety ulos. Isäni kanssa kuljin, kun hän eläimiä varten aitoja rakensi. Karjaa olemme laskeneet laitumille. Lypsylle olen lehmiä hakenut takaniityiltä navettaan. Jne.
Kun Jeesus sanoi, että hän on Hyvä Paimen, niin hän liittyi Vanhan testamentin sanomaan. Psalmissa 23 paimenen kaitsenta avaa näköalan nykyisestä tulevaan. Jumala itse on Hyvä Paimen. Hän vie vihreille niityille. Nämä kuvaavat tulevan maailmankauden iloa ja onnea, täyttä elämää taivaan riemussa. Virvoittavien vetten tykö tuleminen kertoo tulevan maailmankauden vesistä, missä vesi kostuttaa kuivan maan ja saa sen elämään. Janoinen saa raikasta vettä juodakseen: Elämä ja yltäkylläisyys antavat täysipainoisen onnen.
Jeesus menee puheessaan pidemmälle. Hän puhuu omasta ristin kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan koko maailman syntien sovittamiseksi. Hän pelastaa synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta.
Tähän liittyy 1. Pietarin kirjeen teksti, meidän epistolamme eli messun toinen lukukappale.
Jeesus kärsi ja kuoli koko maailman syntien sovittamiseksi. Hänen ristin työnsä toi lunastuksen. Hän on ansainnut meille voiton pahuuden henkivalloista. Hän on meidän Vapahtajamme. Hän antaa armonsa ja laupeutensa meidän, itsessämme syntisten, vanhurskauttamiseksi, niin, että meillä on tulevaisuus ja toivo.
Toinen lukukappale eli epistola: 1. Piet. 2:21–25
Ensimmäisestä Pietarin kirjeestä, luvusta 2
Kristus kärsi teidän puolestanne
ja jätti teille esikuvan,
jotta seuraisitte hänen jälkiään.
– Hän ei syntiä tehnyt,
hänen suustaan ei valhetta kuultu.
Häntä herjattiin,
mutta hän ei vastannut herjauksella,
hän kärsi, mutta ei uhkaillut,
vaan uskoi itsensä oikeamielisen tuomarin haltuun.
Itse, omassa ruumiissaan,
hän ”kantoi meidän syntimme” ristinpuulle,
jotta me kuolisimme pois synneistä
ja eläisimme vanhurskaudelle.
”Hänen haavansa ovat teidät parantaneet.
Te olitte ”eksyksissä niin kuin lampaat”,
mutta nyt te olette palanneet
sielujenne paimenen ja kaitsijan luo.
Matias Roto toteat:””Jumala ON oikeudenmukainen. Näin ollen myös hänen sanansa on oikeudenmukainen. Evankeliumin saarnassa hän ANTAA ANTEEKSI syntimme. Näin itsessään syntinen JULISTETAAN VANHURSKAAKSI eli siis oikeudenmukaisuus toteutuu anteeksiannon muodossa.””
Siis onko mielestäsi ”oikeudenmukaista” että joku saa kaikki synnit anteeksi ja sitten voi kuitenkin rangaista toisia jopa kuolemalla näiden synneistä?
Ari
Mikä sinä oikein luulet olevasi, kun toisten ihmisten tuomitsemisen lisäksi kuvittelet voivasi syyttää jopa itse Jumalaa epäoikeudenmukaiseksi, kun hän on armollinen kenellä hän on armollinen.
Roomalaiskirje:
9:20 Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: ”Miksi minusta tällaisen teit?”
14:4 Mikä sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu; mutta hän on pysyvä pystyssä, sillä Herra on voimallinen hänet pystyssä pitämään.
Matias Roto lueppa nyt JEESUKSEN vertaus:
24 Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää.
25 Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi.
26 Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: ’Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki’.
27 Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi.
28 Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: ’Maksa, minkä olet velkaa’.
29 Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: ’Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle’.
30 Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa.
31 Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut.
32 Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: ’Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit;
33 eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?’
34 Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa.
35 Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi.”(Matt.18)
Mitä tuo sinulle kertoo?
Entäpä Jeesuksen sanat tuomitsemisesta:
1 ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi;
2 sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.(Matt.7)
Ari
Näissä keskusteluissamme olen kokenut, että ainoa armoton palvelija olet ollut SINÄ.
Mistä johtuu, että tämän saman ovat kokeneet eräät toisetkin Sinun kanssasi keskustelleet?
Ari Pasanen
Sinä olet ollut niin rakkautta täynnä, että et suostu tunnustamaan ketään muita sisariksi ja veljiksi. Mikään kristillinen seurakunta ei saa sinulta tunnustusta (armoa) osakseen.
