Vai halveksitko hänen hyvyytensä ja kärsivällisyytensä ja pitkämielisyytensä runsautta, etkä tiedä, että Jumalan hyvyys vetää sinua parannukseen? (Room. 2:4)
Miksi Jumalan armo ei ole koskaan halpaa?
Mitä arvoton tai halpa armo on?
Millainen on käsityksemme armosta, jos ajattelemme Jumalan katsovan rikkomuksiamme sormiensa lävitse?
Miksi oikeassa armossa on aina risti?
Mitä Jumalan rakkaus ja armo meitä kohtaan – , saa meissä aikaan?
Mistä meidän pitäisi luopua, jotta meille Jumalan armo kelpaisi?
.
Kuva on Rembrandtin; Tuhlaajapojan paluu.
Kaikki julkaistut blogini:
. . . . .
Seuraavat blogit:
Tuomitseminen (22.1.2015)
Tahraton seurakunta (12.2.2015)
Haluan tuoda vielä esille ajatuksia Bonhoefferistä, sillä minulla on luettavana uusin hänestä suomenettu kirja; ” Bonhoeffer Pastori,Marttyyri,Näkijä, Vakooja”.
Lainaus kirjan esipuheesta: ” Hitlerin nousun aikoihin suurin osa Sakasan kirkossa ymmärsi armon vain abstraktina hyväksyntänä: Jumala antaa anteeksi koska se on hänen tehtävänsä”. Mutta me tiedämme, että todellinen armo tulee osaksemme kalliin uhrautumisen kautta.
Jos Jumala oli valmis menemään ristille ja kestämään sellaista tuskaa ja ottamaan niskoilleen sellaisen hinnan pelastaakseen meidät niin meidänkin täytyy elää uhrautuvasti palvellessamme toisia. Aina kun ihminen todella ymmärtää, miten Jumalan armo tulee osaksemme, hänen elämänsä muuttuu. Sitä evankeliumi on: ei pelastumista lain tai halvan armon kautta, vaan kalliin armon kautta.
Kallis armo muuttaa meidät läpikotaisin. Sen enempää kuin laki kuin halpa armokaan ei siihen pysty. Näyttää siis siltä, että meidän kannattaa yhä kuunnella Bonhoefferia ja muita, jotka pohtivat syvällisesti evankeliumin luonnetta”
Lainus Timothy J Keller kirjasta : ” Mihin armoa tarvitaan”
menestysteoksen kirjoittaja
Martti, kiitos hyvistä kommenteista. Jumalan armo on meille kirkastunut, jos olemme valmiit kärsimään sitä samaa pilkkaa ja vainoa, jota Herramme Jeesus Kristus ja hänen pyhänsä ovat kärsineet.
Paavali oli todellakin poikkeusihminen. Hän piti Jumalan hyvyyttä itsestäänselvänä asiana.
Tässä maailmassa elävä tuskin näkee Jumalan hyvyyttä mielumminkin hänen poissaolonsa.
Mikä on se ihmeellinen prosessi jossa Jumala syntyy hyvyyden lähteenä ihmisten sydämmiin?
Markku, kiitos hyvästä pohdinnasta. Jumala on kaikkivaltias ja hyvä. Suuri on rakkaus meitä ihmisiä kohtaan. Saatana on vain sokaissut meidän silmämme näkemästä Jumalan hyvyyttä. Maailmassa oleva paha on Saatanasta.
Jumala rakastaa maailmaa
.
Voi kun suorastaan elän Jumalan hyvyydestä.
Sitä tässä mietin, kun katson ajan virtaa taaksepäin. Niin oli kotonakin tunnelmat, muistelen.
Markulta hyvä kysymys. ”Mikä on se ihmeellinen prosessi, jossa Jumala syntyy ihmisten sydämiin, hyvyyden lähteenä ”
Puhutaan uudelleensyntymästä, kun puhutaan Jumalasta syntyneistä. Syntymän on aina saanut aikaan Jumala.
Syntymän saa aikaan aina meidän ulkopuolinen tekijä, kuten on luonnollinen syntymä, niin on myös Hengellinen syntymä.
Kirjoitettu on: Joosefille ilmestyi unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä. Ja hän on synnyttävä pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä.”
Syntymä on kaikkinensa ihmeellinen prosessi.
Valkeus loistaa pimeydessä, eikä pimeys voi sitä käsittää.
”Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt; ja jokainen, joka rakastaa häntä, joka on synnyttänyt, rakastaa myöskin sitä, joka hänestä on syntynyt.
Siitä me tiedämme, että rakastamme Jumalan lapsia, kun rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjänsä. (Ja tämä on hänen KÄSKYNSÄ, että meidän tulee uskoa hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen nimeen ja rakastaa toinen toistamme, niinkuin hän on meille käskyn antanut. 1.Joh3:23)
Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä
(siis uskomme). Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat; sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.
Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?
Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus.” 1.joh.5
Immanuel. Jumala meidän kanssamme.
Kiitos Ismo. Pyhässä kasteessa olemme uudestisyntyneet. On suurta armoa, että pieni lapsikin pääsee Jumalan perheeseen ja hän saa Jumalalta kaikki lahjaksi, mitä autuuteen tarvitaan.
Edellä oli antinomismin julistusta?
Ilman muuta laki kuuluu julistukseen. Ilman lakia on synti kuollut, sanoi Paavali.
Miten ihminen muuten tulee tietämään, että hän on lain alla?
Kuuluu se vielä meille uskossa olevallekin, vaikka eri tavalla.
Jorma, missä kommentissa oli mielestäsi antinomismia?
