Elämänmakuinen dogmatiikka
Kristilliseen uskoon kuuluu tietty kiteytetty oppisisältö kuten uskontunnustus. Ilman opin määrittelyä usko on tunneläikähtelyä ja tuuliajolla tai ohjattavissa mielivaltaisesti.
Toisaalta pelkkä oppi, siihen takertuminen ja dogmien taakse asettuminen voi olla hyytävän kylmää ja heikompia jyräävää. Siitä on kirkon historiassa ja nykypäivässä esimerkkejä. Dogmi ilman rakkautta ja lähimmäisen huomaamista on se kirjain, joka kuolettaa.
Kultaiseen keskitiehen kuuluvat molemmat, selkeä opillinen pohja sekä avoin sydän ja tekevät kädet.
9 kommenttia
Tämä blogi on aika suppea Dogmatiikka. Verrattuna vaikka teokseen.
DIE RELIGION IN GESCHICTE UND GEGENWART
Handwörterbuch FÙR Theologie und Religionswissenschaft
Pistähän itse, Werner, blogiin koko RGG:n sisältö.
Kirjoittaja
Marja-Sisko Aalto
Pappi, rovasti, kirjailija, entinen kirkkoherra Imatralla ja sitten tuomiokapitulin notaari Kuopiossa, nyt eläkemuorina. Ihmisen ja uskon puolesta. Sattuneesta syystä sydämellä monet asiat, vaikkapa eri tavoin siipeensä saaneet ihmiset. Vapauteen Kristus vapautti meidät!
Asia on juurikin näin kuten Marja-Sisko kirjoitat, mutta myöskin toisinpäin. Keskittyminen pelkästään omaan rakkauskäsitykseen taikka omiin hengellisyyden kokemuksiin johtaa huomion pois Kristuksesta. Samoin jos kaiken keskukseksi nousee vain Raamatun kirjoitettu teksti sellaisenaan ilman tulkintaa. Tarvitaan myös tekstistä ja sen tulkinnasta nouseva oppi, joka sitoo tämän kaiken Kristukseen.
Välttäkäämme siis sekä lakihenkisyyttä, että hurmoshenkisyyttä, tukeutukaamme Raamatusta nousevaan oppiin ja soveltakaamme sitä rakaudella käytäntöön. Edistäkäämme siis evankeliumia ja sen toteutumista meissä ja lähimmäisissämme.
Ilmoita asiaton kommentti