Pietarilta:
2.Pietarin kirje: 1:2 Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.
Kari
Kiitos kommentistasi
Taitavasti tuot esille ääripäät akselilla lähimmäisten hyväksynnän ja hyväksymättömyyden asenteesta, eli siis todellisen armon ja armottomuuden välilä eli siis aidon rakkauden ja rakkaudettomuuden välillä.
Ari
Miksi panet esille Jeesuksen vertauksen, jonka opetuksia sinä itse et tippaakaan välitä seurata, vaan tasan tarkkaan päin vastoin kerta toisensa jälkeen järjettömillä syytöksiläsi yrität lyödä KRISTUKSEN OMIA eli pyhää kristikansaa eli kirkkoamme ”kuin vierasta sikaa”?
Kaikille lukijoillemme
Hyvää abbedissa, pyhimys Walburgan luiden siirtämisen päivää! (Hänen nimestään esiintyy eri asiakirjoissa erilaia kirjoitusmuotoja.),
Hän kuoli vuonna 779 jKr… Hänen jäännöksensä siirrettiin 1.5.871 Eichstättin Pyhän Walburgin kirkkoon.
Aikoinaan pyhäinjäännösten tehtävänä oli uskon rohkaisu. Tyyliin: Tässä on yksi joka oli uskollinen Vapahtajallemme. Uskossaan hän pysyi vastuksista huolimatta. Ottakaamme esimerkkiä hänen uskonrohkeudestaan ja pysykäämme uskollisina Vapahtajallemme, niin mekin saamme kerran päästä perille taivaan iloon ja autuuteen, joka on varattu kaikille Herran palvelijoille ja palvelijattarille kansallisuuteen, kieleen tai ihonväriin katsomatta, koko Jumalan kansalle eli Kristuksen kirkolle.
Olen poistanut Arin kommentin, missä hän toistaa jo monia kertoja toistamiaan inttämisiään.
Mitään uutta hän ei tuo keskusteluun, vaan ainoastaan jatkaa omien kuvitelmiensa mukaisia tulkintojaan jatkaen ilman, että on ottanut opikseen ainoatakaan Raamatun mukaisia näkökantoja sisältäviä opetuksiamme.
Jos hän haluaa kysyä jotain niin kysyköön reilusti kysymyksenä.
Jos hän puolestaan haluaa inttää jotain niin sanokoon mielipiteensä reislusti esille.
Mutta yrittää manipulointia muovailemalla änkyräisimmät inttämisensä ikään kuin kysymyksen muotoon on tuhoon tuomittu.
Matias Roto siis minua saa arvioida vaikka kuinka monta kertaa eikä se ole ”inttämistä” vaikka teema on sama useamman kerran?
>>>>>Ymmärrän kyllä miksi evankeliumin sana loukkaa teitä, loukkasihan se myös aikansa ”viisaita ja ymmärtäväisiä” niin että ristiinnaulitsivat Jeesuksen.
Ari
6) Yksi esimerkki joidenkin sanojen käyttö aivan toisessa merkityksessä kuin mitä ne varsinaisesti tarkoittavat.
Puhut rakkaudesta.
Mutta miten sinä sen toteutat:
– avoimesti kieltäydyt Jeesukseen uskovien yhteydestä
– sanoistasi päätellen elät ilman kavereita
– kansojen kritisoinnista päätellen et myöskään edistä yhteiskuntamme pyrkimyksiä
– puhetyylisi on muutoinkin voittopuolisesti vain kaikenlaista kritiikkiä ilman mitään tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa syytä, mitä ja missä haluat korjata asioita
– Jne. Koko ajan vain negatiivisten asioiden sänkkäämistä. Jokaisesta yhteydestä kaivat esille vain sellaista, mistä saat moittia toisia ihmisiä tai tuomita heitä kelvottomiksi.
Edelleen mietittäväksesi: Oletko sopusoinnussa ympärilläsi olevien eläinten kanssa?
Vrt esim
– kuvaa blogini alussa. Oravanpoikaa joka tuli meitä tervehtimään Svenssonille saavuttuamme.
– tänään Forssan rukoushuoneelle saavuttuamme muuan kissa tuli meitä vastaan, tervehti kohteliaasti ja lyöttäytyi seuraamme. Jätimme sen oven ulkopuolelle vain siitä syystä, että jos se on jonkun naapurin kissa, joka alkaa kaipaamaan sitä, mikäli se viipyy liian kauan sisällä ja edelleen: osallistujien mahdollinen allergia kissoille.
– aikoinaan kun äitini liikkui kotopihallamme, niin kanatarhan aitauksen sisällä valtava joukko kanoja seurasi hänen liikkeittensä mukaan, mihin suuntaan hän sitten menikään. (Meillä oli noin neljännes hehtaarin kanatarha, jossa kanat kesäisin tepastelivat.)
Joten aivan konkreettisesti:
Missä tuo puheesi RAKKAUDESTA saa toteutumansa aivan konkreettisessa jokapäiväisessä arkisessa elämässäsi? Puheenvuoroissasi kun tuo mainostamasi rakkaus ei missään vaiheessa pääse vähääkään esille.
Ari
1)
Sinun kritisoimisesi teema on alati sama siitä syystä että sinä olet esittänyt saman jo aikoja sitten vääräksi osoitetun väitteen uudelleen ja uudelleen.
2) Toisin kuin kuvittelet, niin
evankeliumin sana ei minua loukkaa,
vaan päin vastoin:
Aito evankeliumin sana ilahduttaa minua suunnattoman paljon.
Huomaa tämä:
EVANKELIUMI ON HYVÄ SANOMA ELI
I L O S A N O M A .
Sen sijaan sinun nurin niskoin vääntämät harhatulkinnat harmittavat.
Miksi kummassa tuo mies, jonka äly on riittänyt ylioppilaaksi asti, ei tajua tätä tai tätä oikaisua, missä asiassa virheelliset väitteet on korjattu jo aikoja sitten.
3) Sinulla on virheellinen asenne viisautta kohtaan. Olet kerta toisensa jälkeen julistautunut tyhmyyden apostoliksi. Sellainen ei ole fiksua.
Sananlaskut:
1:22 Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
1:32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
3:35 Viisaat perivät kunnian, mutta tyhmäin osa on häpeä.
4) Jeesuksen ristiinnaulitsemista huusi Jeesukseen kateellisesti suhtautuneitten kollegain yllyttämä
y m m ä r t ä m ä t ö n
k a n s a.
Kaikissa joukkomielenosoituksissa, missä kansa villiintyy, pääsee TYHMYYS TIIVISTYMÄÄN.
5) Kaiken tämän vääristyneen kuvitelmasi vastapainoksi
JUMALA SANOO SANASSAAN:
H A N K I
V I I S A U T T A !
Sananlaskut:
4:5 Hanki viisautta, hanki ymmärrystä, älä sitä unhota, älä väisty pois minun suuni sanoista.
4:7 Viisauden alku on: hanki viisautta, ja kaikella muulla hankkimallasi hanki ymmärrystä.
Kysymys siis on siitä, totteletko sinä Jumalaa, joka pyytää hankkimaan viisautta,
vai totteletko omaa laiskuudestasi nousevaa haluasi pysyä tyhmänä.
Matias Roto mitä on oikea viisaus, onko se että TEKEE sen mitä Jeesus sanoo vai mitä?
Tulee vaan mieleen Jeesuksen vertaus viisaasta ja tyhmästä rakentajasta, mikä erotti nämä toisistaan?
Ari
Kiitos hyvästä kysymyksestä
1)
Hyvä teko seuraa hyvästä opista. Kun elää Jumalan armon varassa niin voi armahtaa myös muita ihmisiä.
2)
Viisas rakentaja rakensi kaupunkiin, joka oli mäen päällä kallioilla ja jossa talo oli turvassa kaupungin muurien ja kaikkien omien kansalaisten joukossa elettäessä. Jota saattoi rakentaa kaupunkiin, piti olla kaupungin jäsenluetteloon kirjoitettu nimi.
Hiekalle rakennettu oli yksinään kaupungin ulkopuolella joen uomaan rakennettu talo joen kuivana kautena. Kun sadeaika tuli niin joki täyttyi vedestä ja tulvat veivät talon mennessään.
Vertaus puhuu mitä voimakkaimmin yhteisöön kuulumisen tärkeydestä. Jokainen hyvä teko toimii YHTEISEKSI HYÖDYKSI.
Matias Roto ohitat kaikkein tärkeimmän tuosta vertauksesta eli sen mikä erottaa ””viisaan ja tyhmän””, viisas kun kuulee Jeesuksen sanat niin hän tekeeniide mukaan, tyhmä ei tee.
