Helky laulu, kaiu maine, virttä vapauden soi?
”Auran rantamilta lähti” eli Varsinaisen Suomen maakuntalaulu on monelle tuttu. Sukuselvitysten tekijöille myös Prunkkala. Ja uusinta kirkkohistoriaa seuraaville myös Aura. Kehittyvä, asukasmäärältään kasvava Turun naapurikunta, jonka tuomiokapituli esittää nyt liitettäväksi Lietoon ja kiiruusti, jo ensi vuoden alusta.
Tuomiokapitulille Aura onkin erityisen tuttu. Nykyisen kirkkoherran Auraan tulosta, vuodesta 2004 alkaen on kapituliin tullut valituksia. Seurakunta on esittänyt esipaimenensa irtisanomista jos oikein muistan useamman kerran, mutta mitään ei ole tapahtunut. On tehty selvityksiä ja laadittu kirjelmiä, kaikki turhaan. Nuoremmilta vuosiltani muistan saman tapaisen tilanteen Yläneeltä. Seurakunta halusi vuodesta toiseen päästä eroon kirkkoherrastaan, mutta tuomiokapituli nosti joka kerta kädet pystyyn. Tai ehkä se pesi käsiään?
Auran nykyisestä kirkkoherrasta lienee syntynyt dokumenttia mappikaupalla. En lähde sitä referoimaan. Lainaan vain lyhyesti tuomiokapitulin päätöstä 13.05.2020 - ”Tuomiokapituli puoltaa Auran seurakunnan liittämistä Liedon seurakuntaan”. Koetan nyt ”avata” vähän tätä Suomen vanhimman viraston hallintopäätöstä ja sen perustelua.
Tuomiokapituli siis puoltaa Auran vajaan 3200 jäsenen seurakunnan lopettamista ja liittämistä Lietoon. Tämä ei tunnu yllättävältä, onhan se kapitulin oma esitys. Ehkä hiukan yllättävää on, että kapituli puoltaa omaa esitystään, vaikka seurakunta ei sitä puolla. Mutta asettumistaan seurakunnan kantaa vastaan – siihen on kapitulilla perustelu:
”Auran seurakunnan kirkkovaltuusto päätyi äänestyksen jälkeen äänin 8 – 7 vastustamaan liitosta. Äänestyksen hävisi virkamiesvalmisteluun pohjautuva esitys, joka olisi puoltanut liitosta 1.1.2021 lukien ja hyväksynyt tehdyn aiesopimusehdotuksen.”
Vaikka olen tuomiokapituleista yhtä ja toista lukenut ja kuullut, tämä hipoo jo huippua. Ylempi viranomainen heittää epäilyksen varjoa seurakunnan enemmistöpäätöksen ylle perusteella, että vähemmistöön jäänyt esitys oli tehty ”virkamiesvalmistelussa”. Haloo, siis mitä tapahtui? Kirkkoherra, jota kapituli ei ole suostunut yli kymmenvuotisessa riitelyssä irtisanomaan, on nyt valmistellut kapitulin esitystä seuraavan päätöksen, joka muun muassa varmistaa sen, että hän saa entisin palkkaeduin jatkaa eläkkeelle asti kappalaisena omalla paikallaan. Seurakunnan kannalta: seurakunta ei loppujen lopuksi pääse eroon papista, josta haluaisi päästä, mutta menettää itsenäisyytensä ja päätösvaltansa sekä hallinnoimansa talot ja tavarat.
Kun kirkkomme vanhauskoiset aina välillä paheksuvat demokratiaa kirkossa, tässä nyt oli taas yksi tapaus, jossa tuomiokapituli polki maahan seurakunnan päätösvallan ja antoi tukensa kirkkoherran vallankäytölle.
Mitä opimme tästä? Koetetaan nyt valitan Turun piispaksi piispa, joka asettuisi tukemaan seurakuntaa eikä virkamiestä, jos näiden kahden väliltä on valittava.
31 kommenttia
Eiu se ihan noin ole kuin Hannu Paavola kirjoittaa. Virkamieslakia ei sovelleta kirkossa vaan kirkkolakia. Kirkkolaissa on irtisanomisperusteet. Mikään päätös ei väistämättä mene hallinto-oikeuden käsittelyyn vaan jonkun on valitettava siitä.
Valtion virkamieslain mukaan eräät korkeat virkamiehet on helpompi irtisanoa kuin alemmat. Mahdollisessa uudessa kirkkolaissa voitaisiin helpottaa kirkkoherran ja piispan irtisanomista.
