Erinomainen saarna — Kristukselle kiitos!
Aamulla luin tohtori Martti Lutherin pitämän vanhan saarnan tulevalle sunnuntaille Huonepostillasta. On hienoa, kun hyvä saarna on aina ajankohtainen. Hyvässä saarnassa Kristus puhuu meille. Saarnatekstin käsittely on oleellinen osa hyvää saarnaa. Jumalan laki tulee selvästi esille ja evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta on lääke koko elämäämme. Jumalan Poika, Jeesus Kristus vie perille Isän kotiin Taivaisiin!
Millainen on sinun mielestä hyvä saarna?
2. adventtisunnuntaina aiheena on Kristus tulee suurella voimalla ja kunniassa. Olemmeko valmiit kohtaamaan Kristuksen ja miten se näkyy elämässämme?
Kaikki julkaistut blogini:
24 kommenttia
Piti tuossa kirjoittaa, että jumalanpalvelus ei tarvitse saarnaa välttämättä ollenkaan. Tämä on vanha kristillinen traditio jota edelleen noudatetaan suurissa vanhoissa kirkoissa.
Luterilaisessa kirkossa on aina sanottu,että saarnaajan tulee olla Jumalan sanan saarnaaja. Mutta Pyhä Henki on kuitenkin viime kädessä saarnaaja. Martti Luther on aikanaan sanonut: ” Saarnaajan tulee voida sanoa saarnan jälkeen: Minä olen ollut apostoli ja Kristuksen profeetta tässä saarnassa. Joka ei voi näin sanoa, hänen pitää lakata saarnaamasta”. Aikamoinen kriteeri jokaiselle saarnan pitäjälle, jos ohjetta yritettäisin toteuttaa niin luultavasti saarnojen sisältö muuttuisivat paremmin Raamatulle uskolliseksi. Hyvään saarna liittyy oikealla tavalla kirkon oppiin, se on siis ”luterilainen”. Tämä on papeille kirkkolain edellyttämä tunnustususkollisuus on juuri sitä samaa. Vanhurskauttamisopin tulee olla kaiken kristillisen opin ja elämän kriittisenä mittapuuna. Saarnan tulee ”ajaa” Kristusta nostaa hänet kristityn pelastumisen keskipisteeseen. Meidän aikana liian moni halveksii ns. postilla kristillisyyttä. Mutta pakko on sanoa, että uskonpuhdistuksen sydänäänet löytyvät Martti Lutherin postilloista ja hänen jälkeen eläineiden opettajien kirjoituksista.
Miksi me yleensä kaipaamme oikeaa ja hyvää saarnaa? Koska meillä on nälkä! Onko siis niin, ettei sielu saa oikeaa ja ravitsevaa Leipää, jos saarnaaja puhuu vain filosofiaa ja omiaan?
Kuinka siis on mahdollista, että niin moni pappi kuitenkin tarjoaa saarnoissaan vain kysymyksiä ilmastomuutoksista ja muista maailmallista aiheista? (Yleistänkö liikaa?)
Jos pitäytyisimme Lutherin saarnoissa, emme niin kovin eksyisi, mutta koska meillä ei ole enää Luthereita ruokkimassa lamapaita… Niin olisi hyvä, että ainakin silloin tällöin lukisimme saarnatuolista suoraan Lutheria. Liian harvoin kuulee, vaikka aihetta tosiaan olisi.
Niin Jeesus sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta totisen leivän. Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän.” Niin he sanoivat hänelle: ”Herra, anna meille aina sitä leipää”. Jeesus sanoi heille: ”Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa. Mutta minä olen sanonut teille, että te olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko. Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos. Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt. Joh.6:32-38
Kyllä tämän sunnuntain evankeliumissa puhutaan aikain merkeistä. Kuitenkin on sanottava, etteivät nämä tulevan ahdistusten merkit voi pelastaa meitä tulevasta Jumalan vihasta, joka ilmestyy taivaasta kaikkea syntiä ja jumalattomuutta vastaan. Raamatusta löytyy kuitenkin sellainen merkki,jonka Jumala yksin voi antaa. Tällaisen merkin Jumala on luvannut ,jokaiselle kastetulle. ”Sinä olet minun lapseni,sinua minä rakastan. Sinä kelpaat minulle. Minä olen sinun kanssasi elämäsi jokaisena päivänä.” Tämän Jumalan lupauksen merkkinä ja sinettinä,olet saanut Pyhän Hengen. Tämä merkki on Kristuksen merkki ristillä,joka on kasteessa piirretty rintaasi ja otsaasi. Jumala lupauksen mukaan Hän tunnistaa meidät tästä merkistä, silloin olemme turvassa. Tulevaisuuden ei tarvitse peloittaa hänen omiaan.
Mitä ajatuksia herättää kysymys:
2. adventtisunnuntaina aiheena on Kristus tulee suurella voimalla ja kunniassa. Olemmeko valmiit kohtaamaan Kristuksen ja miten se näkyy elämässämme?
Kirjoittaja
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.
Jumalanpalvelus ei tarvitse saarnaa välttämättä ollenkaan.
Hyvä saarna on läheinen suhde Jeesukseen. Se on saarnan ensimmäinen fundamentum. Saarna voi olla monipuolinen tiedoiltaan ja kuulijoiden ymmärrystä avaava, prosessoiva. Herättävä, innostava, humoristinen, jossa kuitenkin korostuu Jumalan kunnia. Hyvän saarnan ei välttämättä tarvitse olla pitkä. Saarna ei myöskään ole raamattutunti.
Ilmoita asiaton kommentti