Ari
Tuon Jeesuksen vertauksen sanoma on että Jeesuksen sana toteutuu silloin kun ihmiset elävät yhdessä toisten kanssa ja ovat tuon yhteisön jäseniä. Sen sijaan yhteisön ulkopuolelle rakentaminen johtaa tuhoisiin tuloksiin, jotka raukeavat elämän vastusten tullessa.
Hebrealaiskirje:
13:7 Muistakaa johtajianne, jotka ovat puhuneet teille Jumalan sanaa; katsokaa, kuinka heidän vaelluksensa on päättynyt, ja seuratkaa heidän uskoansa.
Ari
Voit lukea aiheesta perusteellisemmin blogissani
Kaksi rakentajaa 23.7.2015 18:46
https://www.kotimaa.fi/blogit/kaksi-rakentajaa/
Matias Roto siis kun ihminen kuulee evankeliumin ja siitä Jeesuksen sanat ”tehkää parannus”, niin o ko viisas ku tekee ja onko tyhmä kun eitee parannusta?
”Onko viisas, kun tekee ja onko tyhmä, kun ei tee parannusta?” Tulemme jälleen siihen, mikä on mielestäsi parannuksentekoa. Siihen liittyy tietysti sekin, mistä kaikesta kristityn pitäisi tehdä parannusta. ”Niitä ovat siveettömyys, saastaisuus, irstaus, epäjumalien palveleminen, noituus, vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus, kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen (Gal. 5:19-21).” Luepa lista tarkkaan, Ari Pasanen! Kenties löydät sieltä vielä jotain, josta parannus on vielä tekemättä. Lieneekö ketään, jolla ei olisi?
Martti
Kiitos kommentistasi
Todella naseva huomio tekstissäsi
Ari
Tässä puhut, että viisas ymmärtää tehdä parannuksen
Aikaisemmin olet kirjoittanut että pitäisi tulla tyhmäksi voidakseen ymmärtää evankeliumin
Joten koko tapasi puhua läpiä päähäsi todellakin osoittaa ettet vielä ole tehnyt todellista parannusta eli siis palata alkuperäiseen Jumalan lapseuteesi, jonka sait vastaanottaa jo pienenä vauvana.
Tee siis parannus ja palaa kirkon yhteyteen!
Ari
Kaste antaa parannuksen eli syntien anteeksiantamuksen
Luukkaan evankeliumi:
3:3 Ja hän vaelsi kaikissa seuduissa Jordanin varrella ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi,
24:47 ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.
Tämän sanoo myös tunnustuskirjamme Augsburgin tunnustus
XII Parannus
Parannuksesta seurakuntamme opettavat, että ne, jotka ovat kasteen jälkeen langenneet, voivat saada syntien anteeksiantamuksen milloin tahansa, kun he kääntyvät, ja että kirkon tulee antaa synninpäästö niille, jotka näin palaavat tehdäkseen parannuksen. Parannus näet sisältää varsinaisesti seuraavat kaksi asiaa. Toinen on katumus eli synnintunnosta johtuva pelästyminen, joka ahdistaa omaatuntoa. Toinen on usko, joka syntyy evankeliumista eli synninpäästöstä ja joka luottaa siihen, että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, ja antaa omalletunnolle lohdutuksen ja vapauttaa sen pelosta. Tämän jälkeen tulee seurata hyvien tekojen, jotka ovat parannuksen hedelmiä.
Ne tuomitsevat kasteenuusijat, jotka väittävät, että kerran vanhurskautetut eivät voi menettää Pyhää Henkeä, samaten ne, jotka väittävät, että jotkut tässä elämässä saavuttavat sellaisen täydellisyyden, etteivät voi tehdä syntiä.
Edelleen ne tuomitsevat novatianolaiset, jotka eivät tahtoneet antaa synninpäästöä kasteen jälkeen langenneille, kun nämä palasivat tehdäkseen parannuksen.
Myös ne hylätään, jotka eivät opeta, että syntien anteeksiantamus saadaan uskon kautta, vaan velvoittavat meidät ansaitsemaan armon omilla hyvitysteoillamme.
Myös katolinen kirkko opettaa, että synnit annetaan anteeksi kasteen välityksellä
SYNTIEN ANTEEKSIANTAMISEKSI …
1263. Kasteessa annetaan anteeksi kaikki synnit, perisynti ja kaikki henkilökohtaiset synnit, samoin kuin synnin rangaistukset. Niihin, jotka ovat syntyneet uudesti, ei jää mitään, mikä estäisi heitä astumasta Jumalan valtakuntaan, ei Aadamin syntiä, ei henkilökohtaista syntiä eikä synnin seurauksia, joista pahin on ero Jumalasta.