Jumalan laki ja evankeliumi ovat yhtä tärkeitä, joilla molemmilla on omat tehtävänsä. On tärkeää, että molemmat näistä saarnataan puhtaasti sekoittamatta niitä toisiinsa.
Kyllä sinä tiedät, mistä se palstallesi puhaltaa
Ehkä
”Synti ei enää ole teidän herranne, sillä te ette ole lain vaan armon alaisia.”
Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. (Room. 3:23-24)
Jumalan Vanhurskaus tulee USKON LAIN kautta kaikille jotka uskovat ja juuri se VAHVISTAA LAIN, sillä KAIKKI ovat LAIN kautta tulleet täyteen syntiä. Kaikki eivät tunnusta Jumalan Vanhurskautta, vaan pyrkivät tunnustamaan omaansa, se on epäjumalan palvontaa.
”Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia, se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.
Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta.
Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.
Vai onko Jumala yksistään juutalaisten Jumala? Eikö pakanainkin? On pakanainkin, koskapa Jumala on yksi, joka vanhurskauttaa ympärileikatut uskosta ja ympärileikkaamattomat uskon kautta.
Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain.” Room.3
Juuri näin. Kiitos Ismo. Autuaita ovat hengellisesti köyhät. Oman viisauden saastuttama ei voi ottaa vastaan Jumalan lahjoja vaan haluaa itse määritellä mihin uskoo.
Ismon tuossa siteeraama kohta on myös vahvaa armon julistusta (nykyään usein mutta erheellisesti ehkä synkäksi lainpaukuttajaksi mielletyltä Paavalilta). Evankeliumi siirtyy israelilaiselta kansalta pakanoille, eikä se silloin ole halpaa armoa!
Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä. Yksi kaste, yksi usko.
Kasteessa lahjoitetaan kaikki ja niin kuin syntymä, on myös kaste, siihen ihminen puetaan ja sen tekee Jumala yksin. Ei lapsi valitse vanhempiaan, niin ei myöskään ole Jumalan lapsen syntymä.
Jumala vaikuttaa kaiken kaikessa. Näin olen saanut nähdä ja uskoa. Ilman Jumalaa ei ole Elämää, joka Pojassa annetaan lahjaksi.
>>>Paavalin mukaan lahkoutuminen ja riita ovat maailmallisuutta. Oman riitaisuuden selittäminen ‘kaitsennalliseksi huoleksi’ on väistöliike sanan sattuessa.>>>>
Minä olen aika tukevasti evlutkirkossa.
Ymmärrän toki niitäkin, jotka oman uskonsa tähden ovat tehneet vaikean ratkaisun. Rakkauden hengessä olisi heillekin voitu suoda sijaa keskuudessamme antamalla uskonrauha. .
Riitaa ja maailmallisuutta ovat tuomassa kirkkoon vallan muut kuin kirkon herätyskristityt.
Evl-kirkolla on suuri vaara lahkoutua, koska piispakunta ei yhtenäisesti halua pysyä Jumalan sanassa. Tämä aiheuttaa riitoja kirkossa ja mahdollisesti tulevaisuudessa erilaisia ryhmittymiä syntyy. Ilmestyskirjassa olevia Jeesuksen kirjeitä seurakunnille kannattaa lukea, koska ne antavat hyvän kuvan missä tilassa kirkkomme on ja miksi.
”Riitaa ja maailmallisuutta ovat tuomassa kirkkoon vallan muut kuin kirkon herätyskristityt.” Eihän omassa silmässäni mitään vikaa koskaan ole, ei malkaa eikä rikkaakaan.
Oma silmä ei näe, jos emme ahkerasti tutki Jumalan sanaa. Lisäksi Jumalan sanaa ei saa vesittää maailman hengen mukaisella tulkinnalla, joka vie eroon Jumalasta.
”Jumalan sanaa ei saa vesittää maailman hengen mukaisella tulkinnalla, joka vie eroon Jumalasta.” Minun havaintoni on, että eniten vesitetään Jumalan sanaa rakkaudesta. Kuitenkin Raamatussa sanotaan jopa: ”Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. – – – Me olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden kaikkia meitä kohtaan ja uskomme siihen. Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.”
Rakkautta? Minun mielestä se voi olla itserakkautta tai itsensä vihaamista, ehkä.
”Rakkautta?” Tätä juuri tarkoitan. Kiellot ja käskyt ovat järjellä käsitettävissä, mutta hyvän tekeminen sydämen vaatimuksesta on joillekin arvoitus, joka mieluimmin väistetään.
En ymmärrä sellaista rakkautta, jossa pitäisi vesittää Jumalan sanaa. Lähimmäisen ja Jumalan rakastamisessa ei sanaa tarvitse vesittää. Jotain vesittäjä on ymmärtänyt väärin tai ajattelee toisin kuin mitä Jumalan sanassa on.
Jos rakkauden käsky ja joku yksittäinen Vanhan testamentin kielto ovat ristiriidassa, kieltoon tarttuminen on Jumalan sanan – sen ytimen – vesittämistä.
Oikea Jumalan tahdon mukainen rakkaus ei koskaan toimi lähimmäistä ja/tai Jumala vastaan. Tosin rakkaus sanalla kääritään joskus Jumalan tahdon vastainen teko hyväksyttävään muotoon, vaikka tosiasiassa vihataan Jumalaa ja toimitaan rakkaudettomasti.
”Oikea Jumalan tahdon mukainen rakkaus ei koskaan toimi lähimmäistä tai Jumala vastaan.” Tätä ajatusta ei tule kääntää toisin päin. Lain kirjaimen tarkkaa noudattamista lähimmäisestä piittaamatta ei saa nimittää rakkaudeksi.
No, Kristus ei voi sinua silloin auttaa.
Kristus voi. Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä.