Helluntain kielten sanoma
Helluntain epistolassa kerrotaan tulisista kielistä. Siinä kerrotaan että evankeliumia julistettiin monella kielellä. Kielet olivat ymmärrettäviä.
Kukin kuuli omalla kielellään puhuttavan Jumalan suurista teoista. Tämähän evankeliumissa on tärkeintä: Jumala itse toimii. Hän itse pelastaa meidät.
Apostolien tekojen kokonaisuudessa helluntain sanoma on selvä. Jeesuksen Kristuksen antama pelastus kuuluu kaikille kansoille ja kaikille kielille. Kirkko on katolinen eli koko maailmaa koskettava. Niin kauan kuin yksikin kansa on ilman sanomaa Jeesuksesta lähetystehtävä on keskeneräinen.
Ilmestyskirjassa sanotaan sama asia taivaallisena näkynä. Jumalan eteen kokoontuu ihmisiä kaikista kielistä. Pelastus Jeesuksessa on tarkoitettu jokaiselle kansalle ja jokaiselle kielelle.
Vielä on aika tehdä lähetystyötä, vielä on aika tehdä raamatunkäännöstyötä, vielä on aika evankeliumin rohkeaan esilläpitoon.
Pienenä yksityiskohtana tästä työstä: Yhdistyneitten Raamattuseurojen tavoite 100/1000 näyttää toteutuvan: Ollaan saamassa valmiiksi sata raamatunkäännöstä tuhannessa päivässä. Siunausta tuohon työhön.
Kiitokset kaikille sykähdyttävistä hetkistä Porissa! Erityisesti arkkipiispan erityisavustaja Risto Leppäselle, joka ansiokkaasti koordinoi tilaisuutta sekä pastori Jaskko Heinimäelle, joka uupumatta roudasi kitaraani. Tästä on hyvä jatkaa. Vaaleissa mottoni on Saatanan juonet kauaksi pois.
Kitara oli kyllä vähän tehtaan vireessä, mutta Äijä oli vireessä! Oli se niin raikasta kuulla ihmistä, jolle on se armo luettu lain ylitse. Muut tuntuivat olevan enemmänkin entisiä uskovaisia, joilla homma on täysin himmennyt. On kuin lapsi söisi jäätelöä ja sanoisi, että ”Kyllä on hyvää”, ja muut keskustelevat, että mikä tämän tuotteen molekyylirakenne onkaan..
Kaikille Tsiukkista!!
Jep.
ystävällisesti Matti
Hei,
Tarkennan, että kommenttini koski Peitsamon kommenttia, ettei tulisi
väärinkäsitystä, kiitos. Karille: Jatkoin vielä hieman sitä keskusteluamme.
Voit kommentoida, jos vain haluat.
ystävällisesti Matti
Kirkkolla tosiaan toimituksia häistä hautajaisiin ja on 100 strategiaa, mutta pahoin pelkään että jos se yksi, ainoa ja alkuperäinen strategia unohdetaan, niin jäljelle eivät jää kuin muotomenot, korupuheet ja kirkkollisverot, ilman että kirkko kantaa ihmiselle mitään.
https://www.kotimaa.fi/artikkeli/kirkossa-on-jo-yli-sata-strategiaa/
Kirkon edustama sanoma valosta ja yhteiskunnan elämä pimeydessä on kuitenkin mennyt niin kauaksi toisiaan – ja etenevät yhä – jolloin on kompromissit kahden välillä käyvät yhä vaikeammaksi. Joko kirkosta tehdään pimeyden luola baaritiskeineen jossa Judas Priestin Painkiller huutaa tai kirkon on palattava Jumalan luo valoon, jossa soi ylistys ja kiitos Herralle. Tienviitassa lukee nyt kaksi vaikeaa sanaa; Katumus ja Tuho.
Viimeisessä puheessaan uskonnollisille johtajille; fariseuksilla ja kirjanoppineille eli papeille ja teologeille, Jeesus tuomitse sen ajan hengelliset johtajat siitä, että he olivat rahanahneita, sulkivat taivasten valtakunnan ovet muilta ja olivat ulkokultaisia tekemällä tarkasti rituaalit, messut ja toimet, mutta heiltä puuttui Jumalan tuntemus. Tunnetko sinä Jumalan vai tiedätkö vain Hänen olevan olemassa?
”Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa! Samoin tekin ulkoa kyllä näytätte ihmisten silmissä hurskailta, mutta sisältä te olette täynnä ulkokultaisuutta ja laittomuutta.. Katso, ’teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi’.” – Matteus 23:27-38
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Matt.23.html
Matias, kiitos hyvästä ja ajankohtaisesta kirjoituksesta.
Virsi 117: Pyhä Henki, lohduttaja
.
Kiitos.
Mielenkiintoinen tämä Raamatun kuvailema helluntaitapahtuma. Kuten totesit silloin puhuttiin todellakin ymmärrettävillä, käytössä olevilla kielillä. Eli kuten Apt2:6 asian ilmaisee: Hämmästys valtasi kaikki, sillä jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään.”