SOVINTO KIRKON KANSSA
1443. Julkisen elämänsä aikana Jeesus ei ainoastaan antanut syntejä anteeksi, vaan osoitti myös sen, mitä anteeksiantamus vaikuttaa: hän otti synnintekijät, joille hän oli antanut synnit anteeksi, jälleen Jumalan kansan jäseniksi, josta synti oli heidät vienyt kauas, jopa sulkenut ulkopuolelle. Hyvin selvä merkki siitä oli se, että Jeesus kutsuu syntisiä pöytäänsä, vieläpä hän itse istuutuu heidän pöytäänsä – teko, joka koskettavalla tavalla ilmaisee yhtaikaa Jumalan anteeksiantamusta ja synnintekijän paluuta Jumalan kansan helmaan.
1444. Antaessaan apostoleille oman valtansa antaa syntejä anteeksi Herra antaa heille myös vallan saattaa syntiset sovintoon kirkon kanssa. Tämä apostolien tehtävän kirkollinen ulottuvuus käy ilmi ennen kaikkea Kristuksen juhlallisista sanoista Simon Pietarille: ”Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on oleva vapautettu myös taivaissa” (vrt. Matt.16:19). ”Pietarille annettu valta sitoa ja päästää on annettu myös apostolien kollegiolle, joka on yhdistyneenä päämieheensä
1445. Sanat sitoa ja päästää tarkoittavat: se, jonka te suljette yhteydestänne, on suljettu Jumalan yhteydestä; sen, jonka te uudelleen otatte yhteyteenne, sen Jumalakin ottaa jälleen yhteyteensä. Sovintoa kirkon kanssa ei voi erottaa sovinnosta Jumalan kanssa.
Perjantaihin 2.5.2025 mahtui monenlaista, sekä surua että iloa.
Valmistelimme erään pikkuserkkuni hautajaisia. Sain myös kuulla erään ystäväni äidin olevan tästä elämästä lähdön lähellä.
Sain iloita erään pikkuserkkuni vierailusta ja ilo oli suuri kohtaamisestamme.
Päivän mittaan olen kokenut suurta iloa ja tyydytystä elämääni lukiessani ja/tai äänikirjana kuunnellessani Heprealaiskirjeen viimeistä lukua lukuisilla eri kielillä.
Illalla saimme rakkaani kanssa nauttia RSO:n konsertista TV:n äärellä:
Radion sinfoniaorkesterin konsertti
A. Vivaldi: Konsertto g-molli Dresden-orkesterille. A. Corelli: Concerto grosso nro 4 D-duuri. J-M Leclair: Viulukonsertto D-duuri. J-P Rameau: Sarja oopperasta Les Boréades.
Jumalan olkoon kiitos ja ylistys hänen suuresta huolenpidostaan elämässämme ja kaikesta siitä, mitä hän meille suo ja hetkiimme turvaa ja varjelusta tuo!
Martti Pentti parannus on kerran tapahtuva, sekoitat parannuksen jälkeen tapahtuvan pyhityksen siihen.
Niinkuin Pietari sanoo ”tehkää parannus ja ottakaa kaste niin saatte synnit anteeksi ja Pyhän Hengen lahjan”, tämä tapahtuu vain kerran ja kun saa Pyhän Hengen niin silloin vasta kuulee Jeesuksen äänen ja voi aloittaa pyhityksen.
Ari
Ota todesta tuossa Martin hyvässä tekstissä se, että sinun pitää tehdä parannus lahkolaisuudestasi.
Tapasi taistella kirkon YHTEYTTÄ vastaan yrittäen leikata siitä pois eli repiä siitä irti eli yrityksesi jakaa sitä eli lohkaista Kristuksen pyhästä YHTEISESTÄ ja apostolisesta kansasta pois jäseniä omaan yksinäisyytesi itsekeskeiseen eli omiin tekoihin tirkistelevään oppiisi ansaitsee Lutherin huomion tällaisista omaan napaansa keskittyvistä ihmisistä,
että
ihmisen pahimpia syntejä on
”incurvatus in se”,
”itseensä käpertyminen”.
”Silloin kuulee Jeesuksen äänen ja voi aloittaa pyhityksen.” Eipä sitä ihminen aloita eikä tee. Pyhitys on Pyhittäjän – Pyhän Hengen – työtä.
Ari
Kirjoitat: ”…. parannus on kerran tapahtuva, sekoitat parannuksen jälkeen tapahtuvan pyhityksen siihen.”
Sotket käsitteitä.
Kaste on kerran tapahtuva.
Efesolaiskirje:
4:5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;
Tämän raamatunkohdan valossa elät synnissä niin kauan kuin seuraat toisen ”kasteesi” harhassa.
Tämä YKSI JA AINOA KESTE antaa pyhityksen ja vanhurskauden.
1.Korinttolaiskirje:
6:11 Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet PESON (KASTEEN), te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä.
Matias Roto kun takerrut rakentaja vertauksessa vain toiseen osaan eli et ota sen alkua eli ”kuka kuulee ja tekee tai ei tee niin….” siis tuossa on koko vertauksen ydin eli jos ei tee niin kaltoin käy!
Muistan kerran kun ”uskova” nuori ajoi autolla ylinopeutta ja minä huomautin kohteliaasti hänelle niin hän vastasi että hänellä on suojelusenkeli mukana, minä siihen että mitä jos ko enkeli noudattaa nopeusrajoituksia niin on kaukana meidän takana!
Ari
Kovimpa yrität muuttaa tuon tavallisen yhteisöllisen juutalaisen kuulijan helposti ymmärtäneen opetuksen YHTEISEEN HYVÄÄN RAKENTAMISESTA
omaan Raamatulle vieraaseen YKSILÖKESKEISEEN oman itsensä tirkistelyyn.
Eli Vapahtajamme kehotus rakentaa YHTEISTÄ kansaa muuttuu sinun opetuksessasi itsekeskeiseksi ja toisia halveksuvaksi porukan jakamisen yritykseksi.
Muista Paavalin sana Pyhän Hengen ( JUMALAN KOLMAS PERSOONA) lahjoista:
1.Korinttolaiskirje:
12:7 Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus YHTEISEKSI hyödyksi.
Ari
Kuuleminen on yhteisöllinen tapahtuma. Jos yksin ollessaan luulee kuulevansa jotain puhetta, niin on aihetta kysyä, onko hereillä vai näkeekö unia, vai onko se jostain toisaalta tullutta puhetta, JONKA ULKOPUOLINEN tuo kuulija on, eikä siis ole osallinen puheen kuulemisen porukasta.
Roomalaiskirje:
10:17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
Augsburgin tunnustus sanoo saman seuraavasti
V Kirkon virka
Jotta saisimme tämän uskon, on asetettu evankeliumin opettamisen ja sakramenttien jakamisen virka. Sanaa ja sakramentteja välineinä käyttäen lahjoitetaan Pyhä Henki, joka niissä, jotka kuulevat evankeliumin, vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala hyväksi näkee. Toisin sanoen Jumala vanhurskauttaa Kristuksen tähden eikä meidän ansiomme tähden ne, jotka uskovat, että heidän Kristuksen tähden otetaan armoon, jotta me uskon kautta (Gal. 3:14) saisimme luvatun Hengen (Gal. 3).
Seurakuntamme tuomitsevat kasteenuusijat ja muut, jotka katsovat, että Pyhä Henki tulee ihmisiin ilman ulkonaisen sanan välitystä heidän omien valmistelujensa ja tekojensa avulla.
Huomaa että tässä torjutaan kaiken maailman oman mielikuvituksensa varassa keksityt hourailut. Pelastavan uskon antaa vain Jumalan sanan saarna ja oikein toimitetut sakramentit.
Sen sijaan niin kuin pellon kylvön ja sadon korjuun välillä on kasvuaika, niin myös Pyhän Hengen välineenään käyttämät sakramentit ja Jumalan sanan saarna voivat tuottaa ihmisen sisimmässä jos ei heti niin vasta myöhemminkin tietoisen tajun uskon läsnäolosta, aivan sen mukaan, mitä PYHÄ HENKI itse hyväksi näkee:
”Pyhä Henki, joka niissä, jotka kuulevat evankeliumin, vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala hyväksi näkee.”
Martti
Kiitos puheenvuorostasi
Hyvin vastaat Arin väitteeseen että pyhitys muka olisi ihmisen omassa varassa. Hän ei näytä ymmärtäneen, että pyhityskin on Jumalan työ, jonka yhteyteen hän jo kasteen pesossa meidät on yhdistänyt, kun meidät on liitetty Kolmiyhteisen Jumalan nimeen, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen NIMEEN (yksikkö) :
1.Korinttolaiskirje:
6:11 Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet PESON, te olette PYHITETYT, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä.
Martti Pentti teet uskovista syyntakeettomia eli uskova ei olisi vastuussa tekemisistään???
