1 Ennussana. Tämä on Herran sana Israelille (valtio, jonka pääkaupunki on Jerusalem ja jossa asuu Juudan heimo). Näin sanoo Herra, joka on levittänyt taivaat, laskenut maan perustukset ja luonut hengen ihmisen sisimpään:
2 ”Minä teen Jerusalemista juovuttavan maljan (hepr. ra`al= myrkkymaljan) kaikille sen ympärillä (Lähi-idässä) asuville kansoille. Myös Juuda (juutalainen kansa) joutuu ahdinkoon, kun Jerusalemia piiritetään.
3 Sinä päivänä minä teen Jerusalemista raskaan kiven kaikkien pakanakansojen tielle. Ne kokoontuvat Jerusalemia vastaan, mutta kaikki, jotka käyvät siihen kiveen käsiksi, satuttavat itsensä.
4 Tuona päivänä — näin kuuluu Herran sana — minä annan sotahevosten vauhkoontua ja niiden ratsastajien (sotilaiden) joutua sekasortoon. ”Minä kiinnitän (hepr. pagah= avaan) katseeni Juudan heimoon (juutalaiseen kansaan) ja varjelen sitä, mutta teen sokeiksi viholliskansojen sotaratsut.
5 Juudan sukujen päämiehet (Knesset ja Israelin hallitus) sanovat silloin: ’Jerusalemin asukkaat ovat meidän tukenamme (hepr. amsa= voimamme). Herra Sebaot, heidän Jumalansa, auttaa heitä.’
6 Sinä päivänä minä teen Juudan heimojen päämiehet (maan hallitus) liekeiksi keskelle kuivaa metsää, ikään kuin tulisoihduksi lyhteiden sekaan, ja tuli (ydinaseen primäärivaikutus) tuhoaa kansat oikealta ja vasemmalta. Mutta Jerusalemin asukkaat (ja rajat) pysyvät yhä paikoillaan (yhdistyneessä) kaupungissaan.
7 ”Sinä päivänä Herra on kilpenä Jerusalemin asukkaiden ympärillä, ja silloin heikoinkin heistä on kuin Daavid, ja Daavidin huone (hepr. bayit David, eli uuden liiton uskovat, vrt. 2.Sam. 7 ja Mark. 14:58) heidän johdossaan on kuin Jumala, kuin Herran enkeli.
8 Mutta Herra pelastaa ensiksi Juudan asuinsijat (Israelin kaupungit), etteivät Daavidin huone (uuden liiton uskovat) ja Jerusalemin asukkaat saisi suurempaa kunniaa kuin Juuda (muualla maassa asuvat juutalaiset). Koko (Israelin) maa valittaa häntä, jonka he ovat lävistäneet.
9 ”Sinä päivänä minä hävitän kaikki pakanakansat, jotka hyökkäävät Jerusalemia vastaan.
10 Mutta Daavidin huoneeseen (uuden liiton uskoviin) ja Jerusalemin asukkaisiin minä vuodatan armon ja rukouksen nöyrän hengen (Hengen kevätsade, Joel 2:23). Ja he kohottavat katseensa minun puoleeni (Jeesukseen), kohottavat katseensa hänen puoleensa, jonka ovat lävistäneet. He surevat häntä, niin kuin surraan ainoaa poikaa, ja valittavat häntä katkerasti, niin kuin esikoista valitetaan. (Sak. 12:1-10 blogistin lisäyksin)
