Gayteatterin Jeesus yllättää tuttuudellaan

b2ap3_thumbnail_gayteatteri-Corpus-Ch420.jpg

Kohunäytelmä ei olekaan niin kohu kuin moni ehkä pelkäsi. Tai ainakaan siinä ei ole mitään rienaavaa tai provosoivaa, ellei sellaiseksi laske Jeesuksen tarinan tuomista homoteatterin ohjelmistoon. Helsingin Gayteatterin esitys Corpus Christi on pääsiäisenseudun tapaus ja varmasti omintakeisin tulkinta Jeesuksen elämästä, toiminnasta ja merkityksestä Suomen Siionissa AD 2013.

Terrence McNallyn näytelmä  sai ensi-iltansa jo 1998 ja se on herättänyt maailmalla huomiota ja vastustusta. Näytelmä kertoo Jeesuksen kohtalosta homoyhteisön silmin. Jeesus – näytelmässä Joshua – esitetään homoseksuaalina nuorena miehenä Corpus Christi -nimessä kaupungissa Texasissa. Koulun päätöstanssiaisissa Joshua tapaa Juudaksen ja nuorukaisilla on suhde.

Corpus Christi ei ole yksitasoisesti kuvaus nykyajasta, vaan Jeesuksen tarina – sellaisena kuin se kulttuurissamme tavataan esittää – nousee pintaan ja lopputuloksena on, että katsoja huomaa seuraavansa samaa iätöntä kertomusta kuin miljoonat ihmiset kautta kristikunnan. Pinnaltaan esitys on hyvinkin tavanomainen paitsi silloin, kun se leikkaa nykyaikaan ja homoseksuaalisuuteen. Juudaksen suudelmalla on esityksessä paljon konkreettisempi merkitys kuin vain petos.

Joshua (Piatu Puhakka) on erilainen nuori, kiinnostunut herkistä asioista ja hän joutuu koulussa urheilevien koulutovereiden kiusaamaksi. Koulun jälkeen alkavat Joshuan vaellusvuodet, joiden päätteeksi hän kokoaa ympärilleen miesjoukon ja aloittaa tehtävän, josta hänet tunnetaan: julistamisen ja opettamisen. Joshuan elämää pohjustetaan psykologisesti äitisuhteella ja poissa olevalla isällä. Lisäksi hän kuulee jatkuvasti äänen, joka kertoo, että ”sinä olet rakas poikani, johon olen mielistynyt”.

Joshua myös vihkii kaksi opetuslastaan avioliittoon. Kohtaukseen tuli ensi-illassa (19.3.)  lisämerkityksiä, sillä kansalaisaloite niin sanotusta tasa-arvoisesta avioliittolaista oli suuri saanut netissä hurjan suosion ja vaadittava 50 000 allekirjoituksen raja tuli täyteen ennätysajassa.

Homoseksuaalisuus on näytelmässä osa Jeesuksen ihmisyyttä. Hän sanoo rakastajilleen, että lähemmäksi hänen ruumistaan he eivät voi päästä. Jumalallinen hänessä pysyy salaisuutena, eikä sitä voi kiinnittää sukupuoleen.

Voimakkaimmillaan Helsingin Gayteatterin esitys on silloin kun homoseksuaalien kärsimykset ja syvä tuska identiteettistä samastetaan Joshuan kärsimykseen ja tuskaan. Jos Jeesus kuoli meidän puolestamme, hänen on oltava ihminen, johon voi samastua. Homojen Jeesus on homo eli sen ihmisen kaltainen, jonka elämästä on kyse. Tässä mielessä näytelmää on vapautuksen teologiaa parhaimmillaan. Kristus ei ole toisten Kristus, toisen kulttuurin etäinen kuva, vaan hän elää, kuolee ja vaikuttaa siinä kulttuurissa, jossa hänestä puhutaan ja jossa hänen sanomallaan on arvoa ja merkitystä.

Corpus Christi on Timo Rissasen ohjaama ja suomentama. Helsingin Gayteatteri selviää isosta urakasta kunnialla, vaikka muutamissa kohdissa harrastajateatterin ongelma, puuroutuva puheilmaisu hieman häiritseekin. Esitys on eräänlainen teatterileikki, kaikilla näyttelijöillä on esimerkiksi samanlaiset asut ja katsojalle kerrotaan, mitä ollaan tekemässä.

Erityisen puhutteleva on Viimeinen ehtoollinen -kohtaus. Siinä katsojalle saattaa tulla mieleen ruotsalaisen valokuvaaja Elisabeth Olssonin näyttely Ecce Homo, joka on nähty Suomessakin. Valokuvissa oli esitetty Jeesusta erilaisten seksuaalivähemmistöjen keskuudessa. Näyttelyssä oli provokatiivisuutta, joka Corpus Christistä puuttuu. Gayteatterin esitys on kunnioittavasti ja vakavalla mielellä tehty.

Corpus Christi purkaa hienolla tavallaan sitä homoyhteisön ja kirkollisten piirien välistä jännitettä, joka on viime vuodet vellonut maassamme erityisesti sosiaalisessa mediassa. Sen synnyttämää ahdistusta moni uskonnollisen vakaumuksen omaava homoseksuaali on joutunut kantamaan ja työstämään.

Gayteatterissa vuonna 2011 nähty Pauli Löijan näytelmä Viimeinen viilto antoi kirkon kuulla kunniansa olan takaa. Suhteessa siihen Corpus Christi on sovinnollisempi ja itsetietoisempi: te ette omista Jeesusta, vaan hän kuuluu kaikille. Corpus Christi ei ole ketään vastaan – vaikka varmaan Suomestakin löytyy piirejä, joiden mielestä heidän arvojaan uhataan ja kyseenalaistetaan esityksellä.

Ken kynnelle kykenee ja haluaa laajentaa ymmärrystään, suosittelen hänelle piipahtamista Helsingissä Gloria-teatterissa taiteen ja pääsiäismeditaation merkissä. Näytelmän suositusikäraja on 15 vuotta. Esityksiä on kymmenkunta.

Katso lisää

Katso video, jossa Corpus Christin näyttelijät esittäytyvät

22 kommenttia

  • Juha Vihriälä sanoo:

    Corpus Christi ei ole ketään vastaan – vaikka varmaan Suomestakin löytyy piirejä, joiden mielestä heidän arvojaan uhataan ja kyseenalaistetaan esityksellä.

    Auttaisiko rukous, että Jumala varjelisi tavallisia kunnon ihmisiä näiltä ”piireiltä”? Lienevätkö kenties ahdasmielisiä ja suvaitsemattomiakin? Jotenkin tuli vain sellainen olo.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Timo Juntunen sanoo:

    ”Jos Jeesus kuoli meidän puolestamme, hänen on oltava ihminen, johon voi samastua. Homojen Jeesus on homo eli sen ihmisen kaltainen, jonka elämästä on kyse. ”

    Kiitos, Olli. Näytelmän oikeutus on siinä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    ”Raamattu kieltää homo ja lesbo suhteet.” Daavid ja Joonatan solmivat sukupuolisella sanalla kuvatun liiton (berit) ja rakastivat tosiaan naisen rakkautta ihanammalla tavalla. Vain todella sokea voi olla tämän merkitystä näkemättä! Ja lesboja olivat Naomi ja Ruth ja Daniel ja Ashpenax homopari: ”The Hebrew words which describe the relationship between Daniel and Ashpenaz are chesed v’rachamim The most common translation of chesed is ”mercy”. V’rachamim is in a plural form which is used to emphasize its relative importance. It has multiple meanings: ”mercy” and ”physical love”. It is unreasonable that the original Hebrew would read that Ashpenaz ”showed mercy and mercy.” A more reasonable translation would thus be that Ashpenaz ”showed mercy and engaged in physical love” with Daniel.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

    Samaa mieltä minäkin olen Ollin arvostelun kanssa. Jeesus kuuluu kaikille. Hyvää kontekstuaalista teologiaa teatterin keinoin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Vihriälä sanoo:

    ”Jos Jeesus kuoli meidän puolestamme, hänen on oltava ihminen, johon voi samastua. Homojen Jeesus on homo eli sen ihmisen kaltainen, jonka elämästä on kyse. ”

    Kiitos, Olli. Näytelmän oikeutus on siinä.

    Ei. Jeesus ei voinut tehdä syntiä. Jos Hän olisi tehnyt, ei Hän olisi kenenkään Vapahtaja.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Emilia Karhu sanoo:

    Minusta oleellista on tajuta, että tämä näytelmä ei halua rienata kristinuskoa eikä kiistää Jeesuksen merkitystä. Tässä Ollin blogissa käy hienosti ilmi se, että kyse on vapautuksen teologian hengessä eläytymisestä Jeesuksen elämäntarinaan niin kuin hän olisi ”yksi meistä”. Jeesuksen Jumaluus tai ihmisyys eivät turhennu tai loukkaannu siitä, jos mustaihoinen ihminen näkee Jeesuksen mustaihoisena tai homo näkee Jeesuksen homona. Jeesus oli tosi ihminen ja tosi Jumala. Tosi ihmisyys voi pitää sisällään niin paljon, ja ilmeistä on, että eri ihmisille se pitää sisällään aivan eri asioita. Jokaisella on oikeus elää uskoa todeksi omassa arjessaan, oman todellisuutensa kautta. Hyvää pääsiäisen odotusta kaikille!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Esa Blomster sanoo:

    Emilia Karhu kirjoitti : Minusta oleellista on tajuta, että tämä näytelmä ei halua rienata kristinuskoa eikä kiistää Jeesuksen merkitystä. Jokaisella on oikeus elää uskoa todeksi omassa arjessaan, oman todellisuutensa kautta. Oleellista on peljätä Jumalaa ja peljätä mitä Hän ilmoittaa sanassaan homoseksuaalisuuden harjoittamisesta. Kaikilla on oikeus tehdä mitä haluaa ja uskoa mihin haluaa,mutta Jumala tuomitsee ihmiset ilmoittamansa Pyhän Sanansa mukaan . Eikä Hän piittaa mitä minä tai sinä ajattelet,Hän tekee ja toimii Sanansa mukaan,jonka Hän on ihmiselle ilmoittanut. Ei Hänen Sanansa ole epäselvä,ihminen on epäselvä ja langennut. Ihminen selittelee ja puolustelee tekojaan,kun ei kunnioita ja pelkää Jumalaa. Vai…. Eikö Jumalassa ole mitään peljättävää ??? Ihminenkö ilmoittaa Jumalan tahdon ??? Ihminenkö on kaikkivaltias ja tietää kaiken ??? Ihminenkö määrittää Jumalan Sanan kirjoituksen.??? Missä On Jumalan Sanan Pelko.??? Ottaako ihminen Jumalan Sanan Haltuunsa,vai ottaako Jumalan Sana ihmisen haltuun ???

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Emilia Karhu sanoo:

    Jumalan Sanassa sanotaan, että Jumala on rakkaus. Siellä sanotaan myös, että Rakkaudessa ei ole pelkoa.

    Ihmisen kielellä ei kait kukaan voi silti tyhjentävästi kertoa siitä, millainen Jumala on. Jumala on aina suurempi kuin ihminen voi millään kielellä ymmärtää. Jumala on pyhä. Jumala on suvereeni majesteetti.

    Ja samalla hän on ennen kaikkea Rakkaus. Ja Rakkaudessa ei ole pelkoa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Petri Ristimäki sanoo:

    ”Eikö Jumalassa ole mitään peljättävää ??? Ihminenkö ilmoittaa Jumalan tahdon ???”

    Pelkään enemmän Jumalaa pelkääviä ihmisiä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Vihriälä sanoo:

    Jumalan Sanassa sanotaan, että Jumala on rakkaus. Siellä sanotaan myös, että Rakkaudessa ei ole pelkoa.

    Valitettavan monet ymmärtävät tämän ajatuksena ”Rakkaus on Jumala”. Niin on tässäkin käymässä. Jumala on todellakin rakkaus – paljon syvemmällä tavalla kuin osaamme edes ajatellakaan.

    Jumalan rakkaus ei merkitse sitä, että hän suhtautuisi välinpitämättömästi meidän synteihimme. Hän on myös pyhä Jumala.

    Ilmoita asiaton kommentti