Evankeliumissa on Jumalan voima eli kun ihminen saa Pyhän niin onkin ymmärrys ja voima ja rakkaus elää Jumalan tahdossa, Jumala ei pakota vaan uskova on vapaa elämään kuinka haluaa, siis voi myös viitata kintaalla Jumalan tahdolle muuta se johtaa nimen poispyyhkimiseen elämänkirjasta.
Siis jos sanoo että haluaa elää Jumalan tahdossa mutta ei ole voimaa, niin silloin ei ole saanut Pyhää Henkeä.
”Martti Pentti, teet uskovista syyntakeettomia eli uskova ei olisi vastuussa tekemisistään.” En tee. Kristitty tarvitsee jatkuvaa katumusta, syntien anteeksiantamusta ja parannuksentekoa. Pyhitys ei ole ihmisen teko vaan Pyhän Hengen.
”Jos sanoo, että haluaa elää Jumalan tahdossa, mutta ei ole voimaa, ei ole saanut Pyhää Henkeä.” Niinpä on pyydettävä sitä Hengen voimaa. Sitä taitaa saada vain sen verran kuin kulloinkin tarvitsee.
Martti
Kiitos ymmärtäväisistä kommenteistasi
Ari
Mistä johtuu, että teksteissäsi on osaksi oikein hyvääkin sanomista, mutta sitten peikon häntä jää paikoin oven rakoon, kun tekstisi puuroutuu omiin tekoihin turvautuvaksi kokkareiseksi sotkuksi.
Aivan perusteettomasti ja omiin haihatteluihisi perustuu väitteesi, että kristillinen usko Jumalan armosta lahjaksi annettuun pyhyyteen muka tekisi syyntakeettomaksi.
Tässä paljastuu ettet viel ole ymmärtänyt kristinuskon alkeitakaan.
Muista, että Paavali kirjeissään nimittää KOKONAISIA seurakuntia PYHIKSI, koska ne olivat kastettujen yhteisöjä. Huomaa, että pyhityskin on YHTEISÖN asia. Yksittäiset ihmiset olivat pyhiä siksi, että he olivat yhteisön jäsenyydestä osallisia, kasteessa Jeesuksen opetuslasten joukkoon otettuja ja siinä uskon yhteydessä eläviä.
Mutta koska perisynti alati vaivaa meitä kuten noita Paavalinkin ajan pyhien yhteisöjen ihmisiäkin, niin APOSTOLI tarttui niissä havaitsemiinsa konkreettisiin ongelmiin ja väärinkäytöksiin.
Ari
Jospa kehittyisit edes kahden viikon ikäisten kissanpentujen tasolle: Ne saavat silmänsä auki, niin huomaisit, että pyhitys on kokonaisten seurakuntien yhteistä Jumalan pyhyydestä osallisena olemista.
Niin KOKO se uskovien YHTEISÖ, joka Jerusalemissa asui:
Apostolien teot:
9:13 Mutta Ananias vastasi: ”Herra, minä olen monelta kuullut siitä miehestä, kuinka paljon pahaa hän on tehnyt sinun pyhillesi Jerusalemissa;
KUIN ne SEURAKUNNAT KOKONAISINA YHTEISÖINÄ, jotka Paavalin kirjeitä saivat vastaanottaa.
Roomalaiskirje:
1:7 kaikille Roomassa oleville Jumalan rakkaille, kutsutuille pyhille. Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
2.Korinttolaiskirje:
1:1 Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, ja veli Timoteus Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle ynnä kaikille pyhille koko Akaiassa.
Efesolaiskirje:
1:1 Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, Efesossa oleville pyhille ja uskoville Kristuksessa Jeesuksessa.
Filippiläiskirje:
1:1 Paavali ja Timoteus, Kristuksen Jeesuksen palvelijat, kaikille pyhille Kristuksessa Jeesuksessa, jotka ovat Filippissä, sekä myös seurakunnan kaitsijoille ja seurakuntapalvelijoille.
Kolossalaiskirje:
1:2 Kolossassa asuville pyhille ja uskoville veljille Kristuksessa. Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme!
SEKÄ myös koko kirkkokansasta yhdessä omien paimentensa eli johtajiensa eli siis piispojensa ja pappiensa kanssa kokoontuva Heprealaiskirjeen vastaanottajien yhteisö:
Hebrealaiskirje:
13:24 Sanokaa tervehdys kaikille johtajillenne ja kaikille pyhille. Tervehdyksen lähettävät teille ne, jotka ovat Italiasta.
