Entä jos Jumala ei rakastaisikaan?

”Hoosean vaimo tuli jälleen raskaaksi ja synnytti tyttären. Herra sanoi Hoosealle: Anna hänelle nimeksi Lo-Ruhama, sillä minä en enää osoita rakkautta Israelia kohtaan enkä anna sille anteeksi.” (Hoos 1:6)

Voiko järkyttävämpää kohtaloa olla kuin Israelin kansalla tämän jakeen mukaan! Israelin kansan synti oli kahdenlainen uskottomuus. Se oli kääntynyt vieraiden jumalien puoleen ja tehnyt itselleen jumalakuvia. Tämä ei ole tavatonta meidänkään aikanamme. Kuluneen syksyn aikana on uutisoitu, kuinka pakanuus on valtaamassa Suomea. Tästä esimerkkinä on voimistuva enkelikultti. Suomalaiset ovat entistä kiinnostuneempia enkeleistä, mutta ei siitä sanomasta, jonka enkeli toi jouluyönä paimenille: ”teille on syntynyt Vapahtaja!”

Toisenlaista uskottomuutta Israelin kansa osoitti väärällä elämäntavallaan, johon kuuluivat väärät valat ja valheet, murhat, varkaudet ja aviorikokset. Tämän vuoksi Israel oli nyt tilillä tekemisistään. Ja tämän vuoksi se sai kuulla ankarimmat mahdolliset sanat Jumalan suusta: minä en enää osoita rakkauttani sinua kohtaan enkä enää anna anteeksi. Lo-Ruhama merkitsee juuri tätä: ei-rakastettu.

Jumalan tuomio on ankara ja pelottava. On hirmuista langeta elävän Jumalan käsiin. Jos kuulet Jumalan suusta, ettei Hän anna enää anteeksi, mitä jää jäljelle? Jää vain pimeys, kauhu, häpeä ja kadotus.

Muutaman sadan vuoden jälkeen tuli jälleen nainen raskaaksi. Nyt keskustelu oli hyvin toisentyyppinen kuin Jumalan ja Hoosean välillä. Tämä keskustelu käytiin enkelin ja Joosefin välillä: "Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä."

Tämän keskustelun jälkeen ei enää yksikään ole Lo-Ruhama. Tämän jälkeen ei enää kenellekään sanota, ettei Jumala rakasta. Tämän jälkeen ei ole enää ketään, joka ei saisi syntejään anteeksi. On Jeesus, joka on ristillä kokenut, ettei Jumala rakasta. On Jeesus, joka on ristillä kokenut sen, ettei Jumala anna anteeksi. On Jeesus, jonka rakkaus ja anteeksiantamus poistavat vihan ja tuomion. Sinua rakastetaan ja sinulle annetaan anteeksi kaikki sinun syntisi. Näin sai aikanaan kuulla myös uskoton Israel: ”Minä parannan heidät heidän
uskottomuudestaan. Minä rakastan heitä omasta tahdostani, vihani on väistynyt heistä pois.”

 

(julkaistu lehdessä Pyhäkön lamppu 6/2015)

3 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Kimmo

    Kiitos tekstistäsi. Tässä on hyvä tapa tulkita Vanhaa testamenttia jokapäiväisen seurakuntaelämän tarpeisiin.

    Armo on avara, syntien anteeksianto kuuluu kaikille. Hyvin kerrottu jutussasi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Kiitos Jumalalle, että ”muutaman sadan vuoden jälkeen tuli jälleen nainen raskaaksi Pyhästä Hengestä”. Ellei näin olisi tapahtunut, niin meille kaikille olisi jäänyt osaksemme vain pimeys, kauhu, häpeä ja kadotus.

    Kiitos Jumalan rakkaudesta, niin että Hän lähetti Jeesuksen maailmaan pelastamaan synteihinsä hukkuvia ja kadotettuja ihmisiä, meitä kaikkia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Kimmo Jaatila

    Keski-ikäinen, keskiluokkainen ja keskinkertainen. Kahden pojan isä, aviomies. opettaja, pastori ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostunut mies. Blogissani käsittelen opettamista, kasvattamista, arvoja, politiikkaa ja kirkollista elämää. Joskus vakavasti,joskus irvaillen. Kuvia en kumartele enkä suosiota hae.