Kiitos Seppo Heinolalle ja toisilleki kommentoinnista. Asia on hyvä ja arvokas. Jottei lukukokemus jotakuta pitkästytä niin vähemmän asiaa ja hiukka enemmän proosaa. Proosahan oisi naiselleki ihana nimi.

Puunkaatamat tykkäävät perinteisistä arvoista ja voista. Siksi ei ole huonoa ollenkaan muistella asioita uskosta ja vaimosta. Joten;;..Mistä ovat lähtöisin hyveemme, moraalikäsityksemme, aistimme estetiikkaan ja ihanteisiin. Ne ovat Jumalan lahjoja, joiden kehittymiseen vaikuttaa saamamme henkinen ravinto, ympäristö ja ohjaus. Kasvatuksen tulisi olla sellainen, että Ihminen oppii huomaamaan omat irrationaaliset pyrkimyksensä ja intuitionsa todellisiksi Samalla Ihminen oppii yrityksen ja ponnistuksen merkityksen henkisten arvojen eteenpäin viemisessä ja uuden ymmärryksen syntymisessä. On hyvä huomata, että henkisellä ponnistuksella on arvonsa sen syystä riippumatta. Edellisen kautta opimme tuntemaan omantuntomme mahdollisuudet luoda itsellemme ja toisille parempaa tulevaisuutta. Tämän pitäisi myös kirkkomme ymmärtää, sanoohan ja uskoohan kirkko suorittavansa Jumalallista tehtävää.

Miten kastetut vanhemmat saavat perisynnin vaivaaman lapsen, kun kirkkoisät vakuuttavat kasteen vapauttavan kertakaikkisesti perisynnistä. Jos alkiolla ei ole henkeä ja sielua vakiovarusteenaan, missä perisynnin aineellinen tai aineeton substanssi oleilee sen ajan kun sikiö elollistuu äitinsä kohdussa. Kasteessahan kirkko poistaa perisynnin vaikutukset sitten aineettomalla hengellisellä substanssilla. Tietoahan tarvittaisiin, kun terveydenhoitohenkilöstö kysyy kirkolla hengellistä neuvoa omantuntonsa takia. Mikä on kirkon mielipide abortoitujen sikiöiden kasteen tarpeeseen. Eikö kirkon rivijäsenellä ole oikeutta tietää. Kirkon oppi perisynnin vaikutuksista sanoo, että Ihminen ei kykene mihinkään hyvään. Samalla kirkko ei usko Ihmisen henkiseen kehittymiseen moraalisella tasolla. Melkoista Jumalan lahjojen aliarviointia. Hävetkää. Samalla tavalla toimii intellektuellien kuningas, Lucifer. On hämmästyttävää, että kirkko uskoessaan kaitselmukseen ja palvontamenoihin muistuttaa yllättävän paljon ateistia, joka uskoo sosiaaliseen integraatioon ja sattumaan. On kertakaikkisen noloa, että kirkon rivijäsenet tietävät ja ymmärtävät uskontomme sisällöstä niin vähän. Kirkon viesti on julistamisessa. Samalla kirkko puhuu Ihmisen sielusta, mutta ei viitsi antaa jäsenilleen edes sielun hoito-opetusta. Kaiken huippu on se, että kirkko ensin mitätöi opetuksessaan Ihmisen Jumalalta saadut lahjat ja opettaa niin, että uskon kautta oikein ymmärrettynä Ihmisen teot ovat sitten Jumalan tekoja Ihmisessä, sitten kaikesta luovuttuamme Meitä opetetaan pala palalta rukoilemaan samoja asioita Jumalalta takaisin, mistä äsken oli luovuttu, ja sitten antamatta sielun hoito-opetusta kirkko viimeisenä palveluksenaan haluaa lähettää hoitamattoman sielumme takaisin Hänelle, joka Meille elämän lahjan kaikkine muine lahjoineen antoi. Kuuluisiko edellisen pohtiminen uskonnonfilosofian alaan. Kiinnostaako ketään, edes..

No, kumpikaan Katolisen eikä Reformoidun kirkon kaste poista perisyntiä kokonaan vaan idut jäävät.Tästäkin voisi mainita. Armon lupaaminen kaikille sen perään kysyville on myös yksi tarkastelua vaativa asia. Voidaanko luvata sellaista mihin ei ole perustetta.

Vaimon mainitseminen luottaa sitten toiseen , joskus herkkään, aiheeseen.