Myöhemmin Raamattu korostaa ymmärrettävyyden merkitystä myös kertoessaan ihmelahjan jatkuneen alkuseurakunnassa.: ”Jos puhutaan kielillä, vain kaksi tai enintään kolme saa puhua, kukin vuorollaan, ja jonkun on tulkittava puhetta. Ellei tulkitsijaa ole, puhuja olkoon seurakunnan parissa vaiti”(1.Ko14:27,28)
Matias, miten näet lähetystyössä nykyään kielilläpuhumisen ihmelahjan tarpeellisuuden? Olen pannut merkille, että kaikki uskonnolliset liikkeet turvautuvat enemmän kielikursseihin kuin Jumalan antamaan taitoon vieraalle kielialueelle mennessään?
Ap.t.2 on todella hyvä kohta jossa kerrotaan kun Pietari ja muut opetuslapset julistivat evankeliumia, siis kun he julistivat niin NE JOTKA KUULIVAT sen ja SAIVAT piston sydämeensä, heille tuli hätä ja he kysyivät:
37 Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: ”Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?”
Pietari vastasi selkeästi seuraavaa:
38 Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.”
40 Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: ”Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta”.
Siis ainoa tie Jumalan valtakuntaan on edellä esitetty, KUN Jumala KUTSUU eli ihminen kuulee evankeliumin ja SAA piston sydämeensä NIIN tulee TEHDÄ PARANNUS JA OTTAA KASTE saadakseen synnit anteeksi ja Pyhän Hengen lahjan.
JOS joku tarjoaa muuta tietä niin se on valhetta eikä vie Jumalan valtakuntaan.
Ari
Pietarin helluntaisaarnan sanoma parannuksesta perustuu Hesekielin kirjan 36 lukuun jakeisiin 25-27. Siinä profeetta kertoo että Jumala itse antaa parannuksen. Tämän parannuksen hän antaa pirskottamalla vettä kansan päälle. Tämä parannus kasteen vedessä antaa Pyhän Hengen. Jumala itse antaa Henkensä tuon veden ripottelun välityksellä. Samaa vihmoa -sanaa käytettiin myös vanhana heprealaisena kautena yksittäisten siementen sirottelusta sormien läpi kylvöä tehtäessä.
Hes. 36:25-29: ”Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; — minä annan teille uuden sydämen, — Henkeni minä annan teidän sisimpäänne —”
Näin myös Pietarin saarnassa tulee esille sama asia: parannus otetaan vastaan lahjana kasteen välityksellä. Jumala antaa syntien anteeksiantamuksen tämän kasteen välityksellä. Samaten Hän antaa myös tämän samaisen kasteen tapahtumassa Pyhän Hengen lahjan.
Huomaapa nuo sanat oikein sanatarkasti
— k a s t e — syntienne anteeksi antamise k s i
n i i n
te saatte Pyhän Hengen lahjan.
Samaisessa Pietarin helluntaisaarnassa sanotaan myös että tämä kaste joka siis antaa synnit anteeksi ja ojentaa meille Pyhän Hengen lahjan annetaan
t e i l l e
ja teidän
l a p s i l l e n n e .
Tuo lapsi -sana on alkukielessä sellainen että se on peräisin synnyttää sanasta ja sen alkuperäinen merkitys on ”synnytyksen tulos” elikkä ”se mikä synnytyksessä tulee äidistä ulos”.
Pietarin saarnassa kyseessä siis on konkreettisten vastasyntyneitten kastamisesta.
Toki koko yhteys sisältää ajatuksen että kasteen välityksellä samat lahjat annetaan vauvasta vaariin, lapsesta aikuiseen, pienimmästä suurimpaan eli siis aivan jokaiselle joka pyhän kasteen kautta otetaan tuomion ja kadotuksen tilasta pelastuksen osallisuuteen, Jumala lapsen turvalliseen asemaan.
.
Rauli
Koska kysymys on evankeliumin julistuksesta jokaisen vastaanottajan omalla äidinkielellään eli sydämensä kielellä, niin on aivan paikallaan että lähetystyössä opetellaan se kieli tai ne kielet joiden keskuudessa työtä tehdään.
Työ on aina yhteisössä tapahtuvaa tai yhteisöä luovaa toimintaa. Jotta tämä onnistuu niin on opeteltava paikallinen kieli, jotta sanottavansa voi sopeuttaa paikalliseen kulttuuriin ja sosiaaliseen elämäntilanteeseen.
Yksittäisten armolahjojen käyttö ei ole tämän luonnollisen elämäntilanteen tavanomaisen toiminnan kanssa ristiriidassa ikään kuin toisensa poissulkevina vaihtoehtoina, vaan tarvittaessa täydentävänä varusteena sen mukaan miten Jumala milloinkin hyväksi näkee, jotta yhteisen kirkon yhteinen ja kokonaisvaltainen todistus mahdollisimman luontevasti voi päästä esille yhteisen kirkon yhteiseksi hyväksi.
.