JOTEN ARI
Avaa siis silmäsi näkemään Raamatun sanan totuus siitä, että usko on kristikunnan YHTEISTÄ USKOA kirkon yhteydessä.
Matias Roto toteat minulle:””Aivan perusteettomasti ja omiin haihatteluihisi perustuu väitteesi, että kristillinen usko Jumalan armosta lahjaksi annettuun pyhyyteen muka tekisi syyntakeettomaksi.
Tässä paljastuu ettet viel ole ymmärtänyt kristinuskon alkeitakaan.””
Siis kun tuodaan esille että Pyhä Henki ohjaa eli eipä itse ollakkaan itse teoille suuntaa antamassa?
Sitten kun langetaan niin syy ei olekkaan itsessä vaan ns ”perisynti” saikin sen aikaan, itse ei haluttu tehdä mutku…????
Ari
Kiitos kommentistasi
Toisaalta olet huomannut sen miten toteamme olevamme syntisiä, koska me olemme jo Aatamista alkaneen ihmiskunnan jäseniä. Toisaalta näyttää ettet ole tajunnut, miten syvästi tämä liittyy omaan vastuullliseen elämään.
Tämän perisynnin asumisen meissä ihmisissä jo Aatamista alkaen ilmaisee apostoli Paavali seuraavin sanoin:
Roomalaiskirje:
7:17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
7:20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
Se että tämä meissä asuva syntimme saa aikaan turmiotaan tämän maallisen elämämme ajan ei pienimmässäkään määrin poista meidän vastuullisuuttamme teoistamme, vaan päin vastoin antaa meille avoimet silmät nähdäksemme rehellisesti oman elämämme puutteet ja vajavaisuuden.
Apostoli Paavali toteaa itsestään tämän avoimen ja rehellisen oman elämänsä tuntemisen syvyyden sanoessaan olevansa syntisistä suurin.
1.Timoteuksen kirje:
1:15 Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin.
Kuten tästäkin kohdasta näkyy, niin kirjoittajan avoin rehellisyys omista puutteistaan ei ole masentanut häntä toivottomuuteen,
vaan päin vastoin,
saa hänet ylistämään Vapahtajamme rajatonta hyvyyttä siinä, että HÄN on tullut maailmaan SYNTISIÄ PELASTAMAAN.
Näin ollen Efeson ensimmäinen piispa ja aikaisempi Paavalin työkaveri saa rohkean uskon todistuksen Jeesuksen Kristuksen rajattoman armon ja hyvyyden suuruudesta. Jeesus ei ole tullut pelastamaan vain joitakin yksittäisiä ihmisiä sieltä täältä, vaan hän on tullut KOKO MAAILMAN VAPAHTAJAKSI. Anna täysi arvo sanoille:
TULLUT
M A A I L M A A N
syntisiä pelastamaan,
eli siis hän on tullut pelastamaan KAIKKIA, koska kaikki eli koko maailma on perisynnin vallassa.
”Sitten kun langetaan, syy ei olekaan itsessä, vaan ns perisynti saikin sen aikaan.” Missäpä se perisynti olisi, ellei itsessä? Oppi ihmisen syntisyydestä ei ole synnin ulkoistamista, vaan nimenomaan sen tunnistamista, että taipumus itsenäistyä eroon Jumalan vaikutuksesta on ihmisen perustavanlaatuinen ominaisuus.
Martti
Kiitos erittäin hyvästä näkökulmasta
Ar
Aivan mieletön on lauseesi: ”Sitten kun langetaan niin syy ei olekkaan itsessä vaan ns ”perisynti” saikin sen aikaan, itse ei haluttu tehdä mutku…????”
Näkyy ettet ole alkuunkaan ymmärtänyt omaa tilaasi. Eihän omaa vankisellissä olemistaan voi ulkonaistaa. Niin kauan kuin olet mielikuvituksesi vallassa, että muka olet kokonaan vapautunut meissä olevasta syntisestä luonnostamme olet sortunut syvimpään lankeemukseen, missä et edes tiedosta totuutta omasta itsestäsi. Tästä puolestaan tulee alati toistuvat kerrassaan päättömät syytökset Kristukseen uskovia kohtaan.
Koska petät itseäsi, niin silloin omien vikojen huomaamisen peilaatkin toisten vioiksi. Omien taipumusten viettelykset kuvittelet toisten tekemiksi synneiksi jne.
Lopputuloksena on alinomainen marinasi toisten muka tekemättömästä parannuksesta, vaikka karvaitten sanojesi hedelmät osoittavat oman parannuksesi olevan keskeneräinen.