Suomessa suojellaan historiaa ja rakennuksia. Itsekin asun historiallisesti arvokkaassa kulttuurimaisemassa. Tämä tarkoittaa suojelutasoa s, pienellä kirjaimella siis. Museovirasto valvoo, etten muuta pappilan ulkoasua merkittävästi, vaan kattorakenne ja ulkovuoraus säilyvät samantyylisinä mahdollisissa remonteissa.
Suomessa suojellaan myös metsiä, ranta-alueita ja soita. Näissäkin on tapauskohtaisia eroja, minkä tasoista suojelua harjoitetaan. Sanktiot ovat suojelulain rikkojille rankkoja: tiedän erään, joka maksoi rantadyyninsä niittämisestä 15 000 euron laskun.
Jotkut sanovat että Suomessa suojellaan taloja ja omaisuutta, mutta ihmiset on unohdettu. Ihan tarkkaan se ei pidä paikkaansa. Mutta miten suojeltaisiin ihmisiä nykyajan ilmiöltä, vihapostilta?
Facebookin rakkausviestit voitaneen tulkita jonkinlaiseksi kansalaissuojeluksi. Suojellaan vaikkapa Irjaa vihatukselta ( sanan saa vapaasti ottaa käyttöön). Piispan suojeleminen lähettämällä rakkausviestiä on hellyttävää, mutta sekin ongelmallista. Ville Jalovaara viittaa tuolla toisaalla blogissaan keskustelukulttuurin puuttumiseen kirkossa. Se on ongelma, koska esimerkiksi erilaisiin Raamatun sosiologisen tutkimuksen näkökulmiin ei julkisessa keskustelussa juuri kajota. Valmiita kantoja tuodaan julki sanan säilä säihkyen.
Mitkä ovat Raamatusta löytyvät erilaiset perhekäsitykset? Kuinka monta miehen ja naisen mallia pyhästä kirjasta avautuu? Mitä tapahtui julistuksessa, kun juutalaisesta juuresta syntynyt kristinusko lähti valloittamaan roomalaista maailmaa? Monia mielenkiintoisia teemoja olisi tyrkyllä. Avoin kaikkia mahdollisia osapuolia lähentävä keskustelu ilman provosointia ja provosoitumista olisi parasta ilmapiirin ja ihmisten suojelua.
Huolestuttavaa on, että vain harva myöntää omaa käsitystään Raamatusta millään tavoin muuntuvaksi. Eivät ne, jotka fanittavat jotain piispaa, eivätkä ne, jotka suoltavat vihapostia. Tunnustan, että oma käsitykseni Raamatusta on jatkuvassa prosessissa. Prosessi tuottaa pientä hiljaista muutosta, avaa uusia näkökulmia. Enkä osaa ajatella, että tämä olisi uskolleni vaarallista: onhan Jumala luonut ajattelukyvyn.
Vasta hiljakkoin olen alkanut miettiä vaikkapa vanhatestamentillisia suurperheitä, joissa isät olivat kuin kyläpäälliköitä ja joihin kuului suuri joukko hyvin erilaisia ihmisiä. Moniavioisuus ja orjuus sävyttivät suurperheiden elämää. Ei kovinkaan suoraan siirrettävissä oleva elämisen malli. Toisaalta, erilaiset lait ja tavat suojelivat elämää ja auttoivat kansaa säilymään läpi vuosisatojen vahvojen vihollisten puristuksessa. Raamattu opettaa siinä väkevästi siunauksesta, jonka Jumala voi antaa kansalleen. Kun uskovat lähtivät kohti jotain uutta, he luottivat siunaukseen. Niin kai tulisi meidänkin. Silloin olisimme varmalla pohjalla, mihin suuntaan sitten lähtisimmekin keskustelujemme jälkeen.
Mitä keskustelukulttuurin opettelulla saavutettaisiin? En tiedä, miten kirkon elämä siitä liikahtaisi, mutta tämä nykyinen yksipuolinen fanitus ja vihatus ehkä vähenisi.
Historiaa ja perinteitä pitää suojella, ihmisiä myös. Mutta alettaisiinko suojellakin keskustelua?
Jos eroaa kirkosta Kari Mäkisen lausunnon perusteella, joka perustui Jeesuksen sanomaan ihmisten tasa-arvosta ja lähimmäisen rakkaudesta, niin siitä vaan. Toinen äänestystulos se vasta katastrofi olisi ollut kirkolle.
”Jos eroaa kirkosta Kari Mäkisen lausunnon perusteella, joka perustui Jeesuksen sanomaan ihmisten tasa-arvosta ja lähimmäisen rakkaudesta, niin siitä vaan.”
Nimenomaan, PERUSTUI. Ja Jeesuksen sanomaan ihmisten tasa-arvosta ja lähimmäisenrakkaudesta voidaan liittää vaikka mitä, mille haetaan oikeutusta.
Lausunto, joka perustuu jonkun toisen sanomaan, ei ole itsestäänselvästi yksi yhteen viimeksimainitun kanssa.
Jälleen varmistus, jos ylläpito pistaa syyttä suotta asiattomaksi ilmoitetun kommenttini yltä:
En minäkään haluaisi kuulua Kari Mäkisen kaltaisen johtajan puulaakiin.
Jos kysymys olisi yrityksestä, sen toimintaperiaatteita vastaan toimiva johtaja olisi saanut potkut jo ajat sitten. Mutta Mäkinen saa terrorisoida humaanisuudellaan kuin isis-aktivisti aseillaan. Kumpi on pahempi?
Voisihan Mäkinen etsiä hommia SETAsta tai alkaa ajaa biseksuaaleille oikeutta kolmoisavioliittoon rakkauden ja ihmisoikeuksien nimissä.