HANNU, mitä kommenttisi ensimmäiseen kappaleeseen tulee, olen monessa kohdassa eri mieltä. Ensinnäkin esimiesaseman toistuva väärinkäyttö on yhtä tuomittavaa niin kunnassa kuin seurakunnassa ja myös seurakunnassa siitä on olemassa selkeät ohjeet. Tuomiokapituli olisi voinut tuomita, mutta kun vastapuoli (ilmeisesti, todennäköisesti) uhkaili pitkällä oikeusjutulla, tuomiokapituli vuodesta toiseen lykkäsi asiaa (minun mielestäni pelkurimaisesti) ja pyysi lisää selvityksiä.
Ja toiseksi: Asia ”menee valituksen kautta hallinto-oikeuteen tarkistettavaksi, että kestääkö ratkaisu myös virkamieslain edessä.” Kuten olen kotimaa24:n palstoilla jo kertonut, minulla on tästä omakohtaista kokemusta, ei tuomiokapitulin, mutta Taiteen keskustoimikunnan kanssa. Valitin Taiken ikäsyrjinnästä, hallinto-oikeus totesi ikäsyrjintää todennäköisesti harjoitetun ja pyysi Taikelta lisäperusteluja. Taike kieltäytyi niitä antamasta ja teki saman päätöksen uudestaan. Hallinto-oikeus ei voinut tehtyä ratkaisua muuttaa, se vain nosti sen uuteen käsittelyyn.
Onko Hannu sinun oikeustajusi mukaista, että kapituli ensin vitkuttelee seurakunnan riita-asiassa toistakymmentä vuotta ja sitten liittää seurakunnan yhdessä riitapukarinsa kanssa toiseen seurakuntaan?
Kun henkilöasiassa on katsottavaa mahdollisessa muutostarpeessa seurakunnan johdon käytänteihin voisi huomata tässä tapauksessa kaitsennan olevan kyvytön tai haluton asiaa katsomaan.
Mitä virkaa on koko kaitsemisjärjestelmällä kapituleineen kun ymmärrystä ohjeistuksesta ei saada perille.
Hengellisenä yhdyskuntana asia olisi jo järjestyksessä kapitulin päätöksillä.
Siskot ja veljet,
Löytyykö joukostannne joku, joka pitäisi tuomiokapitulin ratkaisuehdotusta hyvänä, siis Auran liittämistä vasten tahtoaan Lietoon?
Löytyykö Aurasta, tai Liedosta, tai muilta paikkakunnilta? Vai ollaanko hiljaa ja todetaan tapahtuvat tosiasiat?
Mietin vain tuota hiljaa olemisen mielekkyyttä. Mitä jos VT:n profeetat olisivat olleet hiljaa? Puhumattakaan, jos Herramme Jeesus olisi ollut hiljaa? Tai, jos M. Luther olisi ollut hiljaa? Elämmekö osallisuuden ja läsnäolon kirkossa, vai, elämmekö hiljaisuuden, vaikenemisen kirkossa? Ja vaientamisen kirkossa . Mitä kapituliin tulee, näinkö meitä ”herroina hallitaan”?
Heikki Palmu, se että ”Tuomiokapituli on oikeusistuin”, on suhteellista. Kirkko on sitoutunut (tai joutunut sitoutuaan) yhteiskunnalliseen virkamieslkiin. Se tarkoittaa että kapituli ei voi ”kirkollisen itsenäisesti” esim. pääättää viranhaltijan irtisanomisesta jotenkin kirkon/seurakunnan hengellisen yhteisön sääntöjen perusteella. Jos sellainen tapahtuu, asia menee väistämättä ”poliisin haltuun” eli valituksen kautta hallinto-oikeuteen tarkistettavaksi että kestääkö ratkaisu myös virkamieslain edessä. Virkamiehen asema Suomessa on vahva, ja kirkossa se joutuu olemaan yhtä v ahva..
MItä sanot kirkkohallituksen toiminnasta ja vanhauskoisuudesta tuntuu valitettavan oikealta. Vähin äänin monia hyviä aloitteita haudataa. (Aika näyttää miten kirkkolakiasiassa tulee käymään – luulen että kitkutellaan vanhalla lailla niin pitkään kuin viivytystasitelu on mahdollista. Mutta se on toisen laulun aihe.)
Ilmoita asiaton kommentti