Arkkipiispan ylenpalttinen tuuletus oli ennenaikaista. Olisi katsonut mitä seuraava eduskunta ja hallitus päättää aikanaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, maallisen vallan päämiehenä, valitsi matalan profiilin, mistä kiitos hänelle.
Ymmärrykseni mukaan nykyinen eduskunta ehtii vielä ennen joulua muuttaa avioliittolakia, mikä seuraavassa äänestyksessä äänestää samalla tavalla kuin eilen. Tämä tarkoittaa sitä, että avioliittolain ensimmäistä pykälää muutetaan siten, että siitä poistetaan vaatimus kihlaparin eri sukupuolista ja puhutaan vain kahdesta ihmisestä.
Tämä muutos tapahtuu vielä tällä vaalikaudella ja tulee voimaan alkuvuodesta 2017 ilman, että se vaatisi vaalien jälkeiseltä eduskunnalta lisätoimenpiteitä. Mitä seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle jää tehtäväksi, on sovittu muu lainsäädäntö vastaamaan uudistettua avioliittolakia. Näihin muutoksiin ei juurikaan liity ”uusia päätöksiä” vaan ne ovat enemmän lakiteknistä viilaamista, jotta lainsäädäntö säilyy yhdenmukaisena.
Samaa sukupuolta olevien parien oikeus solmia avioliitto ei poistu sillä, että seuraava hallitus ja eduskunta kieltäytyisi tekemästä muuhun lainsäädäntöön vaadittavia korjauksia. Tässä mielessä seuraava hallitus ja eduskunta ei voi kumota nyt tehtyä päätöstä.
Seuraava hallitus voi luonnollisesti tehdä hallituksen esityksen, jolla nykyisen eduskunnan säätämä avioliittolain muutos kumottaisiin ja avioliittolaki palautettaisiin sellaiseksi, jollainen se oli ennen muutosta. Ja uusi eduskunta voisi tällaisen hallituksen esityksen hyväksyä. Kullakin eduskunnalla on kompetenssi muuttaa mitä hyvänsä lakia eikä avioliittolaki ole poikkeus.
En usko, että seuraavalta hallitukselta ja eduskunnalta löytyy poliittista tahtoa kumota nykyisen eduskunnan päätöstä ja viedä avioliitto-oikeutta pois homopareilta edes siinä tapauksessa, että seuraavan eduskunnan mielipiteet jakautuisivat toisinpäin (92 puolesta – 105 vastaan).
Vielä on mahdollista, että vastustajat saavat enemmistön ratkaisevassa äänestyksessä. Myös jarrutuskeskustelu on mahdollinen ja siihen riittävät jopa pelkästään persujen ja kristillisten edustajat.
Tuo ”Eroa kirkosta”-sivusto antaa varmaan erojen määrälle luotettavan alarajan. Tällä kertaa ei kuitenkaan haluta protestoida kristillisiä arvoja vastaan vaan pikemminkin niiden puolesta joten varmaan moni on VAIHTAMASSA uskonyhteisöä, mikä varmaan useimmiten tapahtuu toisin kuin eroamalla ”Eroa kirkosta”-sivuston kautta. Lisäksi moni niistä, jotka eroavat ko. sivuston kautta eroavat juuri protestoidakseen ja voivat mahdollisesti myöhemmin liittyä takaisin. Uskonyhteisön vaihtaminen taas useammin on lopullinen valinta ja vaatii ehkä enemmän ajatuksen kypsyttelyä.
”Näin sanoo Herra Sebaot: Israelin jäännöksestä pidetään jälkikorjuu niinkuin viinipuusta; ojenna kätesi köynnöksiä kohti niinkuin viininkorjaaja.
Kenelle minä puhuisin, ketä varoittaisin, että he kuulisivat? Katso, heidän korvansa ovat ympärileikkaamattomat, eivät he voi kuunnella. Katso, Herran sana on tullut heille pilkaksi, ei se heille kelpaa.
Minä olen täynnä Herran vihaa, en jaksa sitä pidättää; vuodata se lapsukaisiin kadulla, niin myös nuorukaisparveen. Sillä niin mies kuin vaimokin vangitaan, niin vanhus kuin ikäloppu.
Heidän talonsa joutuvat vieraille, niin myös pellot ja vaimot; sillä minä ojennan käteni maan asukkaita vastaan, sanoo Herra.
Sillä kaikki, niin pienet kuin suuretkin, pyytävät väärää voittoa, kaikki, niin profeetat kuin papitkin, harjoittavat petosta.
He parantavat minun kansani vamman kepeästi, sanoen: ”Rauha, rauha!” vaikka ei rauhaa ole.
He joutuvat häpeään, sillä he ovat tehneet kauhistuksia; mutta heillä ei ole hävyntuntoa, he eivät osaa hävetä. Sentähden he kaatuvat kaatuvien joukkoon, sortuvat, kun minä heitä rankaisen, sanoo Herra.
Näin on Herra sanonut: ”Astukaa teille ja katsokaa ja kysykää muinaisia polkuja, kysykää, mikä on hyvä tie, ja vaeltakaa sitä, niin te löydätte levon sieluillenne”. Mutta he vastasivat: ”Emme vaella”.
Ja minä olen asettanut teille vartijat: ”Kuunnelkaa pasunan ääntä”. Mutta he vastasivat: ”Emme kuuntele”.
Sentähden kuulkaa, te kansat, ja tiedä, seurakunta, mitä heille on tapahtuva.
Kuule, maa! Katso, minä tuotan onnettomuuden tälle kansalle, heidän hankkeittensa hedelmän, sillä he eivät ole kuunnelleet minun sanojani, vaan ovat hyljänneet minun lakini.” Jer.6